Miten mennä New Yorkissa naimisiin?

Vuosi sitten salamyhkäisesti järjestelin häitämme ja sen takia halusin kirjoittaa, että mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, jos haluaa mennä New Yorkissa naimisiin. Kahdestaan New Yorkissa naimisiin meneminen oli meille alusta asti päivänselvä juttu ja olemme olleet siitä niin onnellisia, että pystyimme olemaan hiljaa ja tekemään unelmastamme totta.

Avec Sofié blog l Wedding in New York

Häät ovat todella henkilökohtainen asia. Jotkut eivät halua mennä naimisiin ollenkaan, toiset haluavat 500 ihmistä paikalle ja toiset haluavat olla ihan kahdestaan. Tässäkin asiassa olimme onnekkaita, sillä kukaan ei nyrpistellyt kulmiaan kuulleessaan uutisemme, että olimme menneetkin jo naimisiin.  Perheemme ja ystävämme ymmärsivät, että miten hankala on järjestää häät kahden mantereen välillä.

Miksi New York? No siksi, että se oli kummallekin erityislaatuinen kaupunki ja halusimme juhlistaa rakkauttamme jossakin muualla kuin Euroopassa. Oli sitä paitsi joulun aika, niin kaikki oli kaupungissa kerrassaan taianomaista.

Avec Sofié blog l Wedding in New York

Mitä papereita meillä piti olla mukana? Olin käynyt maistraatista hakemassa kaiken tarvittavan, mutta mitään papereita passin lisäksi ei kysytty. Toki kannattaa ottaa syntymätodistus ja muut mukaan kaiken varalle.

Pitääkö kaupungintalolta varata aika? Kyllä pitää. Aika pitää varata 24 tuntia ennen vihkimisitä kaupungintalolta ja se määrittää aikaikkunan, jolloin vihkipappi voi vihkiä. Itse menimme aikaisin edeltävänä aamuna kaupungintalolle ja suosittelenkin varaamaan näihin asioihin aikaa.

Hääpäivämme oli juuri ennen uutta vuotta, joten emme olleet ainoita, jotka halusivat naimisiin tuona päivänä. Osaltaan väenpaljouteen vaikutti myös Donald Trumpin tuleva kausi, sillä moni vähemmistöön kuuluva tai ihmiset keillä ei ollut green cardia tai pysyvää oleskelulupaa, halusivat mennä naimisiin ennen vaihtuvaa vuotta.

Oli todella mielenkiintoista nähdä, miten erilaisia pareja oli kaupungintalolla, sillä esillä oli koko kulttuurien kirjo. Toiset tulivat isoissa tyllimekoissa, toiset farkuissa ja jotkut niin kuin minä, vaaleassa kotelomekossa. Tyyli oli todella vapaa ja olisin niin halunnut ottaa pareista kuvia ja kysellä heidän taustoistaan, sillä harvemmin näkee niin erilaisia hääpareja.

Hääseremoniasta sen verran, että se on aika lyhyt. Saimme lausua toisillemme valat, mutta ehkä juhlallisin hetki tuona päivänä oli hääpäivämme aamu, jolloin puhuimme toisillemme tuntikausia kaikesta. Pidän sanoista ja tunteista puhumisesta, joten yhteinen aamuinen hetki oli jollain lailla se koskettavin.

Kun saimme vihkitodistuksemme, piti meidän mennä hakemaan siihen kolmet leimat, jotta avioliittomme olisi laillinen myös Euroopassa. Luin etukäteen hyvän ohjeistuksen, että miten tässä kohtaa tulee toimia ja käytin tätä kirjoitusta ohjeena, että minne pitää mennä ja missä järjestyksessä. Moni pareista myös menee maistraatissa Suomessa naimisiin etukäteen, jolloin ei lippuja ja lappuja tarvitse leimata, vaan vihkiminen on jo suoritettu. Tiedän myös, että suomalainen pappi on New Yorkissa, mutta emme halunneet uskonnollisia häitä, joten kaupungintalo oli meille oikein sopiva vaihtoehto. Jos kirkollinen vihkiminen on toivottu, kannattaa sekin vaihtoehto katsoa läpi.

Yksi ehkä oudoimmista havainnoista oli, että kaupungintalon ulkopuolella oli koju, jossa myytiin kukkakimppuja sekä sormuksia. Aika erikoista, mutta kukkien osalta ainakin näytti kauppa käyvän hyvin. Only in America.

Avec Sofié blog l NYC

Seremonian jälkeen menimme ottamaan hääkuvamme ja otimme niitä eri puolilla kaupunkia. Hääkuvaajasta sen verran, että kannattaa ainakin amerikkalaisten osalta katsoa portfoliot hyvin läpi, että tietää mitä haluaa. Vaikka olin sanonut, että en halua yhtäkään jenkkihymykuvaa, kuulin lauseen ”big smile” hyvin monta kertaa. En vain pidä jenkkimäisistä isoista hymyistä joissa näkyy hampaat ja potrettikuvista, vaan rauhallisista ja luonnollisista ilmeistä. Kannattaa siis painottaa, että mitä haluaa. Lempi hääkuvamme taitaakin olla, kun emme kumpikaan katsoneet kameraan vaan toisiamme kun yritimme avata samppanjapulloa.

Miten sitten avioliiton laillistaminen? Se kävi itseasiassa todella nopeasti. Vein kaikki saamani paperit maistraattiin ja muutamassa päivässä tietoni muuttuivat nimeni lisäksi. Koko paperirumba oli itseasiassa todella vaivaton ja kaikki meni todella helposti.

Olen varmasti unohtanut jonkun kohdan tästä postauksesta, joten kysykää ihmeessä, jos teitä arveluttaa joku kohta. Vaikka minua jännitti, että olemmeko unohtaneet jotakin, mutta onneksi edes tämä prosessi oli tehty jokseenkin helpoksi, joten sai nauttia vain päivästä eikä tarvinnut vaivata päätä ylimääräisillä asioilla.

 

 

Please leave a comment

Polttariaamu ja suomalainen brunssi

Kun saavuin perjantai-iltana Charimuksen luokse, ihmettelin ensimmäisenä isoa astiakasaa, joka oli odottamassa keskellä pöytää. Tiedän, että hän on ollut viime aikoina suhteellisen kiireinen, joten hänen selityksensä siitä, ettei hän ole ollut kotona eikä kämppis osaa laittaa astioita oikeille paikoille meni täydestä. Hetken vielä mietin, että onpa erikoista, että silti maljakossa on tuoreita liljoja, vaikka hän ei ole ollut kotona.

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Charimus joutui vielä perjantai-iltana keksimään muutaman valkoisen valheen, sillä ihmettelin, että miksi ihmeessä unikeko halusi laittaa lauantaina kellon soimaan seitsemältä. Hän halusi kuulemma pysyä uuden työn rytmissä viikonloppunakin ja pyhittää aamun blogille. Vähän ihmettelin mutta en siltikään osannut arvata mitään.

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Nukuin yön jokseenkin huonosti ja kun kello aamulla soi, olin ehkä hivenen ärtynyt ja olin alkanut höpöttämään englanniksi, että onko pakko torkuttaa, sillä minä haluaisin vielä nukkua. Harvoille ihmisille kiukuttelen, mutta Charimukselle voin ärähtää tarpeen tullen. Näin tein myös lauantaina, kun hän tökki varpaitani ja yritti saada minua ylös sängystä. Viimeisenä oljenkortena hän käytti omaa ystäväänsä, joka oli kuulemma eteisessä ja odotti näkemistäni. Itsekkäästi ajattelin, että eikö se nyt riitä, jos moikkaan sängystä ja jatkan uniani.

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Charimus yritti sinnikkäästi saada minua ylös ja siinä vaiheessa, kun hän alkoi pedata sänkyä minun ollessa vielä peiton alla, mietin ”nyt riittää” ja marssin kiukkuisena eteiseen. Ilmeeni olisi varmasti pitänyt saada videolle, sillä uninen kiukkupussi ei voinut uskoa mitä siellä eteisessä odotti. Jälkeenpäin hävetti niin paljon, että miten olin kiukutellut hänelle ja painanut tyynyä vasten kasvojani, ettei valo näy tai äänet kuulu.

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Avec Sofié blog l Brunssihommia

Alkushokin jälkeen, oli aamiaisen vuoro ja ladyt olivat järjestäneet minulle mitä ihanimman brekun. Suomiherkkuja kun en saa juuri ollenkaan, niin olin niin onnellinen, kun näin ruisleivät, korvapuustit ja graavilohet pöydässä. En tosin voinut kauheasti keskittyä syömiseen, kun olin niin totaalisen hämilläni <3

Please leave a comment