On joitain asioita mitä ei tarvitse korjata. En ole millään lailla lahjakas kirjoittaja ja minua ei haittaa pienet kirjoitusvirheet. Yksi näistä asioista mitä en ole oikaissut on sana sokeri. ”Sokeri” ilmestyi Pampulani sanavarastoon suhteemme alkuaikoina. Hän on aika oma-aloitteinen monessa suhteessa ja oli halunnut oppia myös suomea itsenäisesti.
Muistan edelleen tuon hetken, kun varmaankin kolme vuotta sitten sain hyvän yön tekstiviestin ja siinä luki ”hyvää yötä my sokeri.” Sydämeni oli pakahtua. Aluksi ehkä myös vähän hymyilytti tuo suora käännös. En tosin korjannut asiaa, vaan annoin olla. Hänelle olin ja olen edelleen sokeri.
Näin suomalaisena englanninkielen vastine, sugar, olisi minulle äklö ja aivan liikaa, mutta nimi sokeri on juuri täydellinen. Hän kutsui minua varmaankin yli vuoden verran sokeriksi, kunnes uskalsin sanoa, että tietääkö hän, ettei kukaan Suomessa kutsu ketään sokeriksi tai hunajaksi. Hän ei voinut ymmärtää miten nuo kaksi sanaa eivät kuulu kenenkään parin sanavarastoon. Mikä ihme maa se on missä ei sanota joka päivä, että rakastan sinua tai kutsuta sokeriksi? Se on Suomi.
Olen siinä mielessä hyvin perinteinen suomalainen, että minä en ehkä kylvä lausetta ”minä rakastan sinua” varsinkaan suomenkielellä kovinkaan useasti. ”I love you” tulee useammin. Se on helpompi minulle sanoa kuin suomalainen versio. Pampulani usein vielä sanoo sen ”mini pakistan cineme sokeri” jännällä aksentilla, mutta se on ihanin lause mitä tiedän. Joitain asioita ei tarvitse korjata, sillä niissä lauseissa on rakkautta käännöksessä.
20 Comments
<3 <3
<3 <3
Aww… Mun sydän suli. Olette ihania. Ja olen niin samaa mieltä, että kaikkea ei tarvitse suomentaa. Minä ja mieheni, kaksi täysin supi suomalaista, olemme alusta lähtien käyttäneet i love youta.
Niin minunkin joka kerta kun kuulen “nimeni” <3
Varsinkin jos sen sanoo hieman arkisessa tilanteessa, niin I love you on helpompi. Kun on todella herkkä hetki niin sitten sanon minä rakastan sinua.
Itse koen, että englannin kielen I love you, ei ole merkitykseltään ollenkaan niin voimakas ja spesifi kun suomenkielen rakastan sinua. I love youta voi kuka tahansa sanoa kenelle vaan. Suomenkielessä rakkauden tunnustaminen on sen verran voimakas lause, että se sanotaan tosi tarkoituksella. Omassa suhteessani sanotaan ihan sujuvalla suomenkielellä ihan joka päivä rakastan sinua, koska niin se vain on.
Heippa,
ei minunkaan mielestä. Sen takia sitä sanon ehkä vähän arkisimmissa yhteyksissä. Suomenkielen versiota käytän harvemmin, mutta silloin hetken pitää olla oikea. Minulle se on niin voimakas lause ja sitä ei ihan jokaisena hetkenä tai jokaiselle sanota.
Tässäpä hieno teksti. Äidinkielen opettajalla varmaan punakynä sauhuaisi, tiedä häntä, mutta itse tarkoitus, vilpittömän rakkauden osoitus toisen äidinkielellä tulee varmasti selväksi kaikille. Kommervenkkien kieli meidän suomi.
Kaikkien, etenkin suomalaisten, tulisi rohkeammin käyttää sitä tärkeintä, rakastan sinua lausetta. Oppi lähtee kotoa, hoetaan siis lapsille (omille tai muuten vaan rakkaille) rakkauttamme aina kun tilaisuus tulee.
Hihi, no niin varmasti tulisi, mutta en ole äidinkielenopettaja enkä muutenkaan jaksa viilata pilkkua juurikaan missään asiassa. Suomenkieli on niin vaikea toisen oppia, joten menemme omilla käännöksillä.
Minulle on aina hoettu sitä kyllä kotona, mutta jollain lailla olen niin suomalainen, että minun on vaikea sanoa sitä ilman oikeaa hetkeä. Siihen tarvitaan se tunne ja tietty momentti.
Kaksi kielisen parisuhteen rikkauksia! Vaikka Suomessa ei ketään kutsuta sokeriksi tai hunajaksi, niin kullaksi kuitenkin. Enpä ole ikinä kuullut kenenkään englanniksi käyttävän sanaa gold samassa yhteydessä .
