Ei kategoriaa

Segura Viudas

16 Comments

Ollessani Barcelonassa sain mahdollisuuden tutustua cavan valmistukseen. Otimme yhtenä päivänä ystäväni kanssa junan kohti Segura Viudaksen viinitarhoja ja rautatieasemalle meitä odottikin Segura Viudaksen ystävällinen henkilökunta. Rautatieasemalta oli pieni matka viinitilalle joten saimme nauttia upeista maisemista jo automatkalla. Perille päästyämme aloitimme päivämme viinintaimien katveessa. Viiniviljelyksien jälkeen aloitimme varsinaisen kierroksen Segura Viudaksen viinitilalla. Pävän aikana kävimme cavan valmistuksen perusteellisesti läpi. Näimme prosessin aina rypäleistä etiketin laittoon asti. Oli mielenkiintoista kuulla ihan yksityiskohtaisesti, että miten prosessi etenee ja samalla nähdä kaikki laitteet joilla cava valmistetaan. Kierroksemme päättyi cavojen maisteluun ja iloiseen jutusteluun. Vietimme koko päivän viinitilalla ihastellen ja nautiskellen.  Kierros viinitilalla olikin yksi lomani kohokohdista.

_____________________________________

While I was in Barcelona I got fantastic opportunity to get to know how cava is made. One day me and my friend took a train to one little village and vineyards of Segura Viudas.  When we got to the train station the lovely personnel of Segura Viudas was already  there waiting for us. We started our tour in wine fields and continued it by seeing how the cava is made step by step. We saw the process from the start till that when the etiquette was placed. It was  amazing to discover how many different steps there is before cava reaches consumers glasses. Our tour ended on cava tasting and nice chatting. This all was possible because of helpful and extremely nice staff of Segura Viudas! Thank you so much for making my vacation perfect!

Please leave a comment

Ei kategoriaa

Turku-Stockholm

44 Comments
Kuvat ovat ystävältäni lainattuja/Pictures are taken by my friend.

Tiedättekö mitä, mina haluan Turkuun! Koin viimekin kesänä pienen pettymyksen tunteen, kun sovittu lomareissu Turkuun peruuntui. Olen ollut Turussa viimeeksi viisi vuotta sitten (viime kesänä tosin kävin mökkeilemässä Kakskerrassa) joten ajattelin, että tänä kesänä sinne on tehtävä edes pieni viikonloppureissu. Olen mielessäni miettinyt, että Turku on paljon kauniimpi, siistimpi ja jollain lailla myös kotoisampi kuin Helsinki. Muutama kaveri on siellä opiskellutkin ja he ovat tykänneet kaupungista ihan älyttömän paljon. Olemme sopineet tyttökaverieni kanssa, että heinäkuussa matkaamme viikonlopuksi Turkuun. Olemme sopineet alustavasti ohjelmasta ja menemme ainakin Hans Välimäen pop up-ravintolaan syömään. Olenkin huomannut FB-sivujeni kautta, että minulla on aika paljonkin  Turkulaisia lukijoita ;). Eli nyt voitte heittää vinkkejä, että minne Turussa kannattaa suunnata. 


There is a one nice city in Finland where I would like to travel during this summer, the city is called Turku. Turku is also European capital of culture in year 2011 and that’s also another reason why I would like to go there during this summer. Other reason is that I haven’t  never really been there. I have just visited Turku couple of times and the city has caught my eyes. In my mind I feel that Turku is more clean and more cosy than Helsinki. My girlfriends and me decided that we will spend one weekend in Turku on July. Turku is also one of those cities where I could picture myself living :). 


