Niin kun mainitsin, kesäloma oli mitä ihanin. On meillä ollut hyviä kesälomia paljon, mutta tuntui, että tänä vuonna meidän kesälomamme oli erityisen onnistunut, rento ja ihana. Teimme paljon erilaisia asioita ja niin kuin se aina on, ihmiset tekevät tunnelman ja fiiliksen. Olimme kesällä onnekkaita, että saimme olla niin paljon ystävien kanssa yhdessä lomalla.

Olimme aika paljon menossa lomamme aikana. Näimme myös muutaman uuden kohteen, joissa emme aiemmin ole olleet. Kesät Etelä-Ranskassa ovat siitä ihania, kun alue on kumminkin aika laaja, niin jokaiselle kesälle löytää uutta tekemistä ja näkemistä. Tänä kesänä kävimme ensimmäisen kerran Île Sainte-Margueriten saarella Cannesin edustalla.

Saari on suhteellisen pieni, (ehkäpä pienempi mitä Suomenlinna), joten jos haluaa vain olla rauhassa ja rentoutua päivän verran, suosittelen saarta lämpimästi. Saarelle pääsee lautalla ainakin Nizzasta ja Cannesista. Nizzasta lauttamatka kestää tunnin verran ja liput kannattaa elokuussa ainakin ostaa etukäteen.

Saari on todella pieni, joten ravintoloita taisi olla vain kaksi. Olimme koko päivän La Guérite -rannalla ja ravintolassa ja päivä oli nimenomaan leppoisa. Pienet portaat veivät kirkkaaseen veteen, kun alkoi tuntumaan liian kuumalta. Perheet tanssivat pöydillä lounasaikaan lasten kanssa. Internet-yhteys oli huono, joten kerrankin pystyi lukemaan kirjaa keskeytyksettä. Aivan täydellinen päivä.  Niin kuin ilmansuuntamerkissäkin sanotaan, saarella ei paljoa huolta tai stressiä näkynyt. Olo oli kepeä ja huoleton :)

Jos Etelä-Ranskan peruspaikat on koluttu tai haluaa päivän pienellä saarella, kannattaa laittaa paikka muistiin. Saarella on myös yleinen ranta, mutta en halunnut lähteä kiertämään saarta, vaan pysyttelin tiiviisti rantatuolissani ja lähellä portaita, jotka veivät mereen. Jos ei halua syödä ravintolassa, eväät kannattaa ottaa mukaan, sillä en löytänyt yhtäkään kauppaa, josta ostaa hedelmiä tai muuta purtavaa.

PS.Muistattehan, että South of France -tagin taka löydätte suurimman osan postauksistani?

Kyselin teiltä eilen, että mistä haluaisitte kuulla pitkän blogiloman jälkeen. Toivoitte paljon häistä juttua, Hamptonsia, Etelä-Ranskaa, sekä asujuttuja, mutta myös ihan postausta, että mitä minulle kuuluu. Jos totta puhutaan, tarvitsin kunnon kesälomaa ja täyttä nollausta. Vaikka kaikki on todella hyvin, söi viime kevät paljon jaksamista töiden, asunnonoston ja muuttamisen takia. Kesäkuussa tuntui, että elämä oli yhtä suorittamista ja kaipasin kovasti ajelehtimisen tunnetta.

Viimeiset kolme viikkoa olen nimenomaan ajelehtinut. Viikko Hamptonsissa ja kaksi viikkoa Etelä-Ranskassa teki hyvää. Tein sitä, mitä huvitti, enkä ole paljoa katsonut kelloa tai välittänyt mistään sen suuremmasta. Kertaakaan en katsonut televisiota, en pukeutunut housuihin, lihoin pari kiloa, menin merestä ilman suihkua suoraan sänkyyn muutaman kerran, näin todella paljon ystäviä ja tapasin uusia ihmisiä. Valokuvasin paljon ja kirjoitin vähän. Työmailia katsoin kerran viikossa.

