Nyt kun olette ahkerasti osallistuneet keskusteluun ympäristöasioista, ajattelin jatkaa tätä teemaa. Kiitos kun olette olleet viime viikolla niin ahkeria Instagramissa, kun kommentoitte muoviasioihin liittyen Storyihini sekä edelliseen postaukseeni, jossa mietin omia ilmastotekojani. Olen joka kerta niin äärettömän otettu, kun jaatte avoimesti omia arkisia valintojanne ja olen niin kiitollinen kun voin käydä teidän kanssa hyviä keskusteluja. Samalla avarratte minua, kun kerrotte miten te hoidatte arkenne tältä osin ja ehkä me yhdessä saamme esimerkillämme jonkun toisenkin muuttamaan omaa käytöstä, kun jaamme yhdessä kommenteissa vinkkejä.
Ruoka ja ruokakaupat ovat minulle intohimo ja varsinkin ulkomailla huomaa paljon eroja mitä ruokakauppoihin tulee. Luxemburgissa sekä Hollannissa ruokakauppojen taso sekä tuotteiden saatavuus on ihan mieletöntä ja sen takia täällä on kiva käydä kaupoissa ruokaostoksilla. On tosin yksi asia mikä saa minut aina hieman hiljaiseksi ja se on muovin määrä tuotteiden ympärillä, jotka eivät sitä välttämättä tarvitsisi. Tätä kutsutaan meillä kotona grocery store -rantiksi, sillä tästä ahdistuksesta on tullut täällä meillä jo tapa.
Mietin hetki sitten tuttavani LinkedIn-postauksessa, että millainen olisi minun unelmien ruokakauppa ja sain idean siitä kirjoittaa ruokakaupoista ja muutamista epäkohdista? Hollannin Marqt on aika lähellä unelmieni ruokakauppaa, sillä tuotteet ovat pitkälti luomua sekä lähituottajilta, mutta muovin määrä on aivan käsittämätöntä. Miksi kolme passionhedelmää on pakattu muoviin? Miksi yksittäisen munakoison pitää olla kelmutettu? Miksi parsakaalin tarvitsee olla muovissa? Onneksi puhuin Instagram Storyssani Suomeksi, sillä muuten olisin varmasti viikonloppuna saanut porttikiellon lempikauppaani, kun avasin ongelmakohtia minun lähtökohdistani.
Kukaan ei ole täydellinen ja mitä arvovalintoihin tulee, on varsinkin näissä asioissa vaikea miellyttää kaikkia. Olen tosin sitä mieltä, että kuuluu jo jonkinlaiseen sivistykseen miettiä näitä asioita omalta kohdalta. Kaikille ei sovi tietty tapa toimia, mutta sitä voidaan sitten kompensoida jollakin toisella tavalla. Tärkeintä on, että näitä asioita miettii ja muuttaa kulutustottumuksiaan sen mukaan.
Millainen olisi sitten minun unelmieni ruokakauppa? No ensinnäkin sellainen missä muoviin pakattuja hedelmiä ja vihanneksia ei olisi. Irtosalaatti tosin taitaa olla sellainen, että se ei kauaa kestä ilman muovipakkausta ja tästä sainkin idean, että miksi ruukkusalaatteja ei kasvateta isommissa ruukuissa? Ja isommissa ruokakaupoissa voisi olla vaikka kasvimaa, jossa salaatit ja yrtit kasvaisivat? Toki jokainen voi kasvattaa yrttinsä varsinkin näin valon aikaan kotosalla, mutta jos siihen ei ole innostusta, olisi salaattien annoskoot yksi tapa vähentää irtosalaateista tulevaa muoviroskaa, jos ei pakkauksiin löydetä parempaa vaihtoehtoa.
Tuoretiskit niin kalalle ja lihalle ovat must. Olen vähän alkanut kaihtamaan lihatuotteita ja ainoa tapa miten niitä enää ostan, on suoraan tiskiltä. Siten voin kysellä mistä liha tulee sekä nähdä miltä se näyttää. Suomessa käyn aina Stockmannin kalatiskillä tai vaihtoehtoisesti hallissa hakemassa kuhani, siikani tai ahveneni, mutta Amsterdamista en ole vielä löytänyt sellaista paikkaa joka olisi aina auki ja tuore kala saatavilla. Ruokatoreilta toki kalaa saa, mutta ne eivät ole joka päivä auki.