No niitä juuri. Olen itsekin englannistanut ja ranskantanut meidän sanontoja, mutta yleensä niillä ollaan valitettavasti menty metsään :D
Niin, en ole minäkään. “These people are like gold” on tuttu sanonta mutta yksittäisestä ihmisestä en ole koskaan kuullut niin sanottavan.
Aaaawww, sydän suli tätä lukiessa <3
<3
Mun mielestä suomenkielessä on paljonkin hellittelysanoja, esim. muru, kulta, rakas, mussu, hunajapupu, hani jne. + kaikki pariskuntien omat (ehkä keksityt) hellittelynimet. Ehkä Suomessa ei jaella rakkaudentunnustuksia niin julkisesti kuin mitä esim. jenkeissä, mutta ihan varmasti rakastavaiset täälläkin toisiaan hellittelevät kaunilla sanoilla.
Heippa,
Niin varmasti hellittelevät, mutta en ole koskaan kuullut sanaa sokeri käytettävän tuossa yhteydessä. Suomessa käytetään hellittelysanoja ihan samalla lailla varmasti mitä muuallakin, mutta minä rakastan sinua-lause on jotain sellaista mitä en kuule niin paljon suomalaisten suusta mitä muualla. Sitä ei sanota esimerkiksi kavereille ihan samalla tavalla mitä I love you -lausetta esimerkiksi. Minä rakastan sinua sanotaan toiselle puoliskolle (ainakin minun mielestäni). Ystäville sanotaan, että olet tärkeä tai rakas, mutta kokonaista lausetta en ole käyttänyt kenellekään muulle kuin poikaystävilleni. Ehkä Sohvi voisi olla välillä vähän lämpimämpi :))
Ihana toi lause, mitä miehesi käyttää! Niisk ❤❤❤
Meillä taas tuo “Minä rakastan sinua” on nimenomaan se arkinen lause, joka ilta nukkumaan mennessä sanottu ja enemmän jopa toivotus kuin tunnustus. Kaikista ihaninta on, kun mieheni sanoo minulle “Rakas, ihana vaimoni”, se on spesiaalein rakkaudentunnustus. Viljelen itse erityisesti lapsilleni hellittelynimiä, jotka eivät ehkä ole suloisimmasta päästä, esikoisemme sai vauvana nimen turska ja toinen lapsemme on mangusti. Jäin miettimään, että ehkä ne tavallisimmat hellittelynimet eivät tunnu niin mukavilta kuin spesiaalisti toiselle annetut, kuten tuo sinun sokerisi :)
Ihana <3 Tuo Sokeri... Ja onnea teille! Mitä parhautta ja rikkautta tällaiset ilmaukset. Ruotsin kielinen mieheni viljelee myös usein suomeksi tahattomasti ja tahallisestikin mitä ihastuttavanpia ilmauksia. Eilen hän totesi kissanpennustamme, että "Hän on ihan unipuppurassa", tarkoittaen tietty unenpöpperössä. Minä taasen kutsun kisua pupuksi, koska on mun makuuni se hellittelynimi. Mieheni toivotti eilen mulle "Hyvää yötä rakkauspommi". Noh -kuulosti stydiltä, mutta kun hän sen pikku aksentilla ja täydestä sydämestään toivotti, olin myyty. Näitä kielen hienouksia arvostaa ja välillä taas väsyy, kun tulee väärinymmärryksiä tai ei aina vaan ymmärrä -toinen suomeksi, toinen ruotsiksi. Punakynät kotioloissa on saanu kyytiä jo aika päivää sitten, niitä heilutellaan vain töissä :)
<3
Onnea!
Minun isäni kutsuu äitiäni Hunajaksi, eli korjaus, kyllä Suomessa kutsutaan näköjään sekä Sokeriksi että Hunajaksi :D Hurmaavia molemmat! Minulle Hunaja on arkipäivää, en edes tajunnut ettei sitä käytetä. Olen iloinen, että isäni viljelee tätä hellittelynimeä.
Hauska kirjoitus ja ihana sokeri <3 Ihme juttu, kun olin 19-vuotias ja asuin Italiassa, käytin joka päivä silloisen poikaystävän kanssa sanaa "amore", eli rakas, se oli täysin normaalia. Ehkä siitä johtuen, tai koska olen suomenruotsalainen, aloin sulhasenikin kanssa käyttämään jo suhteen alkuvaiheessa sanaa "älskling". Se vain tuli, koska sitähän hän on! Vieläkin, yli kuuden vuoden yhdessäolon jälkeen, käytän sitä päivittäin. Nyt sana tosin tulee käytettyä myös tyttövauvani kanssa, eli minulla on kaksi rakasta, jota muistan hellyyden sanoilla joka päivä :)
xxx
E
http://helsinkidragonfly.blogspot.fi/