You are the expert of you

Aina kun elämässäni tapahtuu jokin iso muutos, olen kirjoittanut itselleni kirjeen. Kirjeen siitä mitä opin, mistä pidin ja mistä en. Elämä kun on jatkuvaa oppimista, niin asioita on hyvä kirjata ylös, jotta niihin päätelmiin voi palata myöhemmin.  ”You are the expert of you”, on lause, jonka kuulen aina välillä mieheltäni, kun hän kysyy minulta jotakin. Se on todellakin niin ja niitä omia tuntemuksia on hyvä tutkiskella ja kirjata ylös.

Tämän aamuna kirjoitin kirjeen itselleni niistä asioita, joista olen ollut Luxemburgissa kiitollinen ja myöskin niistä asioita joita toivon välttäväni tulevaisuudessa. Olen aina ollut herkkä reagoimaan siihen mitä ympärilläni tapahtuu ja sanonut itselleni joko ”et halua tuollaista elämää” tai ”tuohon pitää pyrkiä”. Luxemburgissa oli monta tilannetta, jotka opettivat mitä haluan elämältäni ja mitä en.

Luxemburg on vähän omituinen paikka. En aina kokenut, että se oli kovinkaan dynaaminen tai inspiroiva paikka. Välillä tuntui, että se ei ollut maa ollenkaan. Yritykset voivat laittaa pääkonttorinsa sinne, mutta sieltä puuttui kaupunkikulttuuri, johon olen Helsingissä esimerkiksi tottunut. Ymmärrän, että miksi ihmiset muuttavat sinne isomman palkan perässä ja se on ihanteellinen maa lasten kannalta, mutta jotakin siletä puuttui.

Avec Sofié blog l bye bye Luxemburg

Itselleni voisin antaa noottia siitä, että ensi kerralla minun pitää pyrkiä integroitumaan paremmin uuteen paikkaan. Tiesin tosin jo muutaman viikon jälkeen, että tulisin muuttamaan Pariisiin helmikuun lopussa niin en kovasti edes yrittänyt. Ensi kerralla on tehtävä tähän parannus.

Suomalainen tasa-arvo kupla seurailee minua edelleen ja välillä olin välillä surullinen mitä näin ympärilläni, siitä miten eri kansalaisuuksia kohdeltiin. Tällä viikolla sain kokea itse ensimmäisen rasistisen lauseen, kun minua luultiin ranskalaiseksi. Luxemburgilaiset eivät välttämättä pidä belgialaisista tai ranskalaisista kovinkaan paljon ja se näkyy ikävästi ihmisten käytöksessä. Se mitä koin tällä viikolla, on jotain sellaista mitä en toivo kenenkään kokevan. Onneksi seison tukevasti jaloillani ja annoin saman tien palautetta siltä seisomalta tälle herralle. Epätasa-arvo tai rasismi on jotain sellaista mitä en voi sietää. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta se että asenne on automaattisesti vihainen tiettyä kansallisuutta kohtaan, saa minut äärimmäisen surulliseksi.

On asioita mitä rakastin Luxemburgissa yli kaiken. Puhtaus ja monikansallisuus on jotain sellaista mitä en ole kokenut muualla. Kun ei ole tiettyä tapaa, kaikkien pitää blendautua yhteen.

Avec Sofié blog l bye bye Luxemburg

Hiljaisuus on jotain sellaista mitä en saa Pariisissa. Pariisissa kuulen naapureideni jokaisen askeleen ja aivastuksen, mutta Luxemburgissa en kuullut yhtään mitään. Se teki illoista rauhallisia ja nukuin elämäni parhaimpia unia.

Ruoan laatu oli Luxemburgissa ihan mieletöntä. Lempparihetkiäni olivat kauppareissut, sillä löysin niin paljon sellaisia tuotteita mitä en saa Pariisissa. Pariisin keskustassa ei ole isoja kauppoja, joten välillä jonkun tietyn tuotteen hankkiminen on hankalaa ja sen takia en ole oikein innostunut kokkailemaan Pariisissa ollessa. Luxissa taas kaikki oli saatavilla.

Kun menee paikasta toiseen, pitäisi muistaa ottaa mukanaan ne hyvät oivallukset ikävämpiä juttuja unohtamatta. Pitää miettiä mitä voisi ensi kerralla tehdä paremmin ja mitä jättää tekemättä. Mikä on itselle tärkeää ja mikä ei.

Olen tällä hetkellä niin onnellinen, kun olen parhaillani menossa takaisin Ranskaan ja pääsen näkemään miestäni enemmän. On ollut hieman outoa asua yksin uudessa maassa ja jos jotain opin, en haluaisi tallaiseen tilanteeseen enää uudestaan. Suomeen voisin muuttaa, sillä siellä on ystäviä ja perhettä, mutta pidemmällä aikavälillä yhteinen koti on kumminkin aika tärkeä osa elämää. Tiedän monta ihmistä, jotka ovat asuneet vuosikausia Luxemburgin Pariisin tai Lontoon välillä. Oma seitsemän kuukautta on pieni aika, mutta kahdeksan vuotta on pitkä aika asua viikot toisessa maassa erossa perheestään. Iso hatun nosto näille tyypeille.

