Ranska on tunnettu tuoksutaloistaan ja olen itseasiassa täällä ollessa vasta kunnolla herännyt, että miten tärkeitä ne ovat. Ranskalaiset kuluttavat varmasti eniten rahaa maailmassa erilaisiin tuoksuhyödykkeisiin, parfyymeihin, huonetuoksuihin ja kynttilöihin. Jopa lapset tuoksuvat hajuvesille ja putiikeissa paperikasseihin suihkautetaan hajuvettä, jotta paketin avauskokemus ei vain hemmottelisi silmiä, vaan myös tuoksuhermoja. It’s in the details..
Meiltä on ehkä Suomesta parfyymikaupat katoamassa, eikä niillä ole ehkä samanlaista arvoa mitä täällä. Ranskassa tuoksutuotteet ovat luksusta ja niihin panostetaan mieluusti sekä parfumerioita näkyy kadunkulmissa. Lempparini on Nosé, eli nenä. Suosittelen käymään siellä jos tulette Pariisiin. Noséssa voi myös tehdä oman tuoksunsa tai käydä tuoksuanalyysissä, mikä kertoo minkäkin tuoksun sopivan omalle iholle.
Voisin vaikka vannoa, että jokaisella ranskalaisella naisella on oma lempituoksunsa, joita he käyttävät vuodesta toiseen. Voisin myös väittää että jokainen nainen on varmasti jossakin vaiheessa elämäänsä käyttänyt Chanelin numero 5:sta. Itse en tähän kategoriaan tosin kuulu, ehkä myöhemmin.
Omaa niin sanottua nimikkotuoksuani minulla ei ole ollut ja se on ollut Pampulalle jollain hassulla lailla ihmeellistä, “olet 30, eikä sinulla ole vieläkään omaa tuoksua?” Hänestä on siis oikeasti tullut patonkimaalainen näiden kahdeksan Pariisissa vietetyn vuoden jälkeen ja sen takia kun täytin 30 paketista avautui Guerlainin Idylle- parfyymi. Olin ehkä hieman ihmeissäni lahjastani aluksi. Olin tosin ihaillut kyseistä pulloa ja metsästänyt sitä vintage-liikkeistä, mutta hajua en ollut ikinä edes tuoksutellut. Onneksi sekin osui nappiin, eikä vain pullon ulkonäkö. Nyt minulla on siis ainakin yksi tuoksu, joka kestää varmaan seuraavat viisi vuotta.
Tiesittekö muuten, että kun laitatte hajuvettä ranteisiin, niitä ei tulisi ikinä hieroa toisiinsa? Tein näin parfumeriassa käydessäni ja myyjä opasti minua esimerkein, että emmehän me hölskyttele viinipulloakaan, niin miksi me hieroisimme hajuvettä ranteissamme? Parfyymia tulisi myyjättären mukaan laittaa ranteiden lisäksi laittaa korvan taakse, käsi- ja jalkataipeisiin sekä myös niskassa sijaitsevaan pääkuoppaan.
14 Comments
Täällä toinen, joka ei ole käyttänyt Chanel 5:sta, mutta ehkä jonain päivänä. Omaa tuoksua ei myöskään ole, vaan tykkään vaihdella niitä enkä ole koskaan ostanut samaa hajuvettä kahta kertaa. Hassua sinänsä,. Joo, minäkin opin lentokentän taxfreessä, ettei ranteeseen laitettua tuoksua saa hieroa toisella ranteella. No, niinhän olin aina tehnyt ja nyt olen opetellut jättämään tuoksun “rauhaan”.
Niin, se on sellainen mistä minulle ainakin helposti voisi tulla migreeni. Muistan kun pienenä piti mennä teatteriin ja sieltä minulle on nenään jäänyt voimakkaat Chanelit ja Boucheronit ;D Teatterituoksuja siis ovat ne.
Minä olen käyttänyt Kenzon L´eau:ta varmaankin 7 vuotta on off. On kaapissa myös muitakin, mutta mitään omaa tuoksua ei ole ollut.
Heheh, joo. Oli hajuvesikaupan täti aika tiukkana, että niin ei saa tehdä. Yritin kysyä että miksi se on väärin, mutta selkeää vastausta en saanut.