Pictures: We heart it
Toinen tämän kesän reissuista tulee varmasti olemaan miniloma Tukholmassa. Ystäväni on hiljattain muuttanut Tukholmaan ja olen luvannut mennä hänen luokseen Heinäkuussa. Ihan hävettää myöntää, että en ole käynyt Tukholmassa yli kuuteen vuoteen. Kaupunki on varmasti muuttunut näinä kuluneina vuosina, joten onneksi minulla on lähes “paikallinen” opas mukanani. Ajattelin olla Tukholmassa pidennetyn viikonlopun, jotta kerkeäisin olla kauemmin ystäväni kanssa ja nauttia samalla Tukholmasta pidemmän aikaa. Olen lueskellut erilaisia oppaita, että mitä Tukholmassa kannattaa tehdä ja olen löytänyt jo muutaman “måste se”-jutun. Minä ja ystäväni olemme kumpikin kiinnostuneita valokuvauksesta ja Tukholmassa on maailman suurin valokouvataiteen galleria, Fotografiska. Kyseinen museo olisi ainakin minun mieleeni ja luulen, että ystävänikin pitäisi siitä.  Tästä on jo muutama vuosi kun Kiasmassa oli Nan Goldingin valokuvanäyttely, missä hän kuvasi elämäänsä 70-luvun New Yorkissa. Näyttelyään varten hän oli tehnyt myös lyhytelokuvan siitä, että miten HIV levisi hänen ystäväpiirissään. Näyttely oli kertakaikkiaan karmaisevan upea ja tunteisiin vetoava. Toivoisin, että Fotografiska tarjoaisi tällä tulevalla Tukholman matkalla jotain yhtä pysäyttävää. 


Blogini muuttaa näillä näkymin tämän päivän aikana kokonaan Rantapalloon, joten huomenna olen jo uudessa osoitteessa. Blogini sisältö tosin säilyy ihan samanlaisena mitä se on tähän asti ollutkin. Haluaisin tosin kuulla, että mistä te haluaisitte lukea enemmän. Toivoisinkin saavani teiltä hieman palautetta blogini sisältöä kohtaan :)







Another trip that I will do during this summer is my little “getaway” to Stockholm. My friend has recently moved to Sweden and I have promised to her that I will go there to meet her. I’m embarrassed to admit that I haven’t been there over six years. Now when my friend lives there I have almost local guide waiting for me. I have bee trying to find some “must see”-spots from Stockholm and one of those is the biggest photographic gallery in the world, Fotografiska. My dear friend and I are both very interested about photography and therefore I think my friend would enjoy Fotografiska as well. Couple of years back I attended Nan Golding’s photo exhibition here in Helsinki and I have to say that it was truly amazing, albeit the subject of her exhibition was quite rough. She represented her life in New York in the 1970’s when HIV spread over her friends. I hope that Fotografiska will offer something as touching to me as Nan Golding’s exhibition did. 


Tomorrow my blog will be in a new address. It will be under the biggest travel media in Finland. Don’t worry, everything remains the same. Or if you would like to read about something else, please let me know.


Please leave a comment

Ei kategoriaa

Barcelona in Pictures

40 Comments
1. Te quiero Barcelona

2. Italian tourist with her Lonely Planet/ Italialainen turisti Lonely Planetinsa kanssa.
3. Tibidabo
 4. Cookies straight from the oven/ Uunituoreita keksejä.
 5. Borne- my favorite district in Barcelona/ Borne- Barcelonan ihanin  kaupunginosa.
 6. Gelateria
 7. I also visited city called Sitges/ Kävin myös kaupungissa nimeltä Sitges.
 8. Tapas.
 9. Pretty sandals/ Sievät sandaalit
 10. Casa Batlló
 11. Casa Batlló
 12. Segura Viudas offered me a tour in their winery/ Kävin Segura Viudaksen viinitilalla tutustumassa cavan valmistamiseen.
 13. I went to a chocolate museum/ Kävin tottakai myös suklaamuseossa.
 14. Ruta del Modernisme
 15. Antique market/ Antiikkimarkkinoilla.
 16. Citizen Criminal

17. If you ever go to Barcelona this little Xampaneriet in Carrer de la Reina Cristina is worth to visit/ Jos ikinä menette Barcelonaan, niin tämä pieni samppanjabaari Carrer de la Reina Cristinalla on käymisen arvoinen paikka.
 18. Harbour of Barcelona/ Barcelonan satama-aluetta.
 

19. I went to a little jazz club to listen some flamenco. Unforgettable sounds!/ Kävin myös pienellä jazz clubilla kuuntelemassa flamencoa. Ihan mieletön kokemus!

 20. Rachel- I do feel the same. I could take the next flight back to Barcelona/ Rachel- tunnen aivan samoin. Voisin lähteä takaisin Barcelonaan vaikka heti huomenna.
21. Funny note/ Hauska lappunen.
 22. Every night around 9 pm people came out to their balconies to protest. People clattered their pans and showed their support to the protesters. / Joka ilta 9 aikoihin ihmiset tulivat parvekkeillensa osoittamaan tukensa mielenosoittajille “soittamalla” kattiloita.
I took over 1500 photos so I have plenty of pictures and I will show some more to you soon. 
Matkalla tuli taas otettua aika paljon kuvia, joten tulen näyttämään niitä teille myöhemmin hieman lisää.


Please leave a comment

Ei kategoriaa

Hola!

18 Comments
Barcelonassa ollaan! Olen ollut viime viikon ihan todella kiireinen muuttojen ja muiden asioiden takia, niin en ole kerennyt ajastaa postauksia teille. Minulla ja ystävälläni on hieman erilaiset unirytmit, joten minulla on aamuisin hyvää aikaa postailla teille kuulumisia Barcelonasta. Kiitos muuten kaikista kommenteista  ja sähköposteista. Vastailen teille pian  :)
 
 



Saavuin eilen tänne Katalonian kukkaseen  heti  kymmenen aikoihin aamulla, joten kerkesin eilenkin tehdä vaikka mitä. Aloitimme aamiaisella, jonka jälkeen menimme puistoon jonkinlaisille festivaaleille. Muutaman auringossa vietetyn tunnin jälkeen aloimme kiipeämään kohti Montjüicin linnaa, mikä sijaitsee korkean kukkulan  huipulla. Linnalle noustaessa ohitimme myös pienet antiikkimarkkinat. Nyt ovat jalat kyllä  ihan älyttömän kipeät kaikkien niiden rappusten ja nousujen jälkeen.  Nousu kumminkin kannattaa sillä matkalla tulee ohitettua eri teemoin istutettuja puutarhoja. Ehkä tämä kokemus ohittaa sittenkin sen kansallispalatsin shown, sillä jokaista pientä puutarhaa seuraa aina seuraava pienempi puutarha. Kun olimme vihdoinkn saavuttaneet huipun, pystyimme ihastelemaan Barcelonaa panoramamaisesti.  Sen jälkeen kun olimme kiertäneet linnan ympäristöä ja ihastelleet maisemia aloitimme laskeutumisen. Laskeuduimme alas Olympiastadionia kohti ja huomasimme, että ihmisä oli kerääntytyt stadionin läheisyyteen sadoittan. Hetkisen kuluttua saimme kuulla, että Shakiralla tulee olemaan konsertti muutaman tunnin päästä ja muutaman minuutin päästä meillä olikin liput konserttiin. Hetken kuluttua katsoimme toisiamme ihmetellen ja naureskellen, että miksi ihmeessä me ostimme liput konserttiin, sillä eihän meistä kumpikaan edes erikoisemmin välitä Shakirasta?! Juoksimme äkkiä kotiin  vaihtamaan vaatteet ja tuomaan isoimmat kantamukset kotiin. Vaihdoimme vaatteet hirmuisessa kiireessä ja yritimme syödä ja juoda lennossa jotakin pientä. Saavuimme stadionille ennen iltakymmentä, jolloin Shakiran piti aloittaa shownsa, mutta senorita Shakira aloittikin esiintymisensä puolitoista tuntia myöhässä. Espanjalaiset eivät tästä oikein innostuneet ja Shakira saapuikin lavalle  herjausten ja buuasusten saattelemana. Olin itseasiassa aika yllättynyt Shakiran esiintymisestä, sillä neitonen lauleskeli esimerkiksi Metallicaa? Lopuksi Shakira pyysi lavalle Barcelonan jalkapallojoukkueen pelaajia ja  opetti pelaajia tanssimaan.  Olimme konsertin jälkeen ihan rättiväsyneitä ja menimme suoraan nukkumaan, jotta olisimme tänään vähän virkeämpiä kuin eilen. 