Jos Ranska minulle jotain teki, oli se, että tulin leivälle nirsoksi. En sitä yleensäkään paljoa syö, mutta joskus unelmoin kunnon bakery-leivästä enkä mistään muoviin pakatusta hötöstä. Tämä leipäasia on Suomessa parantumassa, sillä meille on avattu kunnon leipureiden liikkeitä, mutta Hollannissa en ole vielä nähnyt samanlaista trendiä. Unelmakaupassani olisi siis rapeita ja kovakuorisia ranskalaistyyppisiä leipiä.
Hollannin historian takia pienimmästäkin kaupasta löytyy erikoistuotteita ja se on helpottanut ainakin omaa kokkailua sekä myös inspiroitumista. Toki täällä erilaiset vaihtoehdot ovat monesti lähellä tuotettuja väestön takia, mutta jos esimerkiksi vaikka tietty kastike tai mango on kaukaa saapunut kaupan hyllylle, ei se tietenkään kovinkaan ekologista ole.
Asia mistä annan hollantilaisille pisteitä, on ideoiden ja ns. valmiiden ruoka-ainesten pakkaaminen yhteen. Esimerkiksi tietyt kasvikset on pakattu yhteen yrttien kera ja käytännössä liha vain puuttuu. Tämä helpottaa arjen kiireessä, kun idean voi noukkia resepteineen hyllyltä. Sama on keittojen kanssa. Keittovaihtoehtoja on paljon erilaisia ja ne voi napata mukaansa ja keitto on valmis 15 minuutissa eikä pilkkomisia ja muita tarvita. Näissä tosin tulee se muoviasia esille mikä vähentää oma innostusta näiden tuotteiden ostamiseen.
Toinen asia mistä täällä pidän on asettelu. Kalatiskin viereen on aseteltu sille sopiva viinivaihtoehto ja muutenkin kaupan järjestys on jollain lailla todella looginen mitä löytyy mistäkin. Asettelu luo viihtyvyyttä ja samalla kotoisuutta ja sen takia pidän täällä ruokakaupoissa käymisestä. En mene täällä niin kuin tavalliseen K-Markettiin, jossa ei esillepanoa ole useinkaan mietitty, vaan täällä ideoita saa ihan ruokakaupastakin.
Jos pitäisi mainita joku ruokakauppojen kuningatar, olisi se Bon Marchén Grande Epicerie. Olen usein sanonut, että Ranskassa ei saa mitään keskitasoista. Taso on huonointa tai sitten parasta mitä voi pyytää. Niin se oli myös ruokakauppojen kohdalla. Grande Epicerie on jokaisen ruokaintoilijan ihannepaikka, jossa visuaalisuus yhdistetään kokonaiseksi elämykseksi. Toki se näkyi tuotteiden hinnoissa, mutta jos jotain ikävöin Pariisista, on se nimenomaan tämä ruokakauppa ja koko Bon Marché.
Amsterdamissa on paljon erilaisia ruokatoreja. Meidän kodin lähettyvillä on joka lauantai mieletön tori, josta voi ostaa kaiken leivästä ostereihin ja juustoista kasviksiin. Tämä on ollut minulle melkein se ainut tapa ostaa kunnollista leipää, muovittomia kasviksia sekä lähialueiden tuotteita. Ruokatorit ovat todella suosittuja ja jos tulette Amsterdamiin, suosittelen piipahtamaan ruokatoreilla. Farmers Market Noordemarkt on tässä meidän kodin lähellä ja jos olette keskustassa Amsterdamissa ollessa, on markkinoilla helppo piipahtaa.
Millainen olisi sinun unelmien ruokakauppa? Mitä asioita arvostat ruokakaupoissa?