Mä olen välillä yrittänyt käyttää hajuvettä, ajatuksena jotenkin tosi kiva. Mut mä en vaan pysty… Jotenkin oma olo ei ole enää kotoisa + olen jotenkin hajuherkkä ja vahvoista hajuvesistä voi tietyissä tilanteissa tulla migreeni. Mun mies ei voi sietää hajuvesiä, ja hänelläkin taipumus tuohon migreenin, joten jääpi meidän perheessä väliin.
Hajumuisti on kyllä aika jännä. AMK:ssa opiskellessa yksi opettaja käytti vahvaa hajuvettä, ja hajusta tiesi onko hän lähettyvillä. Sitten valmistuin ja kerran yhdessä työpaikassa työpisteelleni leijaili tuttu tuoksu, ensimmäinen ajatus oli ko. opettaja. Ensin ihmettelin, et miksi rupesin miettimään koko henkilöä ja sitten välähti, et aah… tuo haju. Mut se oli vain joku muu henkilö.
Hih, hajumuisti on todella jännä tosiaan!
Yksi parhaimmista ystävistäni on käyttänyt Diorin J´adorea niin kauan kuin muistan ja kun se tuoksu leimahtaa jossakin kaupungilla kävellessä, niin se muistuttaa samantien hänestä.
Täällä yksi joka on käyttänyt Chanel 5:stä! Ja myönnän olevani parfyymi-ihminen. Tosin yritän huomioida myös mahdolliset allergikot ympärillä enkä lotraa tuoksuja. Mutta minun teki mieli kirjoittaa Chanel 5 siksi että on vähän surullista miten nykyään kaikki mieltävät Chanel 5 teatterituoksuksi ja vanhojen daamien tuoksuksi. Kun sehän on erittäin moderni tuoksu! Chanel 5 on ensimmäinen tuoksu maailmassa, joka on synteettisesti tehty, sillä Coco Chanel oli sitä mieltä että “naisen kuuluu tuoksua naiselta eikä kukilta”. Ajatus on aika hieno – eikö?
Parfyymitaloista taas mielestäni Guerlain on kyllä ylellisin. Käynti heidän lippulaivaliikkeessään Pariisissa on uskomaton elämys. Tai Bon Marche tavaratalossa heidän osastollaan. Vaikkei ostaisi kun pienen meikkituotteen, se pakataan kauniiseen pakettiin silkkinauhoin ja tuntuu kuin olisi saanut ihanan lahjan. Suosittelen!
Heippa,
en tarkoittanut loukata Chanel 5:n käyttäjiä, minulle se on vain liian voimakas. Se on varmaan Ranskan to 10 myydyimpien hajuvesien joukossa. Se on totta kai klassikko.
On hieno ajatus. Ja eihän mitkään luonnontuoksut jää edes iholle, siihen nimenomaan tarvitaan teknologiaa sitomaan ne yhteen. Kävin muuten Sannin kanssa eilen parfyymi -analyysissa ;)
Joo, Guerlain on nimenomaan kuninkaallisin tuoksutalo. Ei mikään arkituoksutalo, vaan sellainen ylellinen, mitä voisin verrata vaikka Cartieriin. Jouluna heillä oli Bon Marchessa kaivertaja, joka kaiversi pulloon lahjansaajan nimen <3 Ihana pikku juttu!
Tosi kiva lukea Ranskan parfyymikulttuurista. Ehdottomasti pitää piipahtaa Nosessa kun pian Pariisiin tulen. =) Mä tykkään estetiikasta tosi paljon ja visuaalisuus yhdistettynä tuoksuihin on kyllä todella toimiva yhdistelmä. Siksi nuo parfymeriat kiehtovat. Olen uskollinen Chanel Chance-käyttäjä enkä oikein muuta käytäkään, mutta rakastan tuoksutella uusia tuoksuja ja fiilistellä niitä! Suomessa tuntuu joka toisella olevan jonkinlainen hajusteallergia (varmasti monella se ihan oikeasti onkin, mutta uskon että se on myös jollain asteella kuviteltua mikä tekee tilanteen kurjaksi niille jotka siitä oikeasti kärsivät)… miten tuo tilanne on Ranskassa?
