se paras katu.
Noin viitisen vuotta sitten saavuin nykyiselle kotikadulleni, Rue Montorgueilille ensimmäisen kerran. Enpä silloin 2009 osannut ajatella, että jonakin päivänä se kiva katu tulee olemaan myös vähän niin kuin elämän keskiö. Muistan silloin asuntoa vuokratessani lukevani eri asuinalueista ja tykästyin kylämäiseen fiilikseen mitä kuvailuissa kerrottiin. Kaikki tarpeellinen kun löytyy periaatteessa saman kadun varrelta. Näin Pariisiin pienestä kaupungista muuttavalle, on asuinalue ollut mitä parhain ja ihanin. Kertoo varmaan paljon jos sanon että helposti menee viikko ilman että poistun kodista kovinkaan kauas.
Ajattelin kertoa kuvin ja sanoin miksi tämä oma katu on niin ihana ja toivon teidän myös eksyvän näille kulmille Pariisin matkoillanne. Kotini on tosi kätevien yhteyksien päässä ja tänne kävelee Louvrelta esimerkiksi kymmenessä minuutissa ja suurimmat tavaratalot ovat kahden metropysäkin päässä.
Kotikadulta löytyy kunnon Italialainen salumeria, joten burratat, proseccot ja Parman kinkut haetaan suoraan sieltä. Viereisestä kreikkalaisesta herkkukaupasta taasen hummukset, oliivit ja fetat.
Au Rocher de Cancal on varmaankin kadun kuvatuin talo. Kauniista sinisestä rakennuksesta löytyy ympärivuotinen terassi, jossa voi nauttia niin aamupalasta kuin illallisesta.
Joka lauantai ja sunnuntai kadulle ilmestyy tuoleja. Ne eivät tosin ole myynnissä, vaan tarkoitus on tarjota esimerkkejä verhoiluista. Vielä en ole verhoillut mitään, mutta ehkäpä pitäisi kun palvelu tuodaan nenän eteen.
Kalakauppa on ilmeisesti yksi Pariisin parhaimmista ja siellä käyvät kalassa myös huippuravintoloiden kokit. Kalakaupan poika on Portugalista, joten harjoittelemme yhdessä ranskaa. Monta uutta kalalajiketta ja sanaa on tullut opittua viimeisen vuoden aikana.
Kukkakaupan neiti opettaa minulle viikoittain uusia kukkalajikkeita ja puhumaan ranskaa paremmin.
Kadulta löytyy Pariisin vanhin Patisserie. Nämä jauhosormet leipovat myös Englannin kuninkaallisille, joten kakut kelpaavat myös kruunupäille.
Lista on loputon, että mitä kaikkea täältä löytyy. Sivukadulta löytyy Pariisin yksi parhaimmista drinkkibaareista sekä trendikkäimmistä hampurilaisravintoloista. Läheltä löytyy myös maanalle rakennettu ostoskeskus, jossa on kaikki peruskapat Sephorasta Mangoon. Marais on kävelymatkan päässä, joten sinne käpöttelen 20 minuutissa joka sunnuntai.
Vaikka alku on ollut hivenen hankala, alan tykkäämään kotikaupungista pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Enää en ehkä vierasta olla yksin niin paljon. Ranskakin alkaa pikkuhiljaa taipua paremmin, joten olo ei tunnu niin yksinäiseltä, kun voi jopa käydä pitkiäkin keskusteluja pelkästään ranskan kielellä.
16 Comments
Ihana tunnelma kuvissa.
Ihana juttu! Suuret kiitokset vinkeistä Pariisiin, meillä on huippu ihana matka kotikulmillesi. Löysimme täydellisen hotellin Bourg Tibourg, johon palaamme aivan varmasti. Juttua kirjoittelen myöhemmin. Suosittelemasi ravintola Costes oli huikea kokemus, niin ruoaltaan kuin miljööltään. Oikein ihanaa joulun odotusta <3
oih niin sua:)… Asuin tuossa ihan vieressä jokunen viikko sitten. Ja täytyy sanoa, että Pariisi vaihtelee niin nopeasti, mun nurkilla oli virtsalammikoita ja äkäisistä äkäinen (ei ranskalainen) vuokraemäntä , piip-showt ja sellaiset.. Melkein itkuksi pisti tai siis väsymys itketti. Kyllä se ihana oma kolo on tärkeää suurkaupungissa. Mutta sellaista on. Oliko tuossa muuten Starbucks myös kadun päässä? Jos niin siellä oli kyllä kauniita ranskattaria. Bises ma belle! (jk. missä se maanlainen ostoskeskus on?)
Oih, tykäistyin kotikatuusi kovasti viime kesäisellä Pariisin-matkallani. Samalla reissulla päätin myös, että ‘I’ll be back’ ja ensi vuonna pääsenkin tallustelemaan uuden kotikaupunkini katuja enemmän. Elämä on välillä aika ihmeellistä. :)
Tunnelmallista joulun odotusta!
