Pienimmät ilot ovat yleensä niitä suurimpia, sillä niitä kohtaa arjessa ihan joka päivä ja niistä se onni koostuukin. Onni on arjessa, ei juhlassa – vaikkakin arkikin voi olla juhlaa omalla tavallaan. Torstait ovat esimerkiksi lempipäiviäni sen takia, että torstait alkavat yleensä aina mannapuurolla. Keräilin teille tässä viikonloppuna muutaman jutun jotka ovat tehneet minut tässä viime aikoina hyvin onnellisen.

Kynnet ovat minulle tärkeä asia, ja vaikka en aina aamuisin jaksa meikkiä nassuuni sutia, mutta kynnet pitää olla aina kunnossa. En ole nyt vähään aikaan käynyt manikyyrissä ja olenkin luottanut omiin kynsilakkakokoelmiini pitkästä aikaa. Ystäväni suositteli minulle Essien alus- ja päällyslakkaa ja en ole aiemmin löytänyt yhtä hyviä lakkoja turvaamaan siistejä kynsiä koko viikoksi – HIGLY recommended. Kun sunnuntaina lakkaan kynnet, niin minun ei tarvitse huolehtia niistä enää koko viikkoon – onni on ei lohkeilevissa kynsilakoissa.

Vaikka kuinka haluaisin olla viherpeukalo, mutta se ei valitettavasti vain luonnistu minulta. Sen takia jätänkin viherpeukaloinnit muille ja tyydyn itse leikkokukkiin. Ostin itselleni eilen muutaman vaaleanpunaisen oksan ja laitoin ne lasipurkkeihin majailemaan. Muutama oksa maksoi yhteensä 4 euroa ja laittoi suun hymylle. Onni ei ole isoista panostuksista kiinni.

Olen vähän kyllästynyt tähän valkoiseen kotiin ja haluaisin tänne jotain muutosta, edes hivenen väriläiskiä sinne tänne ettei täällä olisi niin apeaa. Ehkäpä jotkut pienet etniset jutut tekisivät kodista hivenen kotoisamman? Lukiessani sisustuslehtiä inspiroiduin kullasta ja viininpunaisesta(?) ja näin ollen lakkasin kynteni väreistä inspiroituneena. Olettekin ehkä huomanneet värimuutoksen Pinterestissäni?

Sunnuntait ovat auttamattomasti pyykkäyspäiviä. Sunnuntaisin siivotaan ja silitetään. Valkoinen lempipaitani oli ollut kadoksissa ja löysin sen pesukoneen takaa ja onni palasi niin kaappiin kuin mieleen. Nyt paita on puhdas ja valmiina taas tähän viikkoon. Onni on puhdas pyykkikasa.

Olin haikaillut näiden korvisten perään jo monta vuotta. Kauan aikaa olin roikkunut Della Margan jonotuslistalla ja toivonut, että vielä jonain päivänä minä saan omani. Niin ei kumminkaan käynyt ja korvisten tekeminen lopetettiin kristallien tippumisten johdosta. En ollut uuteen korvaamaan malliin niin tyytyväinen, joten jätin korvikset ostamatta. Kunnes viime kesänä löysin sattumalta Atlantan Chanelin liikkeestä kaipaamani korvikset. Nyt monen monen vuoden odotus on palkittu ja korviksia käytetään harkiten. Onneksi odotin, enkä ostanut korvaavia, sillä nyt on kanelia korvissa <3

Vaikka olisikin vasta maaliskuun alku, niin kaivoin ballerinani esille. Täällä on tosin vielä aika vilpoista, mutta meinasin laittaa ballerinani jo viikonloppuna jalkaani. Kuvassa on lahjaksi saadut pienet mustat ballerinat, joita olen käyttänyt tosin jo sisätiloissa. Ne koristavat ballerinakokoelmaani jota niin onnellisesti katselen, sillä se on takuuvarma merkki kesästä. Kesä – kohta se on jo täällä