[mittaustagi]

Kahvit kuuluvat minun aamuihin vähän samalla tavalla, kun aurinko kesään. Aamusta ei tule mitään ilman kahvia, eikä kesästä tule mitään ilman aurinkoa. Kahvi takaa hyvän aamun ja aurinko hyvän kesän. Senpä takia kahvi on pakollinen juttu minulle aamuisin. Kesän jälkeen arki saattaa tuntua hieman tahmealta. Sateet saapuvat ja työntävät auringon lämmön väistämättä pois. Mitäpä sitten teen, jotta se arki ja syksy tuntuisivat hieman makeammalta? Miten tuon auringon syksyyni, vaikka sataisi? Miten vien kesää pidemmälle syksyyn?  Näitä asioita pohdin kaupallisessa yhteistyössä Nespresson kanssa.

Aamuni alkavat yleensä koneeni, lehtien ja cappucinon ääressä, oli sitten kesä tai talvi. Laitan itseni ja elämäni niin sanotusti järjestykseen ja kuosiin tuon kupillisen ääressä. Se kupin vieressä vietetty aika on itseasiassa ihan äärettömän tärkeä hetki, kun silloin käydään läpi päivä ja ne asiat mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Silloin myös vastaan ensimmäisiin sähköposteihin, sipaisen meikin kasvoille sekä julkaisen postaukseni. Siinä aamukahvihetkessä käydään läpi myös maailman tapahtumat ja kysytään mitä toiselle kuuluu joko kasvotusten tai puhelimitse.

Keskikesällä kahvihetket olivat jääkahvin täytteisiä, mutta elokuussa jääkahvi vaihtuu lämpimään cappucinoon ja jääpalat maitovaahtoon. Maku on tosin pehmeä tuttu, joka herättää arkeen. Jääkahvia on tosin kiva juoda lounaan aikoihin myös syksymmällä, sillä se virkistää mukavasti.

Tiedän syksyn saapuvan siitä, kun mekot vaihtuvat farkkuihin. Kun on kolme kuukautta ilman housuja, voi niiden jalkaan laittaminen tuntua hivenen raskaalta kaikkien jätskiannosten jälkeen. Kukkafarkut muistuttavat tosin ihanasta kesästä ja kerätyt jätskikilot unohtuvat. Hellemekkoja ei syksyisin oikein voi enää pitää, mutta ballerinoja voi. Ballerinoja pidän pitkälle marraskuuhun tai siihen asti, kun on ihan pakko vaihtaa lämpimämmät kengät. Vien siis kesää pidemmälle jaloissani. Kesä, se kun on mielentila ja sitä voi jatkaa oikealla varustuksella pitkäänkin.

Toinen asia mistä huomaan kesän olevan lopussa, ovat silmälasien paluu. En niinkään tarvitse silmälaseja, jos en lue paljon tai ole koneen ääressä. Kesällä kun sitä katsoo mieluummin merta kuin telkkaria, niin silmälaseja ei niinkään tarvita. Syksyllä kun on aikaa syventyä taas enemmän kirjoihin ja lehtiin, kaivetaan silmälasit laatikosta. Se on tosin ihana hetki syksyaamuisin, kun on aikaa ja jollain tavalla myös kärsivällisyyttä lukea, kun ei tarvitse pelätä, että onko tämä kesän ainut aurinkoinen päivä.

Kun aurinkovarjot vaihtuvat sateenvarjoihin, voi sitä kesää alkaa kaivata aika lailla. Onneksi syyssateet tuovat taas puhdasta ja raikasta ilmaa ja vievät lämpöaaltojen tuomat pölyt mennessään. Pidän itseasiassa raikkaista aamuista, vaikka sataisi, sillä tiedän ilman ja katujen puhdistuvan. Aamurutiineihini kuuluu nimenomaan kävely Ja koska olen ikuinen positiivari, kannan aurinkolasejani otsallani, vaikka sataisi. Ei sitä koskaan tiedä, jos se aurinko palaa edes hetkeksi sateen jälkeen. Sunnuntaiset kävelyreissut tuntuvat vähän kuin kesälomalta, sillä silloin on aikaa ja energiaa tutkiskella kaupunkia samalla tavalla mitä kesällä. Tai ehkäpä jopa paremmin, sillä ilma on raikas eikä kuumuus vaivaa kävelijää. Suuri suositukseni onkin mennä arki-aamuisin ja sunnuntaisin pitkälle kävelylenkille samassa mielentilassa mitä kesällä ja unohtaa arjen kiireet. Älä siis hyppää arkena bussiin tai auton rattiin, vaan laita matalat kengät jalkaan ja kävele kaikessa hiljaisuudessa töihin.

