Easter and when you invite a top chef for lunch

En ole pahemmin teille pääsiäisen kuulumisia ehtinyt kirjoitella, mutta niin kuin ehkä huomasitte, matkustin työmatkan päätteeksi junalla Milanosta Ranskan puolelle kesäkotiin minilomalle. Neljän päivän total relax teki hyvää, kun varsinkaan emme olleet oikein ehtineet näkemään poikaystäväni kanssa moneen viikkoon. Pääsiäisenä ei siis meillä tehty muuta kuin syötiin, nukuttiin ja oleiltiin.

Easter lunch

Easter lunch

Saimme pääsiäisenä tosin yllätysvieraita, kun entinen kollegani oli sattumalta etelässä lomailemassa. Hänen aviomiehensä on huippukokki ja voitte ehkä kuvitella millainen paniikki iski, kun ajattelemattani pyysin heidät meille lounaalle. Vaikka muuten keittiössä olenkin, mutta huippukokeille en kokkaa.

Easter lunch

Onneksi ei sentään tarvinnut tarjota pelkkää vettä ja leipää, vaan Italiasta tuotuja herkkuja.  Suoraan siis paketista pöytään niin sanotusti. Onneksi olimme käyneet Italiassa edellisenä päivänä, niin oli jotain special-juttuja kaapissa. Harvemmin joudun tällaiseen tilanteeseen, jossa meille tulee kotona kiista, kun en suostu tekemään ruokaa. Vertasin tilannetta, että ei kukaan lähde huippuurheilijan kanssa lenkille, niin minä en myöskään kokkaa huippukokille. Onneksi Italian eväät kelpasivat vieraille, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

 

Easter lunch

Samalla pääsiäisenä syödessä avasimme myös terassikauden ja korkkasimme virallisesti uudet terassihuonekalut. Huonekaluja odottelin kuukauden jos toisen ja nyt on pieni keitaani saanut myös arvoisensa tuolit ja pöydät. Ne viimekesäiset sitruunapuut ovat tosin saaneet kyytiä niin talvelta, kun siltä jouluna minulla hoidossa olleelta karvakaverilta. Pitäydyn siis kaktuksissa tästä eteenpäin.

…………………………………………….

I was traveling for work before Easter, and because our summer home is so close the Italian border it was easier to take the train instead of a plane home. So instead of sitting on a plane I was enjoying the Mediterranean coastline from the train windows. I highly recommend you take the train ride from Italy to France, it’s absolutely beautiful passing by the mountains and the sea.

When I arrived home, a nice surprise was waiting me at home, a former colleague and friend was in the south of France during Easter holidays.  Accidentally, I asked them for a lunch and just after inviting them I remembered that her husband is a top chef. You might see how I almost had a heart attack when I realized what I did. You don’t run with a professional sports player and you definitely do not cook for a top chef.

I was lucky that the day before we bought Italian delicacies from the other side of the border so I didn’t have to serve only water. I was planning to make risotto, but instead of that we ate cold cuts, salad, cheeses and bread (because in France). After my panic attack, everyone was pleased with their simple Italian lunch. Next time I remember who I’m inviting for lunch…

You may also like

7 Comments

    1. Heippa,
      joo sieltä olivat snäpit kotoisin :)

      Tulee varmasti. Kotimme on vain suureksi osaksi vuokralla, niin en pääse sinne ihan koko ajan asustelemaan, mutta toivotaan, että kesällä saisin oman lomani lomailla siellä :)

  1. Ciao bella
    Luin blogiasi vahan”jalkijunassa”-valiin on niin paljon muuta..elama kuljettaa..mutta halusin vaan toistaa etta tama blogi on ehdottomasti aidoin,charmantein ja kiinnostavin ,complimenti
    Tykkaan kuinka paljon varioit argumentteja.Ja kuinka kiinnostavia pointteja loydan niista,pinnallisimmista syvallisiimpiin.Olet todella “una ragazza di gran classe”
    Minusta on tietysti ihanaa lukea kehuja Italiasta,onhan se ollut jo niin kauan asuinpaikkani ja halusin sanoa etten kolmenkymmenen vuoden aikana ole tullut ryostetyksi,asun keskikokoisessa kaupungissa rivieralla ja olen noudattanut normaalia varovaisuutta joten olen tosi positiivinen siina suhteessa
    En ole ollenkaan aamuihminen,uni maittaisi mainiosti mutta heraan aina ajoissa,kroppa ja varsinkin mieliala vaatii rauhallisen aamiaisen heraan puolitoista tuntia ennen toihin lahtoa saadakseni nauttia aamiaisen rauhassa ja voidakseni lukea jotain vaikka vanhaakin suomalaista naistenlehtea
    Rakastan Hermesin clic Clacia ja toivon saavani sen heinakuussa synttarilahjaksi..Bow wow wow oli uusi tuttavuus -tosi kiehtova sekin
    Maxi mekoista en tykkaa mutta sinulle nekin sopivat,varmaan siroutesi vuoksi
    Ja remppahommat sujuu loistavasti taalla-olisikohan osuutta asiaan etta kultapallollani on menestyva rakennusalanfirma
    Yritan olla useammin lukemassa,anteeksi etta palailin kaikkiin naihin vanhoihin postauksiisi mutta teki mieli kommentoida . tunnut ihan vanhalta kaverilta,halit

    1. Heippa,

      ymmärrän hyvin. Itse luen blogeja myös aina vain viikonloppuisin kun muuten ei oikein ole aikaa, kun kaikki vapaa-aika menee tähän kirjoittamiseen.

      Kiitos paljon kommenteista – grazie mille <3

      Ihana kuulla, että pidit koruistani. Ne ovat minun aarteitani. Toivon, että saat sen Hermesin synttärilahjaksi. Se on ihana <3

      En oikeasti ole millään lailla siro. Olen lyhyt, mutta en siro :D Hyvin osaan vain vaihtaa kuvakulmaa kuvattaessa ;)

      Onnekas olet kultapallosi kanssa ;)

      Kiitos paljon ihanasta kommentista - baci!

  2. Kuulosta aivan ihanalta. Meillä keskityttiin pääsiäisenä yhdessäoloon ja erityisesti siihen, että mieheni sai olla pienen tyttäremme kanssa. Hän kun tekee arkisin pitkää päivää töissä, joten heidän yhteinen aikansa jää usein aika vähiin. Nyt pidempien pyhien aikana tätä aikaa yritettiin hieman kuroa umpeen.

    Ja ymmärrän pointtisi, että huippukokille ei kokata. Itse olen vähän samaa mieltä.

  3. Moi! Pakko kysyä, kun jäin ihmettelemään, että mitä ihmettä on tuo kelta-oranssi-ruokalaji tuossa yhdellä lautasella :D?

Leave a Reply to inspirations Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*