Seuraan jonkun verran kansainvälisiä Instagram-tilejä ja saan niistä aina silloin tällöin hyviä vinkkejä matkoilleni. Vaikka Lontoo ei välttämättä ole ollut se suosikkimatkakohteeni, olin bongannut yhden aivan todella suloisen kahvilan muutamasta Instagram -profiilista. Samoin kun kysyin teiltä vinkkejä, oli Élan café monen muunkin listalla.
Koska majoituimme Mayfairissa, oli Park Lanen Élan ihan hotellin vieressä. Yritimme saada pöytää viime lauantaina klo:10 aikoihin, mutta jono oli niin valtava, että käännyimme saman tien pois. Sunnuntaina meillä oli erilainen strategia ja koska olimme nukkuneet yön niin hyvin, olimme Élanin ensimmäinen asiakas aamuvarhain.
Lontoossa huomasi selkeästi sen, että esimerkiksi hotellin henkilökunta, ravintoloiden työntekijät tai kahviloissa työskentelevät eivät olleet englantilaisia. Suurin osa keitä tapasin, oli yllätyksekseni Italiasta. Tämä oli itseasiassa itselleni hieman yllättävää, sillä näin multicultural -fiilistä katukuvassa ei näkynyt Pariisissa esimerkiksi. Toki tällaisissa tilanteessa tuli mieleen BREXIT ja miten se vaikuttaa juuri esimerkiksi palvelualaan Britanniassa, kun suuri osa työntekijöistä on muualta.
Myös Élanin työntekijät olivat ainakin viime sunnuntain aamuvuorossa Italiasta. Kauniin vaaleanpunaisen kahvilan palveluun toi kivan lisämausteen ”allorat , ”ciaot ciaot” ja ”baci bacit”. Kun katsoo kahvilaa ulkoapäin, voisi kuvitella, että palvelu on jollain lailla rauhallista ja hienostunutta, mutta Élanin palvelu oli suhteellisen eläväistä.
Kun viereisessä pöydässä joku yritti tilata cappucinoa makusiirapeilla ja hörsöillä, sai tarjoilija käytännössä slaagin. Italialaiselta baristalta kun ei kovin usein varmasti saa ”americano-kahveja”. Kahvi Élanissa oli siis kaikesta pinkistä lukuun ottamatta kunnon kahvia. Ja siis katsokaa miten taitava paikan barista oli? Ei sitä kovin usein näe tällaista taidetta aamukahvissaan.
Söin aamiaiseksi ruusunlehdillä koristellun croissantin mitä sievimmässä kahvilassa. Tykkäsin paikasta kovasti ja jos karkkihammasta olisi kolottanut heti aamusta, olisi kahvilan leivoksilla myös täytetty iso aukko sokerihiiren aamussa.
Lontoo yllätti kaikessa kauneudessaan myös tämän kahvilan osalta. Lontoo on näköjään oppaasta kiinni. Onneksi oli mieheni mukana tällä minireissulla, jotta näin myös kaupungin kauniin puolen. Aiemmilla reissuilla en ole oikein päässyt Britanniaan sisälle eikä se Brightonissakaan vietetty aika oikein avannut tätä UK:n toista puolta. Nyt ymmärrän miksi moni teistä myös pitää Lontoosta.
Follow me on:
Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin, SoundCloud and Twitter
6 Comments
Se on kyllä totta että Lontoossa pitää vähän tietää minnemennä. Kaupunki on niin iso ja kaikki alueet keskenään niin erilaisia, joten pelkällä tuurilla ei välttämättä löydä sitä itselle sopivinta.
Minulle Lontoo on yksi suosikkikaupungeista ja laitoin tämän kahvilan muistiin seuraavaa matkaa varten (joka toivottavasti on pian)!
Näin on. Sama se on Pariisissa.
Olen ollut Lontoossa turistioppaan vietävänä ja lyhyen aikaa parina muuna kertana enkä kyllä lämmennyt niiden reissujen jälkeen Lontoolle ollenkaan. Nyt on aivan eri fiilis :)
Laita ihmeessä muistiin!
Vitsit, miten mielettömän ihanan näköiset kahvit. 😍
I know! Sanoinkin baristalle, että tämäkö pitäisi nyt sitten raaskia juoda :D
Ja eri kauounginosat ovat kuin pikkukylia (ja itse asiassa olivatkin niita joskus aikoinaan), ja jokaisesta loytyy omanlainen fiilis.
Heippa,
näin se on myös Amsterdamissa. Ihan erilainen fiilis eri kaupunginosissa ja niin paljon historiaa. Jos esimerkiksi meidän kadulla on paljon portaita talon edessä, tarkoittaa se, että aikoinan siinä on asunnut joku varakkaampi jolla on ollut varaa maksaa enemmän veroja :D Hassuja juttuja.