Rapujuhlat

Lauantaina meillä oli ystävieni kanssa rapujuhlat, ne olivat aikuisiälläni ensimmäiseni. Kun olin pieni vanhemmat ravustivat aina välillä ja pitivät pienimuotoisia rapujuhlia. Minulle saksiniekat eivät maistuneet, joten keskityin vain rapujen härnäämiseen siihen asti kunnes ne keitettiin.

Koska en ollut aiemmin rapuja perkaillut, niin en oikein tiennyt että missä järjestyksessä edetään. Tästä sainkin idean tehdä postauksen miten rapuja syödään oikeaoppisesti. Tämä on varmasti aika ajankohtaista tällä hetkellä, sillä alkoihan ravustuskausi viime viikolla :)

Tässä on ohje rapujen syöntiin, joka on otettu Rapujuhlat.com-nimiseltä sivutolta ;

Nautiskele rapuja näin:

  1. Ota saksista tukeva ote ja irrota ne tyvestä. Katko saksiosat nivel kerrallaan ja imeskeleniistä mehut ja lihat.
  2. Irrota saksen pienempi haara, naksauta sen kärki auki rapuveitsellä ja imaise mehut. Naksauta tämän jälkeen isomman saksen kärki auki, imaise mehut ja avaa saksen kylki. Irrota isomman saksen sisällä oleva liha.
  3. Ota kiinni ravun selkäpanssarista ja käännä rapu selälleen pyrstö itseesi päin.
  4. Taita pyrstöä viimeisten jalkojen kohdalta ja irrota se selkäpanssarista.
  5. Imaise selkäpanssarissa oleva liemi ja kaavi panssarin sisäpinnalta herkullinen rapuvoi.
  6. Leikkaa pyrstö sivusta auki ja kuori se.
  7. Irrota pyrstölihan päällä oleva lihasuikale ja poista sen alta löytyvä tumma suoli.
  8. Nauti lihasaalis sellaisenaan. Vaihtoehtoisesti voit koota lihaa voidellulle ja tillillä maustetulle paahtoleivälle.

Please leave a comment

Café Regatta

Yksi Helsingin lempikahviloistani on ehdottomasti Café Regatta. Asun sen lähistöllä, niin siitä on tullut toinen olohuone näillä kesähelteillä. Regatta on ehkäpä monille tuntematon, koska se sijaitsee hieman piilossa eikä sitä ole manostettu missään. Mutta hyvästä puskaradiosta kertoo se, että sen 3,5 vuoden aikana jolloin minä olen siellä käynyt on Regatan punaisen tuvan terassi levittäytynyt rantaviivaa pitkin ja asiakaspaikkoja on tullut paljon paljon enemmän.
Regatta luo minulle ja varmasti monelle muullekin mökkifiiliksen. Ei aina tarvitse olla kuoharia ja Petit Fours-leivoksia, Regatassa maistuu korvapuusti ja karjalanpiirakka munavoilla! Kaiken tämän idyllin kruunaa pienet viestit, joita on kirjoitettu Regatan pihapiiriin. Puussa on kyltti, jossa mainitaan, että kahvila maksaa asiakkaalle 5 centtiä, tämän santiskupista. Seinässä lukee kyltti mahdolliselle varkaalle, ettei varkaan kannata tuhlata aikaansa murtautumalla sisään, sillä siellä ei ole alkoholia, tupakkaa, eikä rahaakaan. On viestejä punaisesta tuvasta ja perunamaasta ja varoitetaan mahdollisista nauloista. Regatasta löytyy myös pihakeinu ja jopa grillipaikkakin, jossa voi paistaa makkaraa ja nauttia mökkifiiliksestä ihan Helsingin keskustassa.
Tänään vuorossa ovat ensimmäiset rapujuhlat, joita odotan ihan tosi tosi paljon. Teen varmasti postauksen siitä miten Sofién ja saksiniekkojen kohtaaminen oikein sujui :)
Ihanaa viikonloppua!

Please leave a comment

Vaaleanpunaiset Kartio lasit


Kaj Franck suunnitteli vuonna 1958 yhden hänen tunnetuimmista sarjoistaan, nimittäin Kartio-lasit. Luin Helmikuussa ilouutisen Avaruusasemablogista, että tänä kesänä Iittala tuo Kartio laseihin uuden värin, vaaleanpunaisen. Kotonani ei mitään vaaleanpunaista juurikaan ole, niin auksi ajattelin että en ihaile niitä kuin kaupan hyllyllä.
Kun kuulin, että ne ovat vain ja ainoastaan sesonkituote, niin oli ne pakko käydä ostamassa, ettei sitten syksyllä tule suru puseroon. Näiden vaaleanpunaisten Kartio lasien myynti lopetetaan 31.8. Ihan hirveän helppoa niiden osto ei kumminkaan ollut, nimittäin tuo vaaleanpunainen väri on aiheuttanut Iiittalalle päänvaivaa, koska siitä ei tule tasaista ja lasiin jää pieniä viiruja. Stockmannilla ei ollut yhtään täydellistä lasia ja Sokoksellakin he sanoivat, että ovat joutuneet lähettämään isoja eriä takaisin tehtaalle. En tiedä onko tämäkin yksi syy siihen, että niitä ei myydä kuin rajoitetun ajan. Nyt minulla on niitä yhteensä 6, mutta tekisi ostaa niitä vielä hieman lisää, koska ovathan ne huomisen antiikkia ja varmasti joskus 20-vuoden päästä niiden hinta on noussut rajusti. En ole varsinaisesti mikään astioiden keräilijä, vaikka suurin osa rahoistani meneekin vaatteiden sijasta astioihin ja designiin. Ostan astioita omaksi ilokseni ja omaan käyttööni, kaapissa ne eivät kerkeä pölyyntymään. Olin todella iloinen, että ostin lasit, niin kuin jo aiemmin sanoin, suru olisi varmasti tullut puseroon ja olisin myöhemmin joutunut maksamaan niistä paljon paljon enemmän.
Please leave a comment

