Olin viikonloppuna Suomessa vähän salamyhkäisissä merkeissä, sillä oli ystäväni baby showerit. Olin ilmoittanut, että tulen viettämään synttäreitäni, mutta oikea syy oli ystäväni kasvava masu ja pian syntyvä prinsessa. Halusimme yllättää odottavan äidin baby showereilla, joten emme puhuneet niistä mitään etukäteen. Ystäväni ei ehkä ole sellaista normaalia baby shower -tyyppiä, joten ihan varma en ole osasiko hän edes odottaa niitä.
Olin kauan unelmoinut, että voisin tilata kakun upealta kakkutaiteilijalta, Say It With Cake:n Monalta. Ystäväni juhlat olivat oiva tilaisuus saada upea kakkuteos pöytään ja en olisi voinut olla onnellisempi lopputuloksesta. Kakku oli kaunein kakku mitä olen koskaan nähnyt ja vadelma-salted caramel -täyte oli mieletön. Moni kakku päältä kaunis, mutta tämä kakku myös maistui ihan todella hyvältä ja oli mehevä. Jos meillä olisi häät, haluaisin samanlaisen kakun hääkakuksi valkoisena ehdottomasti.
Kun kakku oli noin kaunis, ei pöytä paljoa muuta koristuksia edes tarvinnut. Olen todella onnellinen kakun lopputuloksesta ja Mona toteutti visioni ihan muutaman lauseen avulla. On se vain niin taitava! Jos teillä on mitä tahansa juhlia tulossa, suosittelen Monan leipomuksia koko sydämestäni. Hän osaa loihtia taideteoksen kakun muodossa ihan mihin tahansa tilaisuuteen.
Niin kuin juhlat aina, pitää ne olla sankarin näköiset. Sen takia sunnuntain brunssi oli enemmänkin brunssi ja rauhallista keskustelua ilman sen suurempaa ohjelmaa. Meillä kellään ei ollut suurempaa kokemusta vauvakutsuista ja mietimme aluksi joitain aktiviteetteja, mutta aika nopeasti tulimme siihen tulokseen, että kutsujen tulee enemmänkin olla brunssi kuin perinteiset kutsut.
Olimme sopineet hämäykseksi, että menisimme syömään yhteiselle ystävällemme pannukakkuja sunnuntaina, mutta kun pääsimme perille, oli pöytä katettu teeman mukaisesti ja ystävääni oli vastassa kaikki läheisimmät ystävät. Vähän jännitti koko viikonlopun, että jos salaisuus paljastuisi, mutta onneksi kukaan ei vahingossakaan möläyttänyt viikonlopun aikana mitään.
Juhlien takia en ollut oikein puhunut tulostani mitään, sillä tiesin jo valmiiksi, että minulla ei olisi ollenkaan ns. omaa aikaa Suomessa. Nyt kun en voi olla töiden takia pidempiä aikoja poissa Amsterdamista, on aika Suomi-reissuilla aika kortilla. Onneksi tosin ehdin käydä Porvoossa ja jäällä kävelemässä, niin kuin olin toivonut, niin vielä on muutama Suomi- juttu tulossa ennen kuin mennään takaisin Amsterdam-postauksiin.
Ps.Ihanaa viikkoa ja muistakaa suojata ihonne paremmin mitä minä, sillä kasvoni ja käteni paleltuivat jäällä ollessa.
‘