Yleensä kun olen lähtenyt töihin tai sunnuntaikävelyilleni, nappaan päivän toisen kupilliseni cappucinoa mukaani travel mug -kupissani ja pitkitän aamun tuntua sillä tavalla. Samalla myös takaan hyvän kahvin saanniin, sillä Pariisi ja Ranska yleisesti eivät ole tunnettuja hyvästä kahvista. Täten minun ei tarvitse turvautua laihaan kahviin vaan saan kahvin juuri sellaisena, kun haluan. Hyvä kahvi, parempi päivä.

Jos kävelen yksin, kuuntelen yleensä musiikkia. Minulla on paljon erilaisia listoja, myös oma lista kesälle ja yleensä tietyt biisit vievät tiettyyn hetkeen. Kun kuuntelee omia kesäbiisejä syksyllä, voi sitä hyvin kuvitella olevansa jossain muualla kuin ruuhkaisessa kadunkulmassa,  metrossa tai bussissa.

En tiedä oletteko samanlaisia mitä minä, mutta välillä sitä ihan stressaantuu kesästä, kun on niin paljon suunnitelmia ja odotuksia. Elokuussa niihin kesätapahtumiin voi palata helposti, sillä vielä nytkin on niin paljon erilaisia tapahtumia. On rapujuhlia ja ulkoilmaelokuvia ja picnic-ilmoja. Ei siis aleta odottaa ensi kesää ja käperrytä kotiin, vaan ollaan aktiivisia myös syksyisin.

Usein valoisaan aikaan heräämme helpommin ja sen takia näemme ystäviä kesäaamuisin enemmän mitä syksyllä. Mitä jos tehtäisiinkin muutos ja pyydettäisiin ystäviä myös aamiaiselle yhdessä kesäkuukausien ulkopuolellakin? Kuppi kuumaa kahvia arki-aamuna hyvän ystävän kanssa tuovat niin paljon sisältöä ja energiaa arkeen.

Kun olin tällä viikolla Suomessa, kävin myös aamu-uinnilla ja vesijuoksemassa. Yleensä uiminen pidetään kesäjuttuina, mutta kyllä sitä voi tehdä vähän viileämmilläkin ilmoilla. Mikä aamun aloitus olikaan pulahtaa lämpimään veteen ja polskia tunti tihkusateessa. Tuntui ihan kesältä. Samalla sitä sai niin paljon energiaa omaan päivään. Ei siis unohdeta niitä ulkoilma urheiluja myöskään elokuun saapuessa.

Minulle elokuu on yleensä ollut todella haikea kuukausi. Se on yleensä ollut se kuukausi, kun olen lähtenyt takaisin Vaasaan opiskelujen pariin tai se kuukausi, kun kesä on loppunut. Yritän itsekin tsempata itseäni tekemään kaikkea erilaista vielä, vaikka se syksy saapuukin, sillä se ei tietenkään ole hyvä, jos lopetetaan elämästä ja aletaan odottamaan ensi kesää jo nyt. Picnicejä kun voi järkätä pitkälle syksyyn oikeassa varustuksessa tai vaikka sisätiloissa. Altaan vesi on lämmitetty, niin sinne voi pulahtaa aamu-uinnille arkena myös heinäkuun jälkeen. Ystävän voi kutsua arkiselle aamiaiselle kotiin ennen työpäivää ja kesämuistoja kuunnella musiikin muodossa.

Onko teillä jokin sellainen rutiini millä pitkitätte kesän tuntua? Jos on, jatketaan niitä kesäisiä rutiineja ja tapoja pitkälle. Kesä kun on mielentila, ei lämpömittarin lukema.