12 Comments
En tiedä unelmien kaupasta, ruokaa olen aina saanut. Tallinnassa kävin Viru-keskuksen alakerran ruokakaupassa nyt pääsiäisen alla. Ja täytyy sanoa, että esim. Hesan Stocka ei pärjää kisassa ollenkaan. Voi sitä herkkujen määrää ja esillepanon estetiikkaa. Leivososastolla, siis pelkkiä leivoksia, sai kupposen hyvää haluamaansa kahvia, jos halusi. Alkoholiosastolla lasin shampanjaa. Ja kyllä, kaikki oli pakattu muoviin, niin antipastotarjottimet kuin yhden hengen kertasalaatitkin. e2
Moikka! Ei se muovi aina ole pahasta. Muovi suojaa elintarvikkeita ja vähentää hukkaa merkittävästi. Esimerksi parsakaalin säilyvyys ilman muovia puolittuisi ja kyseinen elintarvike menisi todennäköisemmin nahistuneena roskikseen, mikä puolestaan kuormittaisi luontoa sitä muovikäärettäkin enemmän. Kunhan kääre ei päädy luontoon, voit hyvällä omalla tunnolla ostaa muoviin käärityn munakoison tai parsakaalin ainakin mitä tulee hiilidioksidipäästöihin :)
Muovittomuus/vähäinen muovin ja muun pakkausmatskun käyttö tuotteissa olisi ehdoton ykkönen, sillä muakin se häiritsee suunnattomasti niin ekologisuuden, kuin ruoan valitsemisenkin kannalta. Tuotteiden tuoreus ja eri osastojen huolenpito on ykkösasioita, ja ne näyttäytyvät asiakkaalle juurikin niinä esteettisesti aseteltuina tuotteina, joka inspiroi miettimään valintojaan. Sanoin se että osastoista oikeasti vastaa ihmiset joille se on tavallaan ns. sydämen asia, esim. hevi-osastolla se näkyy parhaiten tuotteiden saatavuudessa, tuoreudessa ja esillepanossa (vrt. vaikka Stockan herkkua ja Prisman heviä, jotka siis ovat kuin päivä ja yö näissä asioissa.) Erillinen palveleva juustotiski on myös hyvän kaupan merkki, samoin kalat ja lihat pitäisi myydä tiskistä eikä ällöistä vakuumeista, joita kaupoissa on hyllymetreittäin. Eli estetiikka, tuoreus, hyvä hinta-laatusuhde ja tarvittaessa hyvä palvelu, niin kaupassa käyntikään ei tunnu niin tylsän tuskaiselle.
Myönnettäköön etten hirveän pitkään ole kovinkaan paljoa ajatellut mitä syydän kurkustani alas. Siis lähinnä ekologisuutta ja vastaavaa ajatellen. Hiljalleen tiedon kartuttua olen alkanut kiinnittämään huomiota juuri pakkauksiin ja mistä ruoka tulee. Suomessa lihan suhteen on kohtalaisen turvallista, sillä lähiruokaa on helposti saatavilla ja tuotanto yleensä aika eettistä. Niin eettistä kuin lihan tuotanto nyt voi olla.
Viimeisen vuoden aikana olen alkanut paljon hankkimaan lihaa, kananmunia ja kasviksia paljon Reko-jakelusta suoraan tuottajilta. Tässä on niin helppoa kysellä mistä tuota on peräisin. Hinta on toisinaan ehkä hieman kalliimpaa kuin marketeiden tusinapakkauksen, mutta maksu menee suoraan tuottajalle ja laatu on taattua.
Myös kaupoissa olen huomannut miten Bio-pussit ja paperipussit ovat selkeästi lisääntyneen hedelmäosastoilla. Olen alkanut ostamaan enemmän tuoretiskiltä. Ja ihan niinkin yksinkertainen asia kuin kestokassit on aina mukana ruokakaupassa. Hyvin harvoin enää ostan muovikassin ruokaostoksia varten.
Kiitos blogistasi ja teksteistäsi tästä aiheesta.
Oletko muuten käynyt Ekoplazassa?
https://yle.fi/uutiset/3-10098925
Heippa,
ole hyvä – ilo on minun puolellani :)
Olen käynyt ja sellainen löytyy myös kodin läheltä. Lupasin tehdä siitä vielä erillisen Instagram Storyn :)
Juuri sen vuoksi ostankin mieluiten torilta kasvikseni, tosin ne kyllä pakataan muovipussiin, Minulla kyllä on aina monta kangaspussia mukana, mutta jotkut kasvikset saattaa mennä vähän huonoksi kassissakin , ja ikävä kyllä muovi suojelee niitä.
Tässä elämäntilanteessa meidän on pakko käyttää kauppakassipalvelua ja se on tämänhetkinen unelmani. En sitten tiedä, onko se ekologisuuden kannalta hyvä vai huono. Ilokseni olen huomannut, että ainakin meidän käyttämässämme kaupassa kerääjä jättää useinmiten hevi-osaston tuotteet pussittamatta tai sitten käyttää biopussia. En tiedä, onko tästä ollut jo blogissasi puhetta, mutta minusta on myös hienoa, että monissa kaupoissa on otettu käyttöön maksulliset muovikassit. Ja että tämä on vähentänyt muovikassien kulutusta huomattavasti: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/muovikassien-kulutus-romahti-maksullisuus-toiminut-paremmin-kuin-uskallettiin-odottaa-voiko-tama-olla-mahdollista/6731556#gs.koeKENY
Muovittomuus on asiana kyllä hyvä muistaa, mutta usin kaupan liha- ja kalatiskin tuotteet ovat samoja tuotteita kuin vakuumipakatut, mutta niistä on vain pakkaukset poistettu. Siinähän tulee sitten tuplamuovipakkaus, kun ensin poistetaan muovista, sitten pakataan uusiksi. Ja koska tuotteet eivät enää ole vakuumissa, ne pitää poistaa aiemmin, jolloin hävikki lisääntyy.