Heippa,
kiva kuulla! Ehdottomasti Nose pitää olla kaikkien Pariisiin tulevien listalla! Kävin siellä itseasiassa eilen Parfyymi-analyysissa. Vähän niinkuin vine tasting ;D
No täällä ei varmasti anneta allergioiden haitata, sillä tuoksut ovat näille vähän kuin uskonto. Eli varmaan ihmisiä katsotaan aika nopeasti kieroon jos joku alkaa valittaa jonkun parfyymin tuoksusta!
Oi, miten kaunis lahja! Tunnustaudun itse ns. on/off -tuoksuihmiseksi. Tarkoitan, että välillä vaihdan kaikki tuotteeni lähes “tuoksuttomiin”, mutta Channel 5, Chance ja samoin Chanelin musta Noir löytyy kyllä silti kaapistani ;) Jostain syystä, kun ilman kosteus nousee, useimmiten lomareissulla välimerellä …alan kaipaamaan jotakin voimakkaampaa tuoksua ja jotenkin tuoksu ‘avautuu’ paremmin siellä kuin täällä pohjoismaissa kuivassa ja kylmässä…vähän samaan tapaan kuin juhannuskoivu saunanassa… Englannista hankin joskus vuosia sitten CK Escape tuoksun ja siellä se toimi paljon paremmin kuin täällä koto Suomessa…or it’s just my imagination ;) Suihkautan tuoksuja usein hiuksiini…mitäköhän ranskalaiset siihenkin sitten sanoisi? hmmm… ;)
No joo, Pampula on niin huomaavainen.
Olen samanlainen mitä sinä. Minulla on eri tuoksut eri vuodenaikoihin ja tilanteisiin. Opin jopa joksus yhdeltä stylistiltä, että myös yötuoksua saa olla. Minulla on Kiehlsin vaniljan ja cedar-puun hajuinen yötuoksu.
No en nyt viitsinyt auki kirjoittaa blogitekstiin mitä parfyymikauppias minulle kertoi, mutta muistutti myös, että ranskalaiset naiset saattavat laittaa parfymiaan myös alushousuihinsa. Eli on varmaan ihan ok, laittaa myös hiuksiin.
Moi Sophié, kannattaa olla tarkkana ton abeilles- pullon kanssa, se ei nimittäin ole hirveän käytännöllinen. Ostin pienemmän vastaavan abeilles-pullon (http://www.fragrantica.com/news/L-Heure-de-Nuit-by-Guerlain-New-Perfume-3773.html) ja jätin pulloon mukana tulleen “vanhanaikaisen” pumpun. Nyt vuoden aikana pullosta on haihtunut tosi paljon tuoksua, vaikka en pulloa ole avannut. Vuodessa ehkä jotain neljännes? ja jäljelle jäävä tuoksu on sitten muuttanut muotoaan…Eli kannattaa laittaa aina se lasikorkki vaikka tuo pummpu onkin kauniimpi. Guerlanilta sain ostaessani sellaisen taskupullon josta tuoksua on helpompi annostella kun lotrata tuon kauniin mutta ei ehkä niin käytännöllisen pullon kanssa.
Heippa,
ooh, sulla on tuo!! Sitä itseasiassa alunperin ihailin! Minulla on lasikorkki, eikä tuollaista ihanaa pumppua. En edes pumppua saanut, vaan sellaisen täytettävät käsilaukussa kulkevan suihkepullon.
Pelkään nimittäin , että rikon kauniin pullon ,niin sen takia se ei ole edes näkyvillä vaan laatikossa piilossa valolta ja kömpelöiltä käsiltä ;D
Olen arjessa kovin huono käyttämään tuoksuja – osittain hajusteallergikoita sympaten, osittain omaa laiskuuttani kiireisinä aamuina, mutta myös siksi etten ole sopivaa arkituoksua itselleni löytänyt. Sen sijaan hienoja juhlia ja bileiltoja varten minulla on molempia varten tietty tuoksu ollut käytössä jo useamman vuoden ja pelkästään niiden suihkaisu päälle tuo oikean juhlafiiliksen. Välillä pitää kaapilla käydä tuoksuttamassa ihan muuten vaan niin pääsee muistojen matkaan…
Hei, Ranteita ei saa siksi hieroa toisiinsa, koska hajuveden tuoksumolekyylit “rikkoontuvat” ja tuoksu muuttuu ja käyttäytyy erilailla esim. Haihtuu nopeammin, vaurioittaa parfyymin eri vaiheiden tuoksua.