Tärkein tunne oli, että en kokenut huonoa omaatuntoa ollessa lomalla.  Olin ihan relax ja Ranskan osuuden ajan taisin käydä joka päivä rannalla vähintään iltauinnilla. Monta päivää tosin vietin ihan aurinkotuolissa varjon alla.

Parasta lomassa oli ehdottomasti ystävien näkeminen. Lomalla näin nimenomaan niitä, joita näen kerran vuodessa enkä kovinkaan usein muuten. Kesät Ranskassa ovat tämän asian takia niin ainutlaatuisia, kun kesäkaverit tulevat sinne myös aina samaan aikaan ja olemme nyt kolmena kesänä viettäneet lomamme yhdessä. Ystävämme kun asuvat pääosin Yhdysvalloissa ja muualla, niin jälleennäkemisiä on harvemmin. Laatu tosin korvaa tässä asiassa määrän. Kun kaikki ovat lomalla, aurinko paistaa, ruoka on hyvää ja maisema kaunis, ei sitä paljoa enempää voi pyytää täydellisiltä lomahetkiltä.

Halusitte kuulla, että mitä minulle kuuluu, niin ajattelin aloittaa kirjoittamisen pintapuolisista aiheista ja syventyä muihin postauksiin myöhemmin. Tulen paneutumaan siis myöhemmin muihin toivomiinne aiheisiin. Jos ette Instagramissa ehtineet vielä toivoa postauksia, voi toiveita jättää myös kommentteihin.

Toivottavasti teillä on ollut ihana ja rentouttava kesä. Vaikka en haluaisi vielä antaa kesämuistojen sumentua, on tällä viikolla taas palattu ihan kunnolla töiden pariin. Kesämuistojen sumentumista edesauttaa myös Amsterdamin sateinen sää, mutta onneksi ensi viikolla pitäisi taas paistaa ja kesän pitäisi palata edes hetkeksi.

 Tulin lauantaiaamuna Etelä-Ranskaan etätöihin pariksi päiväksi ja loppuviikon olenkin sitten päivätöistä lomalla. Tuntuu ihan äärettömän hyvältä olla tässä pisteessä nyt monen vuoden jälkeen, että voin tulla etelään silloin kuin haluan eikä minun tarvitse jäädä tänne. Tätä hetkeä olen odottanut niin kauan ja monta vuotta.  Tämä on se unelmieni elämä, jota olen odottanut niin kauan. Hetken se kesti, mutta onni on nyt tässä määränpäässä, josta aina unelmoin. Oli se onni myös matkassa, mutta tämä on se hetki, jota olen odottanut.

Etelä-Ranskassa on edelleen ollut todella kesäiset ilmat varsinkin päivisin. Kesälomaa voi siis tulla viettämään tänne myös näin lokakuussa niin kuin minä. Jätin tahallani suurimman osan lomistani loppuvuoteen, sillä valon ihminen kaipaa valoa vuoden synkimpänä aikana ja sen takia tulin viettämään aurinkoisia lokakuun päiviä etelään.

Kävin sunnuntaina tekemässä pitkän kävelyn ympäri meidän kylää sekä viereistä niemeä. Teen tämän lenkin vähintään kerran viikossa, kun olen täällä. Kilometrejä tulee 15-20 riippuen reitistä. Välillä tosin voi pulahtaa uimaan, syödä eväitä tai istua auringossa ja katsella upeaa luontoa. Tämä reitti on parasta mitä tiedän ja fiilis on mitä mahtavin, kun niemi on kierretty.

En tiedä ehdinkö enää näihin maisemiin loppuviikosta, mutta jatkan tätä aurinkoista ja onnentäytteistä elämää täällä rannan tuntumassa ainakin tämän päivän. Loppuviikko menee omissa projekteissa, mutta se ei haittaa sillä tässä miljöössä mikään työ ei tunnu kovin raskaalta. Käytännössä kaikki tuntuu lomalta jos paistaa aurinko ja meri on lähellä.

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter