Takana on monella tavalla unohtumaton kesä. Jos laittaa kaikki epätietoisuuden värittämät mietteet taka-alalle, oli kesä 2020 yksi parhaista, jonka olen koskaan saanut viettää. Joustavuus työn tekemisessä antoi vapauden olla muutaman kuukauden Ranskassa, muutaman viikon Italiassa ja elokuun Suomessa. Jos jotain positiivista tästä tilanteesta pitää hakea, on se nimenomaan se, että sain vapauden olla lähellä rakkaitani enemmän kuin viimeiseen kuuteen vuoteen.
Suomessa ollessa karanteenin jälkeen vietin aika hektistä elämää, sillä ennen työpäiviä kävin aamiaisilla ja töiden jälkeen illallisilla, kävelyillä, baby showereissa yms. Sen takia otin hyvällä omalla tunnolla blogista niin sanottua lomaa, jotta sain olla kaiken mahdollisen vapaa-ajan rakkaitteni lähellä.
Suomessa ollessa en niinkään tehnyt mitään sen kummempaa yhtä Hangon viikonloppua lukuun ottamatta. Olin vain ja nautin kesäisestä Helsingistä lohikeittoa syöden, altaalla uiden ja puistokävelyitä tehden. Ei hyvään kesään paljoa tarvita.
Toivon, että tilanne rauhoittuisi pian niin pääsisin takaisin ilman karanteeneja ja niin, että voisin tavata mummiani ja muita iäkkäämpiä sukulaisiani. Tällä kertaa en halunnut riskeerata mitään ja kun tilanne on niin tulenarka, päätin olla näkemättä ja julkisilla matkustelematta. Toivottavasti pian tilanteeseen saadaan jonkunlaista selkeämpää ymmärrystä, että yhteiskunta pystyisi toimimaan jokseenkin edes normaalimmin.
Nyt kun olen palannut taas Hollantiin ja niin sanotusti rauhallisempi elämänrytmi on mahdollista, palaan taas blogin ääreen. Jaan vielä joitakin Ranskan vinkkejä teille, sekä myös Suomen parhaimpia palasia.
Follow me on:
Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin, SoundCloud and Twitter
2 Comments
Moikka! Milta Amsterdamissa on nayttanyt pitkan poissaolon jalkeen?
On ollut kiva seurata sun lomaa ja etatoita Instan kautta ja oon tosi iloinen sun puolesta, etta kesasi on ollut ihana. Kiitos myos kivoista vinkeista, pidan ne tallessa tulevaisuutta varten.
Itsellani tama kesa – ja varmaan koko vuosi – jaa mieleen siita, etten nahnyt vanhempiani tai suomalaisia ystaviani ollenkaan ja brittiystavianikin viimeksi tammikuussa (ja muita viime vuonna). Taalla tama koronatilanne on ollut koko ajan paha ja kaikkia ystaviani seka meita on pelottanut taudin leviavyys eika tilanne varmaan hellita kun koulut alkavat huomenna 1.9.
Suomeen pain tultaessa olisi joutunut 2 viikon karanteeniin aivan kuin sinakin. Teknologia olisi toki toiminut Suomestakin mutta valitettavasti meilla ei ole paikkaa, jossa voisimme olla karanteenissa niin, ettemme olisi muiden ihmisten kanssa tekemisissa, oli se sitten vanhempien tai ystavien luona. Emmeka uskaltaneet ottaa sita riskia, etta tartuttaisimme heita (monihan on ollut itse oireeton mutta tartuttanut muita, joilla se sitten on tullut vakavampana). Niinpa Skype ja Teams puhelut ovat jatkuneet pitkin kesaa.
Taman takia en haluaisi kesan ja lampiman saan viela loppuvan. Rakastan lamminta saata ja ajatus syksysta saati sitten talvesta ja varsinkin nyt tana vuonna ahdistaa.
Tsemppia toihin ja seuraavaa postausta odotellen :-)
Heippa,
täällä on todella rauhallista nyt kun ns. juhlaturistit ovat poissa. Toivoisin, että tämän tilanteen myötä Amsterdam kokisi jonkinlaisen uudelleensyntymisen ja tänne löytäisivät muut kuin laivamatkustajat ja biletursitit.
Ihana kuulla, että jos on näyttänyt kivalta!
Jep, olen kollegoilta mmärtänyt, että tilanne on siellä aika kestämätön. Todella ikävää.
Toivoisin, että karanteenisääntöjä himean höllenettäisiin samaan tapaan mitä esimerkiksi Dubaissa, että puhdas testi pitää olla kummassakin päässä, että pääsemme helpommin matkailemaan.
Ymmärrän niin hyvin. On minullakin nyt tämän kesän jälkeen aika samanlaiset fiilikset, sillä nyt on kaikki kiva loppunut ja edessä on sateinen talvi. En kyllä ollenkaan haluaisi olla vielä syyskuussa. Suomessa olisi eri asia, sillä siellä voisi nähdä ystäviä, mutta Hollannissa on pienemmät piirit. Haluaisin vain lähteä talveksi Italiaan villaan tekemään töitä. Se olisi ihanaa!