Uusi koti ja juustolautanen

Täällä ollaan uudessa kodissa ja asunto vihdoinkin alkaa näyttämään jo hieman nimenomaan kodilta. Otin viime viikolla ihan kunnolla aikaa, että sain suurimman osan tavaroista heti pois jaloista. Se on helpompi laittaa kaikki saman tien paikoilleen kuin että jättää laatikoita kuukausiksi purkamatta. Kai minulta joku feng shui menee pois paikoiltaan, jos en saa kaikkea heti järjestettyä.

Avec Sofié blog l juustolautanen

Avec Sofié blog l juustolautanen

Viime viikko oli aikamoinen tehoviikko, mutta kaikki saimme tehtyä muuttomiesten avulla ja kaikki meni hyvin. Mikään ei sen suuremmin mennyt rikki muuttoauton kuormassa. Näin jälkikäteen olen tosin onnellinen, että pakkasin astiani itse. Minulla oli alkuperäiset laatikot jokaiselle kipolle ja kupille, joten pystyin olemaan rauhallisin mielin, että kaikki astiani tulevat turvallisesti perille.

Avec Sofié blog l juustolautanen

Avec Sofié blog l juustolautanen

Avec Sofié blog l juustolautanen

Mitään sen suurempia huonekaluostoksia meidän ei edes tarvitse tehdä, vaan kaikki huonekalumme sopivat kotiin todella hyvin. Vihdoinkin meillä on tilaa kaikille huonekaluillemme ja tavarat pääsevät oikeuksiinsa paremmin tässä kodissa kuin Pariisissa.

Ostin Flossin Arco -valaisimen aikoinaan sillä ajatuksella, että joskus asuisimme tällaisessa avarammassa kodissa jossa valaisin pääsisi oikeuksiinsa ja nyt sellainen koti on vihdoinkin löytynyt. Ainoa isompi huonekaluhankinta tuleekin olemaan pieni kahdenistuttava sohva Arcon alle ja takan eteen.

Avec Sofié blog l juustolautanen

Avec Sofié blog l juustolautanen

Thonet-tuolini eivät ole myöskään olleet käytössä Pariisin kodissa, mutta nyt ne pääsevät paremmin osaksi sisustusta Kartellin Ghost-tuolien kavereina. Kolme vuotta sitten en ollut ihan varma pidänkö niistä vai en, mutta nyt en kyllä näkisi tässä tilassa muita tuoleja kuin nuo käyräjalkaiset Thonet- tuolini. On hassua miten samat huonekalut näyttävät niin erilaisilta uudessa tilassa.

Avec Sofié blog l juustolautanen

Meillä asuu Amsterdamissa paljon ystäviä ja viikonloppuun mahtui paljon myös kavereiden näkemisiä, illallisia ja pikaisia kotivierailuja. Eilen entinen esimieheni tuli meille sunnuntain juustolautaselle ja kuplivalle. Juuri viikonlopun kaltaisia hetkiä olen kaivannut Pariisissa ollessa, että voi kokkailla kotona ja nähdä ihmisiä myös arkena eikä pelkästään juhlassa. Pariisissa elämä on hektisempää pidempien välimatkojen takia, mutta Amsterdamissa elämän rytmi on hyvin samanlainen mitä Suomessa, joten aikaa jää myös vapaa-aikaan.

Instagramissa keittiöstä onkin vilahtanut kuva, joten tulen viettämään kotona varmasti paljon enemmän aikaa ruokaa laittaen kuin ravintoloissa istuen. Kodin toimivuus on juuri se asia mitä olen toivonut niin kauan. Pariisissa elämä oli kodin ulkopuolella, Amsterdamissa se on samalla tavalla kotona mitä Suomessa ja sen takia täällä koteihin ja sisustukseen panostetaan samalla tavalla mitä meillä pohjoisessa.

Mieheni ei ole koskaan asunut Euroopassa maassa, joka olisi Suomen kaltainen maa. Kun hän on nyt tässä parissa päivässä huomannut, että miten jopa sunnuntaina paketteja toimitetaan tai jos tilaa jotakin illalla ennen 23, on se kotiovella seuraavana aamuna 8:lta. Tai että jos kortti ei toimikaan kaupassa, annetaan Kartellin tuolit mukaan ja maksaa voi verkkopankin kautta kotona. Hollantilaiset ovat suomalaisten kanssa samanlaisia transactional-tyyppisiä, että kauppaa käydään ja vaihtoehtoinen tapa pitää löytää. Eilen mieheni ymmärsi mitä olin tarkoittanut sujuvuudella ja sillä, että ihmisiin luotetaan jopa design-liikkeessä sillä tavoin, että tavarat saat mukaan. Ei siis ole epäilystäkään, että minä en viihtyisi tässä maassa :)

Follow me on

FacebookInstagram, SoundCloud, Pinterest & Bloglovin

PS. Kyselette usein kuvassa näkyvästä hopeisesta kiposta. Se on NYCin tuliainen ja Pottery Barnista :)

Please leave a comment

My last days in Paris

Otsikkokin sen varmasti kertoo, elelen nimittäin viimeisiä päiviäni Pariisissa. Ilmassa on kesäisen ilman lisäksi myös haikeutta uuden alun edessä. Jokainen tekemäni juttu on niin sanotusti viimeinen kerta. Viimeinen ostettu kukkakimppu läheisestä kukkakaupasta. Viimeinen iltakävely kaupungin läpi. Viimeinen illallinen japanilaisessa ravintolassa… Viimeinen…

Varmasti tunteet ovat sen takia niin pinnassa, kun Pariisi on saanut tunteeni nimenomaisesti pintaan kaikista voimakkaampana. Olen iloinnut tässä kaupungissa eniten ja samalla tuntenut itseni aika ajoin ihan äärettömän surulliseksi. Olen juhlinut ja pelännyt. Nauranut ja itkenyt. Kokenut sellaisia suuria tunteita joita kokee toivon mukaan jokainen elämässä.

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Mieheni sanoi, että Pariisi on minulle kuin huono, mutta intohimoinen parisuhde. Sellainen, josta tietää, että siitä on pakko päästää irti tai muuten käy huonosti. Mutta myös sellainen jossa on myös paljon hyvää. Niissä hyvissä hetkissä olen ajoittain unohtanut, ne itkuisimmat illat, mutta kun ne itkut ovat tulleet, en aurinkoa ole nähnyt sumun tieltä, vaikka se on paistanut kirkkaalta taivaalta.

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Moni on kysynyt, että miksi en viihtynyt Pariisissa. En osaa oikein sitä itsekään sanoa yksiselitteisesti. Suurimmat ongelmani olivat ehkä saasteet ja asioiden toimimattomuus. Yksi asia oli myös se, että tulin tänne ns. odottamaan seuraavaa kohdetta. Ja jokainen joka elää expat-perheessä tietää, miten ikävää se odottaminen on, kun et itse voi siihen vaikuttaa minne menet seuraavaksi. Olet vähän, kun juna-asemalla, mutta et tiedä ollenkaan, milloin se juna tulee, vai tuleeko sitä ollenkaan.

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Kun kerroin hetki sitten muutostamme, sain muutamalta teiltä ihania viestejä. Expat-elämässä elävät lukijani olivat aistineet, että muutosta on ilmassa, kun blogin sävy muuttui aika pintapuoliseksi. Oli jopa helpompi puhua ihmisten kanssa, jotka elävät tällaista samanlaista arkea toisessa maassa, kuin vaikka tuttujen kanssa. Aina kun ei jaksanut vastailla kysymyksiin joihin ei tietänyt vastausta. Samassa elämäntilanteessa olevat, kun ymmärtävät, että niitä vastauksia ei ole.

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Tällä hetkellä elän tavaroiden keskellä odottelemassa muuttomiehiä. Itse pakkaan rakkaimmat, eli astiani, mutta jampat saavat hoitaa kaiken muun. Mieheni on reissussa muuttomme aikana, joten suljen oven Ranskassa sekä avaan uuden oven Hollannissa itse. Jännittävää.

Olemme onneksi saaneet muilta expat-ystäviltämme paljon apua kaikessa. Neuvoa muuttofirman valinnasta aina parhaimpaan Internet-liittymään. Pieniä asioita, mutta kun menee uuteen mahaan ei sitä tiedä esimerkiksi, että mihin pankkiin ei kannata mennä ja mistä kannattaa ottaa vakuutukset tai sähkösopimukset. Olen kiitollinen jokaisesta pienestäkin neuvosta, jonka olen saanut.

Vaikka nyt on vähän haikea mieli, tiedän, että pääsen Pariisiin junalla, jos siltä tuntuu. Samoin kesäkotimme jää meille, joten happy place on edelleen pystyssä, vaikka Pariisin kotia ei enää olekaan. Haikeutta tässä muutossa tosin helpottaa, että meitä odottaa mitä ihanin koti Amsterdamissa kanaalin varrella. Olen kodistamme aika äärettömän onnellinen, sillä löysimme mitä mahtavimman lasikattoisen ”kasvihuonekodin”.

Vaikka postauksen sävy on haikea, olen muutostamme enemmän kuin onnellinen. Mutta niin kuin minkä tahansa ison muutoksen edessä, käy läpi kaiken tunteiden kirjon. Vaikka tämä on yhden aikakauden loppu, pitää ajatella enemmänkin, että tämä on uusi alku.

Please leave a comment

Tivoli Copenhagen & Halloween mood

Olemme olleet viikonlopun Kööpenhaminassa ja vihdoinkin pääsin Tivoliin. Vaikka Kööpenhaminassa juuri pari viikkoa sitten käväisin, en silloin enkä myöskään aiemmilla reissuillani ole Tivolissa piipahtanut. Eilen kumminkin vietimme aamun tässä satumaisessa kurpitsakeitaassa.

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Monesti olen kuullut ystävieni menevän Tivoliin joulun alla, kun huvipuisto puetaan valoloistoon, mutta kertaakaan en ole kuullut tästä Halloweenin ajan tapahtumasta. Silmäni olivat varmasti lautasen kokoiset nuhasta huolimatta, sillä puisto näytti niin sympaattiselta kaikkine kurpitsoineen.

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Yritin kysellä, että montako tonnia kurpitsoja tuodaan puistoon koristukseksi ja mitä niille tehdään tämän ajan jälkeen, mutta kukaan ei tuntunut tietävän. Ketään fiksumpaa siellä ruudun toisella puolen? Olisi nimittäin mielenkiintoista tietää, millainen prosessi on tämä koko puiston koristelu kurpitsoilla sekä miten Tivoli uudelleen käyttää kaikki materiaalit. Uudelleen käyttöä tai ei, oli puisto ihan mielettömän näköinen.

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Eilinen oli ehkä elämäni parhain huvipuistokokemus. En niinkään pidä laitteista, mutta kun käveli oranssissa satumaassa tikkupullaa grillaten, en olisi huvipuistolta muuta pyytää. Kaikki oli niin kauniisti laitettu, joten aikuisetkin viihtyivät.

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Monesti huvipuistot ovat aika laitekeskittyneitä ja väriloisto sotii keskenään, mutta tuntui kuin Tivolissa olisi ymmärretty, että lapsien lisäksi puistoon tulevat aikuiset. Tivolissa oli niin upeita ravintoloita ja esimerkiksi hotelli Nimbin aulabaarissa todella unohti, että oli yhdessä Euroopan vilkkaimmista huvipuistoista.

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Olin todella häkeltynyt siitä, miten laitteiden väriloistoa ei edes huomannut ja miten jokaiseen yksityiskohtaan oli kiinnitetty niin paljon huomiota. Tuli todella ihana olo, kun näki jotain näin viehättävää ja lautasellekin aseteltiin mitä kaunein voileipä. Tämä on juuri sellainen moderni huvipuisto, jonka aikuinen haluaa kokea.

Avec Sofié blog l Tivoli Copenhagen

Joku teistä kommentoikin minulle Instagramiini, että ”jos lokakuun markkinoi näin, se ei vaikuta ollenkaan hullumalta” ja en olisi itse voinut sitä paremmin sanoa. Lokakuu on hivenen tylsä kuukausi, kun päivät pimenevät ja taivaalta tulee tuulen lisäksi yleensä myös vettä, mutta jos siitä voi viettää edes päivän tai pari jossakin tämänkaltaisessa paikassa, ei se ole ollenkaan hullumpi kuukausi.

PS. Instagramin Storyssa näkyy vielä hetken materiaalia Tivolista ;)

Please leave a comment

New Yorkilaisten havaintoja Pariisista

Viime viikon ja viikonlopun aikana hääkuvaajamme ystävineen sekä ystäväni ovat olleet Pariisissa New Yorkista. Olemme käyneet dinnereillä, aamupalalla sekä lasten kanssa puistossa. Mistä sitten olemme puhuneet ja mitä havaintoja toisen suurkaupungin asukkaat ovat tehneet?

Avec Sofié blog l City life

Ranskalaiset tai ainakin pariisilaiset tupakoivat paljon. Tämä on totta myös minun mielestä ja savupilvet ovat tulleet taas vasten kasvoja, kun olen tullut takaisin kaupunkiin. Omassa ikäryhmässäni olevat pariisittaret tupruttelevat paljon ja välillä oikein ahdistaa istua bistron penkillä vetämässä keuhkot täyteen ja kurtistaa iho toisten savutteluista. Omassa kaveripiirissäni ei käytännössä polteta ollenkaan ja myös ystäväni eivät voineet kuvitella miten erilainen suhtautumistapa ranskalaisilla on tupakointiin mitä amerikkalaisilla.

Avec Sofié blog l Work wear outfit

Ranskassa annosten koko on huomattavasti pienempi mitä Yhdysvalloissa. Olen monesti istunut pöydässä myös suomalaisten ystävieni kanssa ja he ovat huomioineet, että miten pieni annoskoko on verrattuna Suomessa tarjoiltavaan. Voitte siis varmasti kuvitella miten amerikkalaiset suhtautuvat pieniin annoksiin Ranskassa. Yhdysvalloissa minulle tulee tosin käänteisvaikutus ja alan voida huonosti koska annokset ovat niin isoja. Yleensä parin päivän jälkeen Yhdysvalloissa ollessa menetän ruokahaluni ja syön vain marjoja ja sokeritonta jogurttia. En voi syödä edes salaattia, kun niihin on aina lisätty montaa eri kastiketta. Amerikkalainen tosin voi tuntea olonsa Ranskassa huijatuksi, kun pääruoan koko on lähinnä alkupalan kokoinen.

Avec Sofié blog l Vegan rocket pesto with roasted leek

Ranskalaiset eivät käytä paljoa kosmetiikkaa. Totta tämäkin omien havaintojeni mukaan. Ohut meikkivoide, ripsiväri ja huulipuna eikä turhia hiusten kähertämistä. Hampaita ei vaalenneta tai tekoripsiä laiteta, vaan habitus on aika luonnollinen. Valkaistut hampaat kuuluvat osaksi kauneudenhoitoa Yhdysvalloissa, mutta harvemmin sitä näkee Ranskassa. Täällä ihmiset haluavat ehkä mieluummin luonnollisia vaihtoehtoja ja kaihtavat muovista lookkia. Itse olen monesti meinannut käydä valkaisemassa hampaani, mutta sitten olen aina jänistänyt ja pelännyt että kiilteelleni käy jotain. Kiille kun on vähän vaikeampi, ellei mahdotonta korjata.

Avec Sofié blog l Make up favorites

Avec Sofié blog l Style inspiration

Kaikilla on kuulemma valkoiset lenkkarit. En ole kiinnittänyt niinkään tähän itse huomiota, mutta kun kuulin sen tällä viikolla useamman kerran, kai se pitää jollain lailla paikkansa. Vaikka tosi ranskiksilla on lenkkarit jalassa, ovat ne yhdistetty muuten suhteellisen siistin asun kanssa. Täällä ei siis näe samalla tavalla lenkkareita yhdistettynä college-housuihin mitä Yhdysvalloissa, vaan myös mekkoihin ja suoriin housuihin.

Avec Sofié blog l Green morning smoothie

Ranskalaiset eivät snackaa. Se on vulgaaria. Ruokaa syödään, mutta lounas ja illallinen ovat tarpeeksi. Yhdysvalloissa on taas mitä ihmeellisimpiä snack-innovaatioita. Saan niitä usein tuliaiseksi ja suosikkini on ilmakuivattu ”moon cheese”. En halua edes tietää mitä kaikkea tuo juusto sisältää, mutta näitä erilaisia välipaloja Yhdysvalloissa on paljon. Ranskalainen ei niitä tosin oikein mielellään syö. Puhuin suomalaisen ystäväni kanssa ja hän sanoi, että hänen ranskalainen kollegansa pitää snackaamista vulgaarina. Saman olen kokenut itse, jos olen tarjonnut vaikka pähkinää tai suklaata, niin joko siihen vastataan ei kiitos tai otetaan yksi pähkinä pussista hyvin varovaisesti.

Tämä kirjoitus pohjautui viime keskusteluihini ystävieni kanssa eikä kaikkea voi tietenkään yleistää. Kyllä Pariisista löytyy myös ihmisiä, jotka syövät välipaloja tai valkaisevat hampaitaan, mutta kun katsoo katukuvaa niin varmasti vähemmän mitä Yhdysvalloista tai Suomesta. Yhteen asiaan tosin haluaisin jonkinlaisen selityksen ja se on tupakointi. Poltetaanko täällä sen takia, että pysyttäisiin hoikempina vai miksi? Suomessa tupakointi on vastoin kaikkia normeja, jopa sosiaalisia (ainakin minun piireissäni). Onko ranskalaisten mielikuvissa edelleen tupakointi kaunista vai tyrehdytetäänkö sillä näläntunne?  Tästä haluaisin myös ranskalaisten kanssa puhua.

 

Please leave a comment

Pink Mamma – Italialainen Pariisissa

Mietin aluksi, että tämä Pariisi-vinkki tulisi joko Paris Lately -postauksiin tai elokuun erinomaisiin. Kun tosin katselin kuvasaldoa lounaalta, ymmärsin, että en saa näitä tunnelmia auki yhdellä kuvalla. Näinpä Pink Mamma sai oman postauksensa.

Avec Sofié blog l Pink Mamma Paris

Avec Sofié blog l Pink Mamma Paris

Olen vähän ronkeli mitä tulee italialaiseen ruokaan. En yleensä uskalla sitä syödä usein Italian ulkopuolella, sillä harvemmin mikään ravintola yltää niille samoille leveleille mitä Italiassa. Pariisissa varsinkin kartan italialaisia ravintoloita, sillä niissä ei usein ole muuta italialaista kuin nimi. Tiedän, olen ronkeli ruoan suhteen, mutta kyllä kokin ja keittiöhenkilökunnan pitää olla italialaisessa ravintolassa italialaisia.

Pariisissa on tosin yksi ravintoloiden rypäs (en halua puhua ketjusta), joka kasvaa koko ajan. Se on Big Mamma Groupin italialaiset ravintolat. Groupin ravintolat ovat ihan äärettömän suosittuja ja niihin on hyvin vaikea päästä. Olen yrittänyt esimerkiksi meidän kulmilla olevaan Pizzeria Popolareen monta kertaa ilman onnistumista. Tällä viikolla tosin onnisti, ei pizzojen osalta, mutta arancinien.

Avec Sofié blog l Pink Mamma Paris

Päätin maanantaina, että menen Pink Mammaan lounaalle ja jos se vaatii sen, että olen ovella tuntia ennen ravintolan avautumista, minä odotan. Ihan tuntia ennen ei onneksi tarvinnut mennä jonottamaan, sillä nyt lomakauden ollessa kuumimmillaan Pariisilaisten osalta, on kaupunki tyhjä. Täten olinkin jonon ensimmäinen, vaikka saavuin ravintolan ovelle vasta 30 minuuttia ennen avautumista. Minulla kävi tuuri.

Avec Sofié blog l Pink Mamma Paris

Kun pääsin sisään, yritin napata tyhjästä ravintolasta kuvia, ennen kuin väenpaljous seurasi perässäni pöytiin. Meni kaksi minuuttia enne kuin tyhjä sali oli täynnä ihmisiä. Kannatti siis tulla jonoon ennen muita banaani laukussa.

Avec Sofié blog l Pink Mamma Paris

Avec Sofié blog l Pink Mamma Paris

Avec Sofié blog l Pink Mamma Paris

Noh millaista se niin hypetetty ruoka oli? Italian matkaajille se oli aika perus italialaista ruokaa, mutta näin Pariisissa asuvalle, on Pink Mamma oikein tervetullut ravintola. Ravintola ei tarjoile vain tietyn Italian alueen annoksia, vaan menu kattaa koko saapasmaan.

Vinkkinä teille Pariisin tuleville onkin mennä ravintolaan lounaalle ja jonoon hyvissä ajoin. Illallisen aikaan jonossa ilmeisesti joutuu odottamaan tunteja ja pahimmassa tapauksessa ei pääse sisään. Eli kokeilkaa lounaan aikoihin.

Ravintolan sisustus oli todella hurmaava ja melkein pystyin kuvittelemaan olevani jossakin toscanalaisessa ihanassa villassa. Pisteet tulivat Pink Mammalle myös siitä, että suurin osa tarjoilijoista oli myös italialaisia, joten ilmassa leijui kepeä hilpeys keittiöstä tulevien tuoksujen lisäksi.

Please leave a comment
1 2 3 6