Vuosi sitten salamyhkäisesti järjestelin häitämme ja sen takia halusin kirjoittaa, että mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, jos haluaa mennä New Yorkissa naimisiin. Kahdestaan New Yorkissa naimisiin meneminen oli meille alusta asti päivänselvä juttu ja olemme olleet siitä niin onnellisia, että pystyimme olemaan hiljaa ja tekemään unelmastamme totta.

Häät ovat todella henkilökohtainen asia. Jotkut eivät halua mennä naimisiin ollenkaan, toiset haluavat 500 ihmistä paikalle ja toiset haluavat olla ihan kahdestaan. Tässäkin asiassa olimme onnekkaita, sillä kukaan ei nyrpistellyt kulmiaan kuulleessaan uutisemme, että olimme menneetkin jo naimisiin.  Perheemme ja ystävämme ymmärsivät, että miten hankala on järjestää häät kahden mantereen välillä.

Miksi New York? No siksi, että se oli kummallekin erityislaatuinen kaupunki ja halusimme juhlistaa rakkauttamme jossakin muualla kuin Euroopassa. Oli sitä paitsi joulun aika, niin kaikki oli kaupungissa kerrassaan taianomaista.

Mitä papereita meillä piti olla mukana? Olin käynyt maistraatista hakemassa kaiken tarvittavan, mutta mitään papereita passin lisäksi ei kysytty. Toki kannattaa ottaa syntymätodistus ja muut mukaan kaiken varalle.

Pitääkö kaupungintalolta varata aika? Kyllä pitää. Aika pitää varata 24 tuntia ennen vihkimisitä kaupungintalolta ja se määrittää aikaikkunan, jolloin vihkipappi voi vihkiä. Itse menimme aikaisin edeltävänä aamuna kaupungintalolle ja suosittelenkin varaamaan näihin asioihin aikaa.

Hääpäivämme oli juuri ennen uutta vuotta, joten emme olleet ainoita, jotka halusivat naimisiin tuona päivänä. Osaltaan väenpaljouteen vaikutti myös Donald Trumpin tuleva kausi, sillä moni vähemmistöön kuuluva tai ihmiset keillä ei ollut green cardia tai pysyvää oleskelulupaa, halusivat mennä naimisiin ennen vaihtuvaa vuotta.

Oli todella mielenkiintoista nähdä, miten erilaisia pareja oli kaupungintalolla, sillä esillä oli koko kulttuurien kirjo. Toiset tulivat isoissa tyllimekoissa, toiset farkuissa ja jotkut niin kuin minä, vaaleassa kotelomekossa. Tyyli oli todella vapaa ja olisin niin halunnut ottaa pareista kuvia ja kysellä heidän taustoistaan, sillä harvemmin näkee niin erilaisia hääpareja.

Hääseremoniasta sen verran, että se on aika lyhyt. Saimme lausua toisillemme valat, mutta ehkä juhlallisin hetki tuona päivänä oli hääpäivämme aamu, jolloin puhuimme toisillemme tuntikausia kaikesta. Pidän sanoista ja tunteista puhumisesta, joten yhteinen aamuinen hetki oli jollain lailla se koskettavin.

Kun saimme vihkitodistuksemme, piti meidän mennä hakemaan siihen kolmet leimat, jotta avioliittomme olisi laillinen myös Euroopassa. Luin etukäteen hyvän ohjeistuksen, että miten tässä kohtaa tulee toimia ja käytin tätä kirjoitusta ohjeena, että minne pitää mennä ja missä järjestyksessä. Moni pareista myös menee maistraatissa Suomessa naimisiin etukäteen, jolloin ei lippuja ja lappuja tarvitse leimata, vaan vihkiminen on jo suoritettu. Tiedän myös, että suomalainen pappi on New Yorkissa, mutta emme halunneet uskonnollisia häitä, joten kaupungintalo oli meille oikein sopiva vaihtoehto. Jos kirkollinen vihkiminen on toivottu, kannattaa sekin vaihtoehto katsoa läpi.

Yksi ehkä oudoimmista havainnoista oli, että kaupungintalon ulkopuolella oli koju, jossa myytiin kukkakimppuja sekä sormuksia. Aika erikoista, mutta kukkien osalta ainakin näytti kauppa käyvän hyvin. Only in America.

Seremonian jälkeen menimme ottamaan hääkuvamme ja otimme niitä eri puolilla kaupunkia. Hääkuvaajasta sen verran, että kannattaa ainakin amerikkalaisten osalta katsoa portfoliot hyvin läpi, että tietää mitä haluaa. Vaikka olin sanonut, että en halua yhtäkään jenkkihymykuvaa, kuulin lauseen ”big smile” hyvin monta kertaa. En vain pidä jenkkimäisistä isoista hymyistä joissa näkyy hampaat ja potrettikuvista, vaan rauhallisista ja luonnollisista ilmeistä. Kannattaa siis painottaa, että mitä haluaa. Lempi hääkuvamme taitaakin olla, kun emme kumpikaan katsoneet kameraan vaan toisiamme kun yritimme avata samppanjapulloa.

Miten sitten avioliiton laillistaminen? Se kävi itseasiassa todella nopeasti. Vein kaikki saamani paperit maistraattiin ja muutamassa päivässä tietoni muuttuivat nimeni lisäksi. Koko paperirumba oli itseasiassa todella vaivaton ja kaikki meni todella helposti.

Olen varmasti unohtanut jonkun kohdan tästä postauksesta, joten kysykää ihmeessä, jos teitä arveluttaa joku kohta. Vaikka minua jännitti, että olemmeko unohtaneet jotakin, mutta onneksi edes tämä prosessi oli tehty jokseenkin helpoksi, joten sai nauttia vain päivästä eikä tarvinnut vaivata päätä ylimääräisillä asioilla.