Perus ruokakaupassa luomutuotteet pakataan usein muoviin, jottei ne menisi sekaisin muiden kanssa. Käsittääkseni se muovi on kierrätettyä.
Harmi että omassa kaupassasi kääritään muoviin, vaikkei olisi tarve.
Käytän kestokasseja, kangaskassi kulkee aina mukana ja hedelmät/vihannekset yhdistän samaan bio-/paperipusiin. Nykyään on myös saatavana kestopusseja hevi-osastolla perus marketissa.
Kesällä ostan tuoreet torilta, jolloin harva tuote on muovissa. Parsakaalin kun ei tarvitse säilyä viikkoa pidempää.
Moni vaatekauppa on muuttanut muovikassit maksullisiksi. Osassa kaupoissa kassojen pikkupussit vaihdettiin biopusseihin eikä niitä enää tyrkytetä “laitetaanko pakasteet pussiin?” -tyyliin, vaan sen saa pyytämällä. On yleistä haluta lihoille, siivousaineille, jogurteille pikkupussit, “jos se menee rikki” siellä muovipussissa.
Olen alkanut kiinnittämään huomiota kosmetiikan muoviin. Luonnonkosmetiikalta löytyy muutama merkki, jotka pyrkivät käyttämään pakkauksissa mahdollisimman vähän muovia, kuten ranskalainen(?) Boho.
Juomapullon vaihdoin lasiseen. Tosin Suomessa pullojen kierrätys on hyvällä mallilla, joten siinä oli muitakin syitä.
Harvemmin kommentoin, mutta tekstin pituudesta varmaan huomaat asian osuneen herkkään kohtaan.
Tuo muoviin pakkasminen on ihan supertyhmää!
Tässä mun lempparit; Whole Foods, Trader Joe’s, Paradiset (Tukholma) ja mainitsemasi Bon Marchén GE!
Suomessa on jo jonkin aikaa ollut se trendi, että parhaat ruokakaupat ovat hypermarketteja. Itse en tällä hetkellä asu hypermarketin lähellä (sellainen on toki tulossa ensi vuonna), joten sen takia ruokaostokset ovat olleet sellaisia, että niitä on pitänyt jakaa – yhdestä kaupasta jotain (esim. Lidlistä leipää, vihanneksia, hedelmiä), toisia juttuja toisesta (kala- ja lihatuotteet eri paikasta). Pienen lapsen äitinä tämä ei ole kovin kätevää. Itse olen lapsen saannin myötä alkanut arvostamaan hyvää hedelmä- ja vihannesosastoa – osasto oli todella tärkeä kun halusin tutustuttaa lapseni raaka-aineisiin. Vallilan S-Market tarjosi hyvää sellaista vauvavuoden aikana.
Sulhaseni mukaan edelleenkään parempaa kauppaa Helsingissä ei ole kuin Stockan Herkku, itse olen alkanut vierastamaan sitä kauppamyynnin jälkeen.
Sen sijaan suosikkikauppani keskustassa on Postitalon K-Supermarket. Sieltä saa jopa hyvää leipää ja paljon paikallista ruokaa! Käyn työni puolesta n. kerran viikossa kaupassa ja sen takia arvostan hyvää tuotevalikoimaa (myös vegaaniosasto löytyy tästä kaupasta), nopeutta ja asiakaspalvelua.
Toki Anton & Anton -ruokakaupat ja kauppahallit edustavat ideaalia, mutta jos ei asu niiden lähellä, niin ideaali on kiireisen arjen keskellä vaikeaa saavuttaa. Suunnittelen kuitenkin, että kun tyttöni tästä vähän kasvaa, niin voimme käydä yhdessä ruokaostoksilla kauppahallissa. Parempaa palvelua ei nimittäin ole! Joskus olen miettinyt Kauppahalli24 -verkkoruokakaupan käyttöä.
xxx
E
http://helsinkidragonfly.blogspot.fi/