Olen ollut hieman ehkä salamyhkäinen elokuisesta kihlauksestamme, mutta siihen oli hyvä syy. Päätimme aikoinaan, että jos joskus menemme naimisiin niin meille ainoa oikea tapa olisi mennä kahdestaan jossakin kivassa paikassa. Kun perheemme on niin ympäriinsä ripoteltu, olisi perinteisten häiden järjestäminen todella haasteellista ja kun kyse on kumminkin meidän päivästämme, halusimme että se on meidän näköinen.
Tiedän itseni, niin olisin alkanut järjestämään Pinterest-häitä ja stressaantunut suuresta päivästä varmasti ihan älyttömästi. Kun tiesimme realiteetit, niin tämä oli ehdottomasti paras tapa meille. Toivon, että jokainen saa hääpäivästään juuri sellaisen, kun itse haluaa eikä tarvitse olla yhtenä elämän hienoimpana päivänä stressaantunut, vaan vapautuneen onnellinen.
Tiedän, että moni odotti meiltä ehkä erilaisia häitä, mutta yksi syy meidän valintaan oli se, että emme ikinä olisi saaneet kaikkia ihmisiä paikalle jotka olisimme halunneet. Jos häät olisi esimerkiksi pidetty Yhdysvalloissa, ei mummini olisi pystynyt matkustamaan tänne. Nyt hääbudjetti käytetään matkustamiseen paikasta toiseen ja minijuhliin perheen ja ystävien kanssa.
Olin kertonut läheisille ystävilleni häistä ja hääpäivänä jaoin hetkiä mikroblogimaisesti yhteisessä viestiketjussa. Se oli ihana tapa viestiä suuren päivän kulku kuvin ja videoin heille. Samalla sain parhaimman häälahjan, jaetun onnen heidän kanssaan. Se miten meidän uutiset on otettu vastaan, on tehnyt minut niin äärettömän onnelliseksi.
Sain vierelleni maailman huomaavaisimman, ystävällisimmän ja rakastavaisimman miehen. Toivon, että jokainen saa tuntea elämässään jotain sellaista mitä me jaamme. Samalla toivon myös, että jokainen saa pitää sellaiset häät, kun haluaa ja tuntea sinä päivänä vain suurta iloa ja rakkautta. Se on kumminkin kaikista tärkeintä, ei ne juhlat.
Hääpäivämme aamu alkoi hotellihuoneessa syömällä aamiaista sängyssä ja katselemalla auringonnousua ja pilvenpiirtäjiä. Puhuimme toisillemme ja kiitimme yhteisistä hetkistä, vaikeista ja onnellisista. Yhteisestä tähän asti koetusta elämästä. Tuo hetki on ollut yksi elämäni ihanimmista ja toivon, että saan viettää tuollaisia aamupalahetkiä elämäni loppuun asti <3
………………………………………………………..
I know our elopement was a surprise to many, and it has been in our minds even before we got engaged. That is why I have not talked much about our engagement. If I would have written about our engagement, it would have raised questions on things I didn’t want to answer.
When you have multicultural relationship and all your loved ones are scattered around, it is impossible to get everybody in the same place on your big day. Therefore, we decided to celebrate our big day together and use the wedding budget on travel and mini parties all around the world with our family and friends.
I feel so fortunate to call the most kind and amazing man now my husband. I hope everyone could feel same kind of joy and happiness on their relationship like we do. At the same time, I hope everyone can spend their wedding day as they want. The thing that matters is the person you share it with. Everything else comes after.
Our wedding day began with the breakfast in bed and we watched the skyscrapers and the sunrise. At the same time we shared breakfast, we spoked to each other and thanked for the shared moments, challenging and joyful. That moment has been one of the most wonderful moment of my life, and I hope to have similar breakfast moments the rest of my life <3