Ystävälläni on aamuisin maalaustunteja ja tennistä (rankkaa tuo opiskelu täällä Espanjassa), joten minulla on aikaa kiertää sellaisia nähtävyyksiä joita en ole aiemmin nähnyt. Nyt  laitankin kameran kaulaan ja sujautan espadrillot jalkaan  ja lähden ihastelemaan Barcelonaa! 
Please leave a comment

Ei kategoriaa

Stories Behind the Pictures

40 Comments
1. Our first picture together/ Meidän ensimmäisiä yhteiskuvia. Suhteemme alkuaikoina kävimme kävelyillä Seurasaaressa ja siellä poikaystäväni myös kosi minua. Meillä on kesäiltaisin tapana mennä iltapalalle puistoihin ja merenrantaan ja Seurasaaren kalliot ovatkin yksi vakiopaikoistamme.
 2. I was taking pictures in one 90th birthdayparty in last summer. The couple was still so in love with each other. I had to really push my camera against my face to cover my tears while listening their kind words to each other. / Olin viime kesänä valokuvauskeikalla 90-vuotis syntymäpäivillä. En ole ehkä ikinä tavannut niin rakastunutta avioparia kun kyseinen pariskunta. Oli niin koskettavaa kuunnella heidän sanojaan toisilleen. Jouduin painamaan kameraa kasvojani vasten, sillä kyynelehtimiseltä ei voinut välttyä.
 3. It took maybe only few minutes after this shot when I was already asleep.  We had travelled over 24 hours and I was so exhausted. Unfortunately I woke up because my boyfriend was screaming and running in the forest because he had bump into komodo dragon./   Tämän kuvan ottamisen jälkeen ei varmasti mennyt montaakaan minuuttia kun nukahdin rannalle. Olimme matkanneet yli 24 tuntia putkeen ja olin niin uupunut. Matkani höyhensaarilla sai tosin ikävän lopun, sillä heräsin hirmuiseen huutoon ja poikaystävän pelästyttämänä, sillä hän oli törmännyt metsässä isohkoon varaaniin.
 4. Little boy washing the dishes in Bangkok/ Pienoinen tiskaaja Bangkokin China Townissa.
 5. I have a bit negative impressions about Vietnam. I felt that Vietnamese people were very cold and unkind. Even though I was trying to be extra extra kind, I didn’t get anything back. One day we were biking around Mekong river and we met this kind Vietnamese boy. Fortunately, I was able to capture the moment when he waved to my boyfriend./ Minulle on jäänyt ehkä vähän negatiiviset mielikuvat Vietnamista. Ihmisten kylmyys ja epäystävällisyys tekevät minut aina niin surulliseksi. Yhtenä päivänä pyöräilimme Mekong-joen vartta pitkin ja tapasimme ystävällisen vietnamilaisen. Sain hauskasti napattua kuvan juuri kun hän moikkasi poikaystävääni.
 6. It is almost ten years since I saw Amélie the first time. Since that day Amélie has been my cheer up-movie. And since then I decided that if I ever again go to Paris, I have to go to Cafe des Deux Moulins. And that I did in last January. / Katson todella paljon elokuvia ja varsinkin ranskalaisia elokuvia. Näin Amélien ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten ja siitä lähtien olen katsonut sitä aina tasaisin väliajoin. Kymmenen vuotta sitten päätin, että jos vielä joskus menen Pariisiin uudelleen, niin minun on ehdottomasti päästävä Cafe des Deux Moulinsiin. Ja niin sinne pääsiinkin viime tammikuussa :)

7. Sacré-Coeur is the most beautiful place in Paris. Last winter we were there and I was fooling around and I said that I feel that I should sing Edith Piaf’s song “Non, je ne regrette rien”. I was standing on the stairs of Sacré-Coeur and I took deep breath and open my mouth and the same time I could see my Boyfriend and my friends almost running away. Hah, I was just fooling, I couldn’t do anything like that. I don’t even have a voice./ Sacré-Coeur on mielestäni yksi Pariisiin kauniimpia paikkoja. Viime tammikuussa olimme siellä ja hassuttelin ystävilleni, että minusta tuntuu että haluaisin laulaa Edith Piafin  “Non, je ne regrette rien”. Seisoin portailla ihmismassan seassa, vedin henkeä ja avasin suuni. Samalla näin enää vain poikaystäväni ja ystävieni varjot, sillä he olivat jo juoksemassa karkuun. En tosissani voisi tehdä tuolla tavalla, halusin vain kiusata heitä. Vaikkei minulla ääntä olekaan, ei elämän silti tarvitse olla niin vakavaa ;)
Please leave a comment