Nyt on aika mennä takaisin Ranskaan monta kokemusta rikkaampana. Olen onnellinen, että uskalsin kokeilla jotakin uutta. Elämässä pitää kokeilla kaikenlaista, jotta voi tietää, mitä sitä oikeasti haluaa. Äddi!

 

 

Please leave a comment

The Year 2016 in Review

[mittaustagi]

Minulla on ollut tapana tehdä vuosikatsauksia myös blogin puolella. Ihan oikein havahtuu blogipostauksia käydessä läpi, että miten ihana vuosi sitä onkaan takana, niin paljon on ehtinyt tapahtua ja jokaisesta hetkestä olen niin kiitollinen ja onnellinen.

Vaikka tänä vuonna ei ole tullut oikeasti kokkailtua lähes ollenkaan, on yksi resepti silti sellainen, jota teen aika useasti Pariisissa ollessani. Se on Yakiniku, ja tämä lihaisa resepti on kyllä vuoden yksi lemppareistani ja ei se varmaan katoa minnekään myöskään ensi vuonna. Reseptin löydätte täältä.

Avec Sofié blog l year 2016

Olen aina toivonut poikaystävältäni matkoja lahjaksi. Materiaa ja tavaraa on jo ihan liikaa ja matkustaminen on muutenkin intohimoni, joten vei hän minut juhlimaan synttäreitäni Madridiin helmikuussa. Vaikka Barcelonassa olen käynyt monen monta kertaa, oli helmikuinen Madridin matka ensimmäiseni. Huikea kaupunki ja haluan pian taas sinne heti kun mahdollisuus tulee :)

Avec Sofié blog l year 2016

 

Pian synttäreideni jälkeen lähdimme kohti unelmaani ja Meksikoa. Reissasimme Meksikossa muutenkin, mutta ystävien häiden lisäksi oli Tulumin rannat kyllä ehdottomasti yksi vuoden 2016 kohokohdista. On ihana nähdä, miten myös te olette inspiroituneet Meksikosta ja Tulumista ja ainakin viisi teistä lukijoistani on mennyt tai on menossa Tulumiin tänä talvena. Paras palkinto minulle on nimenomaan se, että te löydätte blogistani inspiratiota, oli se sitten reseptin tai matkakohteen muodossa :)

Avec Sofié blog l year 2016

Maaliskuussa sain kavereita Pariisiin kylään ja nämä ystävien visiitit keväisessä Pariisissa olivat kyllä huhtikuun ihanimpia asioita. Ei edes kevätaurinko lämmitä yhtä kivasti kun ystävien läsnäolo ja nauru ympärillä – kiitos!

Avec Sofié blog l year 2016

Huhtikuussa aloiteltiin erinäisiä remonttiprojekteja Etelä-Ranskassa ja jos nyt oikein hyvin käy, on viimeiset maalinsudit saatu talon seiniin juuri ennen joulua. Keittiö on saatu remontoitua ja parveke myös. Nyt vaan pitäisi kaivaa vielä terassin lattia auki ja laittaa se uusiksi, niin kaikki on kunnossa.

Avec Sofié blog l year 2016

Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa vietettiin vappua ja suureksi ilokseni sain Suomesta ystävät kylään juhlistamaan toukokuuta. En edes muista kuinka monta samppanjapulloa tuli avattua tai montako ruokalajia maistettua, mutta sen tiedän, että vappuviikonloppu oli vuoden 2016 yksi ihanimmista.

Avec Sofié blog l year 2016

Toukokuussa löysi myös Charimus tiensä Rivieralle ja vietimme kunnon tyttöjenviikonloppua rannalla oleillen ja terassilla lojuen. Meillä on onneksi aina ovet auki vieraille ja ystäville ja sen takia olenkin nauttinut ystävieni läsnäolosta todella paljon vaikka kilometrejä onkin Suomen ja Ranskan välissä aika monta.

Avec Sofié blog l year 2016

Heinäkuussa lomakauden kuumimpien kuukausien aikana sain myös nauttia ystävieni seurasta. Oman lakinaiseni kanssa kävimme yöuinnilla,  Ezen pienessä kylässä ja rannalla loikoilemassa. Heinäkuun lopussa myös Jessica saapui kyläilemään meille miehensä kanssa ja kävimme yhdessä kiertelemässä lähiseutuja kesästä nauttien.

Avec Sofié blog l Summer in France - kesä on ihmisen parasta aikaa

Elokuussa lomailimme ihan kahdestaan ja odottelimme Luxemburgiin muuttoani. Halusimme nauttia etelän meiningistä loppuun asti, joten vietimme päivät Grand Hotel du Cap-Ferratissa. Jos joku joskus etsii taivasta maan päällä, on se nimenomaan tuo ikoninen hotelli mitä ihanammassa paikassa.

Niin.. Ja taitaa tuolle elokuulle mahtua myös yksi henkilökohtaisen elämäni kohokohdista, kun vastasin kysymykseen myöntävästi <3

Avec Sofié blog l year 2016

Löysin tammikuussa kadulta huonokuntoisen sohvan ja pienen etsiskelyn jälkeen löysin artesaanin sekä mieleisen kankaan. Syyskuussa näin sohvani ihan täysin uudistettuna olohuoneessani ja vaikka sen kunnostus kesti hieman, hyvää kannatti odottaa. Kannattaa siis pitää silmät auki missä ikinä sitä sitten liikkuukin.

Avec Sofié blog l year 2016

Lokakuussa kävin Suomessa ja luulin meneväni juhlimaan ystäväni kolmekymppisiä. Toisin kävi, sillä juhlinkin omia polttareitani. Tämä viikonloppu kiilaa kaikkien edellä mainittujen edelle ja olen edelleen hyvin mykistynyt tästä yllätyksestä. Kiitos rakkaat vielä tästä mitä ihanimmasta päivästä ja illasta – kiitollinen olen teistä <3

Avec Sofié blog l year 2016

Voi kuulostaa toistolta, mutta marraskuun kohokohta on ehdottomasti vanhojen työkavereiden kanssa vietetty viikonloppu yhdessä. Meillä oli tapana reissata yhdessä ja nyt kun meistä kaksi asuu Pariisissa ainakin osan ajasta, lensi kolmas lady luoksemme Milanosta. Vaikka olemme melkein  kaikki jo poissa kyseisestä yrityksestä, yhdistää meitä ladyja niin moni asia ja sen takia yhteydenpito ei ole hävinnyt vaikka työpaikat ovatkin jo vaihtuneet.

Avec Sofié blog l year 2016

Joulukuu tuppaa menemään aina yhtä nopeasti, mutta onneksi olen ehtinyt tehdä ja nähdä tässäkin kuussa kaikenlaista. Viikko sitten sain Pariisiin ystäviäni taas Suomesta kylään, joten näytin heille jouluista Pariisia. Samalla kun on vedetty viimeisiä työpäiviä toimistolla aamusta iltaan, on myös haaveiltu joulusta ja uudesta vuodesta. Tänä vuonna joulu on hieman erilainen, sillä menemme kahdestaan New Yorkiin sitä viettämään.

Avec Sofié blog l year 2016

Vaikka tämä oli vain pintaraapaisu koko vuodestani, mutta täytyy todeta, että aika onnellisena katson kulunutta vuotta. Tänä vuotena olen saanut kokea elämän kummankin puolen, saanut nauttia ihanista elämyksistä, mutta myös menettänyt muutaman läheisen ihmisen. Jos jotain olen tänä vuonna oppinut, on se, että mikään muu ei ole rakkaita ihmisiä tärkeämpää. Se jo näkyy varmasti postauksestani, että läheiseni ovat minulle kaikista tärkeintä maailmassa ja antaisin mitä tahansa, jotta voisin olla enemmän Suomessa lähempänä heitä useammin.

Please leave a comment

Tuntemattomien tunnettuja rakkastarinoita

Olen niin monesti ihaillut ja ollut kiitollinen siitä miten avoimia te olette minulle kommenteissanne. Se että saan lukea teidän elämistä ja kokemuksista kommenteissani on niin palkitsevaa. Mobiiliaikana tosin olen huomannut, että kommentit ovat blogeista hävinneet ja jokseenkin lyhentyneet ja sen takia blogeista on tullut nykyään ehkä enemmän yksinpuhelua mitä se ei ollut vaikkapa neljä vuotta sitten.

Avec Sofié blog l one love

Kerroin muutama päivä sitten omasta suhteestani ja sain teiltä muutaman todella ihanan ja insipiroivan rakkaustarinan. Rakkaudesta ja rakastumisesta puhutaan tämän romantikon mielestä aivan liian vähän. Miksiköhän se on niin, että yhdestä elämän kauniimmasta asiasta uskalletaan kertoa niin varovasti?

Jollain lailla rakastuminen ja rakkaus mielletään henkilökohtiaseksi asiaksi ja niistä ei mielellään puhuta muuten kuin romaanien muodossa. En pidä romaaneista, mutta mielelläni lukisin teidän rakkaustarinoista. Haluaisitteko jakaa niitä? Olen varma, että niitä luettaisiin aivan varmasti :)

Ehkä oman tarinasi voit kertoa helpommin kuin voit olla anonyymisti kommenttikentässäni, etkä kasvotusten kahvikupin äärellä?  Tarinasi voi olla jo kuihtunut tai vasta alkamassa tai kestänyt 20 vuotta. Jokaisella meillä on toivottavasti ainakin yksi tai muutama muisto jaettavana. Joulu on parasta aikaa ajatella lähimmäisiä lämmöllä, joten palataanhan, vaikka niihin hetkiin, kun kaikki alkoi?

Ps. Inspistä voitte lukea tästä postauksesta ja sen kommenteista <3

Please leave a comment