Susu
Voiko kotikatu olla kellään enää herkulllisempi? Ei ainakaan täällä, asfaltoivat katua ulko-oven edustalla kotiin tullessani. ;) Siis aivan ihana! Nyt tuli sellainen kuume lähteä katsomaan tuota paikanpäälle, vaan aika ei taida antaa periksi. Kiitos Sofié, sait mieleni iloiseksi kuvien kautta välittyneestä tunnelmasta. Pariisin jouluvalot ja Joulu pariisilaiseen tapaan. Sekin ollut jo monasti mielessä.
Tunnelmallista viikonloppua!
Oh la la, en kyllä yhtään ihmettele jos viihdyt kotikadullasi noin hyvin ettei kauemmas tarvitse lähteä. Sieltä lähitienoolta löytyy kaikki tarpeellinen. Tuon kadun pidän ehdottomasti mielessäni seuraavalla Pariisi- visiitilläni…sitten joskus :)
Näyttää niin kivalle, ihanaa pariisilaisuutta parhaimmillaan, en ihmettele ollenkaan että viihdyt. Meillä on tiedossa joulumatka Pariisiin, odotellaan jo malttamattomina Pariisin jouluvaloja. Mukavaa loppuvuotta!
Tiina
http://www.naapurinaprovencessa.blogspot.fr/
Kiva että tykkäät :):)
Ihana kuulla :)
Harmi ettei keretty treffaamaan :(
Costes on niin ihana paikka kaikkine ruusuineen. Käyn siellä kerran kuussa vähintään ihan miljöön takia. Kiitos samoin <3
Heippa,
tiedän. Eksyin sille sinun kotikadullesi toissa viikolla ja olin silmät pyöreänä, että mihin se kotikadun idyllisyys oikein katosi muutamassa sadassa metrissä :D
Väsymys ei ole kiva kaveri, ei varsinkaan tuollaisessa Pariisin kaltaisessa kaupungissa. Kotikolon pitää olla kiva ja turvallinen, sillä muuten Pariisi tai mikä tahansa suurkaupunkin on ihan todella tylsä paikka. Onneksi tiesin sen jo Ranskaan muuttaessa, sillä jos olisi ollut ne vaaleanpunaiset pilvet mielessä, niin olisin varmaankin jo takaisin Suomessa.
On Starbucks juurikin siinä Sentier-metropysäkin päässä. Siitä maamerkistä nimenomaan huomasin, että tämä katu näyttää pikkaisen liian tutulta :)
Ostoskeskus on les hallesin metron yhteydessä. Eli toisessa päässä montorgueilia :)
Sitä ei edes ulkopuolelta huomaa ellei mene vahingossa vääriä liukuportaita pitkin metroon ;)
Kiva kuulla :)
Oi, muutatko siis tänne???
Kiitos samoin :)
Ei varmaankaan voi :))))?
Voi, tule tänne, niin vien leivokselle :)
Kiitos teille – olette maailman herttaisimpia lukijoita niin ihana jos voin kuvien välityksellä tuoda iloa tähän harmuteen :)
Pariisin jouluvalot ovat kyllä tosi ihanat, vaikka joulu nyt ei muuten lempparijuttuni olekaan. Sitä tosin vietellään Ranskassa ihan kaksistaan ja omalla tyylillä :)
Hihi, en minäkään.Alakerrasta kun löytyy kaikki :)
Tervetuloa, ja pidä mielessä :)
Täytyy sanoa, että ilman tätä katua voisi olo olla Ranskassa tai Pariisissa aika erilainen. Heti kun astuu kodista ulos niin pääsee juttelemaan tuttujen patonki- ja hedelmäkauppiaiden kanssa :)
Kun vielä ei ole sellaisia omia kovinkaan suuria tuttavaympyröitä täällä, niin nimenomaan kukkatäti ja juustokauppias on mitä tärkein kontakti :)
Juurikin Pariisiin olen muuttamassa. Saisinko sinusta kaupunkioppaan viimeistään loppukesästä kun vihdoin olen päässyt paikan päälle? :)
Susu
Voi kuinka ihanaa on asua tuollaisella kadulla. Juustot juustokaupasta, leivät leipurilta, viinit viinikaupasta.. Mä niin tykkään tuosta keskieurooppalaisesta ruokaostos-kultuurista. Voi tehdä ostokset todellisen asiantuntijan kanssa ja samalla vaihtaa kuulumisia.
Suomessa kaikki kaupat viedään ostoskeskuksiin keskustojen ulkopuolelle Amerikan malliin, miksi ihmeessä? Ja ainoa myyjä on marketin kassa. Ei ole tuota ihanaa katuidylliä, eikä palvelua. Eikä sitä ‘kielen opettajaa’.
Ihanaa joulunaikaa kotikadullesi.