ALESSI BLOWup

Ostolakkoni loppui aika lyhyeen, kun vierailin Stockmannilla viime perjantaina. Olin tehnyt hiljaisesti sopimuksen itseni kanssa, että yritän olla ostamatta muuta kuin välttämättömyystarvikkeita. Päätökseni tein, koska alkoi tuntumaan siltä, että en juurikaan ostanut mitään muuta kuin pieniä “no ihan ok, ehkä mä tätä joskus käytän”- ostoksia.
Mutta kas kummaa päädyin taas ihastelemaan Alessin tuotteita. Silmääni oli jo kauan kauan aikaisemmin pistänyt Frantelli Campanan suunnittelema BLOWup-vati. Iloiseksi yllätyksekseni se oli -50 %, joten kukkaroakaan se ei laihduttanut hirveästi. Poikaystäväni ei meinannut uskoa, että se oli noin hyvässä alennuksessa ja pyyti leikkimielisesti näyttämään kuitin, jotta voisi uskoa sanojani :)
Eli jos vati miellyttää, niin kannattaa juosta kipin kapin Stockmannille ja hankkia oma BLOWup-vati. Kysyin myyjältä onko tuote poistumassa Alessin mallistosta, mutta ilmeisesti siitä ei ole kyse vaan se on vain poistumassa Stockmannin valikoimasta. Kyseisestä teräksisestä BLOWup mallistosta on tehty myös bambu-versio, eli teräksiset tuotteet ovat saaneet uuden pinnan bambusta. Niissä on hyvää ainakin se, etteivät ne paina niin paljon kuin nämä metalliset versiot, eivätkä myöskään vahingoita esimerkiksi pöydän pintaa. Bambuiset BLOWup-tuotteet eivät minun kotiini oikein sovi, mutta ovat varmasti kivoja lisiä sisustuksessa.
Vaikkakin pidän sisustuksesta, jossa on ripaus romantiikka ja maalaishenkeä, mutta silti pidän myös teräspinnoista pieninä ripauksina. Mielestäni ne tuovat raikkautta sisustukseen ja ovat kiva lisä kattauksessa. Minulla on jo entuudestaan Alvar Aallon teräsvateja koissa 358mm ja 504mm. Niihin on kaunista kattaa ja ne muuntautuvat hyvin juhlan tai tilaisuuden mukaan. Niissä voi myös säilyttää koruja, lehtiä tai ihan mitä vain mieleen tulee.
Please leave a comment

SUSHIBAR

Pidän sushista TODELLA paljon. Söin sushia ensimmäisen kerran Helsingin kauppahallissa, kun olin ala-asteella. Ennen kyseinen ravintola oli samaa yritystä kuin vieressä oleva Raku Ya (mahtavaa sushia sielläkin), mutta nykyään ne ovat ihan omat yrityksensä. Kauppahallin NoriSushi Bar kuuluisi ehdottomasti ihan lempipaikkoihini, mutta sen aukioloajat ovat hieman haasteelliset, muistaakseni he menevät kiinni jo klo:16. Raku Ya:ssa kävisin varmasti useammin, mutta sinne tahtoo niin moni muukin, joten pöytä pitää usein varata jo kauan etukäteen jos mielii sinne päästä japanilaisia herkkuja syömään. Mutta ONNEKSI, there´s a new place in town, nimittäin Sushibar! Suhibar sijaitsee Annakadun ja Uudenmaankadun kulmassa ja on aukioloajatkin hellivät työssäkäyviä. He tarjoilevat kaksi lounasvaihtoehtoa, jotka vaihtuvat päivittäin. Sushibar on aika rento paikka, joten sinne voi aivan hyvin mennää vaatteissa kuin vaatteissa ja tilaisuudesta riippumatta. Kun taas Raku Ya on vähän astetta fiinimpi paikkana, joten sinne menen oikeastaan vaan jos on jokin erikoistilaisuus. Yhdeksi Sushibarin suosikikseni on noussut talon oma special maki, jalomaki. Jalomaki sisältää lohta, kevätsipulia philadelphia tuorejuustoa ja jalopenoa, ihan älyttömän hyvää! Toinen kestosuosikkini on Yaki Shake, jota saa myös NoriSushi Barista sekä Raku Ya:sta.

Ilmeisesti Suomessa on taas kunnon sushi-buumi meneillään, koska uusia paikkoja avautuu koko ajan. Viimeisin, jonka huomasin on aivan kaivopuiston tuntumassa Pietarinkadun kulmassa. En ole vielä käynyt, mutta pitää ehdottomasti mennä pian maistelemaan. Mutta noita aikaisemmin mainitsemiani japanilaisia ravintoloita voin lämpimästi suositella, minusta Helsingin parhaat, ehdottomasti. Tämä ei ole mikään mainos, vaan ihan oikeasti olen kyseistä mieltä. Olen käynyt melkeinpä kaikissa muissa Helsingin keskustan sushipaikoissa (paitsi Pietarinkadun) enkä ole yhtä hyvää sushia tai palvelua saanut missään :)

Please leave a comment