En ole koskaan ollut juhannuksen ystävä. Olenhan viettänyt viimeiset 15 vuotta juhannukset aina kipeänä. Jostain kumman syystä saan aina juuri ennen juhannusta poskiontelontulehduksen tai muun ja sen takia olen viettänyt suurimman osan juhannuksistani kaupungissa. Nytkin kurkku on kipeänä ja mietin itsekseni, “ah, nythän on juhannus.” Kerran vuodessa kipeänä ja se on joka kerta juhannuksena. Tämän takia en ole juhannukseksi kummempia ikinä suunnitellutkaan.

Pampula on tehnyt koko viikonlopun töitä, joten olen saanut viettää hivenen erilaista juhannusta tyttöporukalla. Eilen vietin tyttöjeniltaa tuttavani Anun parvekkeella katsellen Eiffel-tornia ja roseeviiniä juoden. Ei paha. Eikä yhtään hyttystä, vain tyttöjä ympäri maailmaa.

Tällainen city-juhannus on enemmän minun mieleeni. Rauhallista meininkiä lämpölamppujen alla. Toivottavasti te olette saaneet viettää ihanat keskikesän juhlinnat vaikka sadetta Suomessa on ilmeisesti riittänyt. Mutta kun on oikea asenne, ei se sadekaan haittaa.