Seuraan jonkun verran kansainvälisiä Instagram-tilejä ja saan niistä aina silloin tällöin hyviä vinkkejä matkoilleni. Vaikka Lontoo ei välttämättä ole ollut se suosikkimatkakohteeni, olin bongannut yhden aivan todella suloisen kahvilan muutamasta Instagram -profiilista. Samoin kun kysyin teiltä vinkkejä, oli Élan café monen muunkin listalla.

Koska majoituimme Mayfairissa, oli Park Lanen Élan ihan hotellin vieressä. Yritimme saada pöytää viime lauantaina klo:10 aikoihin, mutta jono oli niin valtava, että käännyimme saman tien pois. Sunnuntaina meillä oli erilainen strategia ja koska olimme nukkuneet yön niin hyvin, olimme Élanin ensimmäinen asiakas aamuvarhain.

Lontoossa huomasi selkeästi sen, että esimerkiksi hotellin henkilökunta, ravintoloiden työntekijät tai kahviloissa työskentelevät eivät olleet englantilaisia. Suurin osa keitä tapasin, oli yllätyksekseni Italiasta. Tämä oli itseasiassa itselleni hieman yllättävää, sillä näin multicultural -fiilistä katukuvassa ei näkynyt Pariisissa esimerkiksi. Toki tällaisissa tilanteessa tuli mieleen BREXIT ja miten se vaikuttaa juuri esimerkiksi palvelualaan Britanniassa, kun suuri osa työntekijöistä on muualta.

Myös Élanin työntekijät olivat ainakin viime sunnuntain aamuvuorossa Italiasta. Kauniin vaaleanpunaisen kahvilan palveluun toi kivan lisämausteen ”allorat , ”ciaot ciaot” ja ”baci bacit”. Kun katsoo kahvilaa ulkoapäin, voisi kuvitella, että palvelu on jollain lailla rauhallista ja hienostunutta, mutta Élanin palvelu oli suhteellisen eläväistä.

Kun viereisessä pöydässä joku yritti tilata cappucinoa makusiirapeilla ja hörsöillä, sai tarjoilija käytännössä slaagin. Italialaiselta baristalta kun ei kovin usein varmasti saa ”americano-kahveja”. Kahvi Élanissa oli siis kaikesta pinkistä lukuun ottamatta kunnon kahvia. Ja siis katsokaa miten taitava paikan barista oli? Ei sitä kovin usein näe tällaista taidetta aamukahvissaan.

Söin aamiaiseksi ruusunlehdillä koristellun croissantin mitä sievimmässä kahvilassa. Tykkäsin paikasta kovasti ja jos karkkihammasta olisi kolottanut heti aamusta, olisi kahvilan leivoksilla myös täytetty iso aukko sokerihiiren aamussa.

Lontoo yllätti kaikessa kauneudessaan myös tämän kahvilan osalta. Lontoo on näköjään oppaasta kiinni. Onneksi oli mieheni mukana tällä minireissulla, jotta näin myös kaupungin kauniin puolen. Aiemmilla reissuilla en ole oikein päässyt Britanniaan sisälle eikä se Brightonissakaan vietetty aika oikein avannut tätä UK:n toista puolta. Nyt ymmärrän miksi moni teistä myös pitää Lontoosta.

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter