Gluteeniton pizza

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

pizza3
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pampulani ruokavalio ei sisällä gluteenia, sillä hänellä on jonkin asteinen keliakia tai yliherkkyys sitä kohtaan. Vaikka me täällä maailman parhaassa valkoisen leivän maassa asumme, ei meillä ole leipää kotona juuri ollenkaan, vaan gluteenittomia näkkileipiä. Tiedän, kuulostaa hullulle, että en joka aamu pinkaise alakerran leipomoon uunituoreita croissanteja hakemaan..

Toissa sunnuntaina meillä oli kunnon kodin kevätsiivoustalkoot meneillään ja samana sunnuntaina kokkailin myös sitä marokkolaista kanaa. Aamulla tosin söimme mini-brunssin kesäkurpitsa pizzan kera. Luit oikein, pohja oli kesäkurpitsasta, ei vehnästä. Ja oli muuten tosi hyvää!

En ole tainnut aiemmin gluteenitonta pizzaa tehdä, pastaa kylläkin. Muuten ihan samat täytteet kuin normaalisti, pohja oli vain kevyempi joten pizzapaloja pystyi syömään enemmänkin kuin yhden ilman ähkyä. Palat eivät olleet ehkä tosin yhtä kauniita mitä normaalisti, sillä ihan täysin se ei vehnäpohjan tapaan jähmettynyt, mutta ehkä lisään vielä yhden kananmunan lisää ensi kerralla.

Pohjaan tarvitset:

2 kesäkurpitsaa

3-4 kananmunaa

Suolaa

Pippuria

3 dl juustoraastetta

Laita kesäkurpitsat tehosekoittimeen ja anna kesäkurpitsan olla sekoittimessa niin kauan kunnes palaset ovat ihan pieniä. Kaada raaste kulhoon ja lisää muut aineet. Muotoile taikinasta levy leivinpaperin päälle ja paista pizzapohjaa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Kun pohja on kiinteytynyt, lado normaalit lempitäytteesi pizzapohjan päälle ja jatka paistoa normaalisti.

 

Please leave a comment

Pariisilaiskoti ja se kaunein sohva

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yhtä asiaa jos jotain olen odottanut tänne kotiin, ja se on ollut tuo uusi sohva. Gervasonin valkoinen Ghost-sohva on ollut se unelmieni sohva monen vuoden ajan. Kun täytin kolmekymmentä, mietin että mitä itselleni ostaisin. Mielessä pyöri jos jonkunlainen laukku ja koru. Mielessä oli Chanelit, Celinét ja Cartierit. Mutta vain yksi asia tekisi tästä kodista kauniin ja joka päivästä vaaleamman. Sen takia kotiin tuotiin viime viikolla ikkunan kautta lempisohvani. Tein kerrankin aikuisvalinnan, mutta parempaa sijoitusta joka päivälle en varmaan olisi voinut tehdä. Sohvan saaminen kesti aluksi sovitusta muutamasta viikosta kahteen kuukauteen, mutta nyt se on täällä enkä sitä pois anna. Aiempi sohva oli hiekanvärinen ja se oli itseasiassa raahattu tänne jenkeistä. Ja kuten arvata saattaa kun sitä ei täällä blogissakaan ikinä nähty, ei se ehkä ollut oikein mieleinen.

koti5

Aiemmin sohvan takana oli elämää suurempi työpöytä ja kirjahyllyt. Kodin kaunein takka jäi piiloon kirjahyllyjen väliin eikä sitä oikein meinannut edes huomata. Nyt on pienempi työpöytä ostettu ja vanhat pöydät ja hyllyt purettu. Tilalla on jotain hivenen ilmavampaa sekä selkeämpää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pampulani on ollut käytännössä viimeiset kahdeksan vuotta reissussa maanantaista torstaihin. Sen takia koti ei ole ollut hänelle millään lailla oikein etusijalla muuten kuin sijainnin kautta. Sijainti on ollut se pääjuttu, sohvan värillä tai mallilla ei ole ollut väliä, sillä ei sillä ole edes istuttu. Noh, minä kun kumminkin olen täällä vähän enemmän, niin minulle nämä ovat aika tärkeitä asioita.

koti2

Niin kuin kuvasta näkyy, on lattia myös hieman “valaistunut”. Lattialla makoilee Zara Homesta ostamani matto. Mietin pitkään millaista mattoa oikein lattialle laittaisin ja halusin aika ajattoman mallin, joka sopii vaikka Suomeen jos sinne palataan. Eli järkiostos sekin ;)
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka tekstin otsikko on pariisilaiskoti, on moni asia täällä kotona itseasiassa sellaisia, jotka sopivat käytännössä minne tahansa. Ja eihän täällä taida mitään kovin ranskalaista edes olla. Eli pariisilaisen tästä kodista tekevät nuo takat, vanha lautalattia, ikkunat parvekkeineen ja pihalta kuuluvat ison kaupungin äänet <3

Mitä tykkäätte?

Please leave a comment

Marokkolainen kanapata

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matkailussa ehkä mukavinta on kun tuliaisena tulee mielen matkalaukussa inspiraatiota niin keittiöön kuin kotiin. Minulle usein käy niin ja varsinkin kun matkustaa jonnekin ihan erilaiseen maahan mitä itse asuu, näkee asioita eri tavalla, myös kokkailuihin liittyen. Tel Avissa kävin muutamilla markkinoilla, joissa ihastelin kasvisten väriloistoa sekä haistelin ja maistelin mieleenpainuvia mausteita.

Inspiroidun suhteellisen helposti ja niinhän siinä kävi, että ei täällä meidän keittiössä ole mitään ranskalaista ruokaa viime aikoina syöty (jos on koskaan). Ilmassa leijuu minttu, inkivääri ja korianteri ja lautaselta on löytynyt suhteellisen mausteisia ruokia viime päivinä, myös viime viikonloppuna. Innostuin varsinkin marokkolaisesta ja libanonilaisesta ruoasta todella paljon Israelissa oltaessa vaikka onhan niitä tullut syötyä Suomessa esimerkiksi Bulevard Socialissa tai lempiravintolassani Farougessa.

Vietin käytännössä koko viikonlopun kevätsiivousta tehden ja ruokaa laittaen. Kokeilin myös jotain uutta, tätä kuvissa näkyvää kanapataa. Pampulani ei syö gluteenia, niin tabouleen sijaan söimme kvinoaa, joka ei muuten ollut yhtään huonompi vaihtoehto kanan seuraksi. Kana ja kvinoa höystettiin vielä harissalla ja raz el hanout:lla maustetulla jogurtilla sekä pampulan lempparilla, tahinilla.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA kana9

OLYMPUS DIGITAL CAMERA kana6 kana8

Tarvitset:

Pienen kanan (rintafileet käyvät myös)

Öljyä ja voita paistamiseen

3 dl kanalientä

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

Peukalon kokoinen pala inkivääriä raastettuna

1 dl maustamattomia manteleita

1 sitruunan raastettukuori sekä mehu

Nippu korianteria

1 rkl  harissaa

3 tl raz el hanout –maustetta

2 tl kuminaa

hyppysellinen suolaa

Lisää öljy ja voi pannulle, kun ne ovat sulaneet, pyöräytä kana kevyesti seoksessa. Lisää kana pataan. Silppua sipuli, inkivääri ja valkosipuli paloiksi, ja kuullota pannussa. Lisää lopuksi vielä silputtu korianteri pannulle ihan muutamaksi sekunniksi. Lisää seos pataan. Raasta sitruuna ja purista mehu. Lisää ne pataan muiden ainesten seuraksi. Lisää kanaliemi, mausteet ja mantelit. Paista kanaa noin 40min-1h 180 asteessa. Paistoaika riippuu kanan koosta ja meidän pikkukana uiskenteli padassa noin 45 minuuttia.

Lisuke:

Kvinoaa

Siemenettömiä oliiveja

Kuivattuja tomaatteja

Puolikas nippu minttua

Puolikas nippu korianteria

Kurkkua

avokadoa

tilkka öljyä

mausteita oman maun mukaan

Keitä Kvinoa. Leikkaa kurkku ja avokadio pieniksi palasiksi. Laita muut ainekset tehosekoittimeen ja silppua ne pieneksi. Kun silppu on sileää, lisää se kvinoan, kurkun ja avokadon kanssa samaan astiaan. Lisää mausteita oman mielen mukaan ja öljyä jos haluat.

Jogurttikastike on niinkin helppo ja siihen tarvitset vain turkkilaista jogurttia, harissaa ja raz el hanout-maustetta oman mielen mukaan. Lisää mausteita pikkuhiljaa ja maistele jogurttia koko ajan.

Please leave a comment

Breakfast in bed

kuka nyt ei sellaista haluaisi?

Itsestäni se tuntuu välillä hieman ärsyttävälle, että herään viikonloppuisinkin kuudelta. Jos avaan silmäni kerran, niin en voi enää nukahtaa udelleen. En siis todellakaan ole mikään torkkuilija.

Heräsin eilenkin (taas) kuudelta aamulla vaikka kuinka painon päätä tyynyyn. Sisäinen kello

Onneksi muut tosin hyötyvät tästä piirteestäni, sillä herätin Charin kahvin ja banaanipannukakkujen tuoksuun. Eli ihan kiva kämppis olen, vaikka aamuisin saatan kolistellakin vähän keittiössä. Kukapa ei haluaisi aamiaista sänkyyn sunnuntaina? Tai joka päivä?

Viikolla kun en syö aamiaista kotona, niin tällaiset pienet sunnuntaiset hemmotteluhetket ovat parasta mitä tiedän. Sunnuntaisin teen muutenkin kaikkia hyvin kotoisia juttuja ja jos oikein hyvin käy niin olen pyjamassa koko päivän. Oletteko te?

Kahvintuoksuista maanantaita ja viikonalkua. Tässä yksi aamubiisini ”Banana Pancakes”, joka soi hyvin usein.  Reseptini niihin pannukakkuihin  saatte ihan pian ;)

Please leave a comment

Kämppiselämää

rakkaan Charin kanssa <3

Tämä loppukesä ja syksy on ollut ainakin minun elämässäni ja ystäväpiirissäni  aikamoisten muutosten aikaa. Vaikka miten jotkut muutokset tuntuvat aluksi vähän pelottaville ja surullisille, niin aina niistä vain tuntuu selviytyvän. Kun muistaa aina nähdä sen ikävän asian positiivisen puolen, niin elämä voi olla aika ihanaa kaaoksenkin keskellä. Kunhan muistaa nauttia ihan niistä pienimmistäkin hetkistä ja sateisista päivistä.

Kun palasin Kööpenhminasta kotiin, niin kotona odotti muutakin kuin pimeä koti ja tyhjä jääkaappi. Pöytä oli katettu, kynttilät paloivat ja vastassa minua oli ystäväni, jonka tekin täältä blogimaailmasta tunnette. Nyt minun ja Jennin lisäksi Töölön mummeleihin ja pieniin urheisiin naisiin on liittynyt myöskin Char <3

Olen super onnekas, sillä en tiedä parempaa kämppistä kuin tuo hassu neiti. Char ymmärtää näitä yöllisiä nörttihetkiäni ja kuvauskaaoksiani. Vihdoinkin minulla on joku jolle kokata sekä myös joku joka siivoaa jälkeni. Heh ;)

Tämä bloggaaminen on olut hieman vaikeaa kun on ollut yksin, niin nyt saatte varmasti vähän monipuolisempaa kuvamateriaalia ja enemmän ruokapostauksia. Tuntuu myös hyvältä kun kämppiksenä on joku joka ymmärtää näiden some-juttujen perään eikä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa vaikka nököttääkin koneen ääressä pitkälle iltaan. Ja mikä parasta, sisustusinspiraatio saapui Charin muuttaessa kotiin <3

Nyt saman katon alta löytyy kaksi tyyliblogia, toinen on painottuneena ruokaan ja toinen sisustukseen. How cools is that?! Luvassa on siis vähän erilainen syksy kummankin blogilla, mutta uskon että parempi sellainen. Myös teidän kannalta :)

Char ei niinkään viihdy keittiössä, joten nämä keittiövuorot ovat merkattu minulle. Ihan kynttilöitä Charimuksen ei tosin tarvitse syödä, vaan olen ajatellut kokkailla hänelle kaikkea kivaa. Eilenkin hän sai pastaa illalliseksi ja minun taasen ei tarvinnut pahemmin siivoilla – perfect!

Tervetuloa siis vähän erilaisten postausten pariin. Luvassa on pyjamabileitä joka ilta, kasvispainotteisia ruokia, herkkuhetkiä sekä sisustusinspiraatiota.

Vaikka talon uusi asukki on ollut hieman itkuinen, niin olen tehnyt kaikkeni jotta se itku loppuisi. Laulanut, tanssinut, tehnyt ruokaa, soittanut hassua musiikkia ja höpötellyt iloisista asioista. Kohta se itku kääntyy hymyksi, trust me <3

Translation: Life can be pretty amazing when you are slightly strange. So dear Char, don’t cry anymore – just enjoy!

P.S. The longer you live in the past, the less future you have to enjoy.

PPS. When the past calls, let it go to voicemail. It has nothing new to say.

 

 

Please leave a comment