onnellisen pilven alla
Hei ystäväiset, en ole unohtanut teitä. Minun uusi kotini on vain hieman rempallaan enkä ole päässyt julkaisemaan kommenttejanne. Mutta niin kuin oikeissakin muutoissa, myös blogimuutoissa kestää hetkisen ennen kuin kaikki on paikoillaan. Minulla on tosin jo ikävä teidän kommentteja ja teidän kanssa höpöttelyä, joten toivotaan että pian pääsen vastailemaan teille. FB:ssa voidaan toki heitellä femmoja ja höpöttää :)
Te Instagram seurailijani olettekin huomanneet, että minulla on ollut täällä karvainen otus huolehdittavana. Hän on kollegani hauveli ja asustelee luonani viikon verran. Herra staffimus on todella energinen pakkaus ja tänäänkin olimme hereillä ennen 6 ja olemme käyneet jo yli 10 km lenkillä aurinkoisessa aamussa. Aika ihana aamun aloitus :)
Vaikka miten haluaisinkin koissin kaverikseni, olisi siitä huolehtiminen kumminkin todella vaikeaa kun on yksin. Onneksi olen tuttavapiirissäni tunnettu karvatassujen ystävänä, joten saan niitä aina lainaan silloin kun haluan.
Kun koissi on nyt väsytetty kunnon aamulenkillä, niin saan olla hetken rauhassa siltä energiapakkaukselta ja nauttia aamiaiseni rauhassa. Huomaatteko muuten mikä kynttilä pöydällä on? Olin unelmoinut siitä niin kauan ja pinnaillut sitä ahkerasti ja nyt vihdoin ja viimein sain ostettua sen Pariisista <3
Tänään on tuon to do –taulun lisäksi paljon muutakin tekemistä. Ajattelin olla paljon ulkosalla, jotta saan vielä viimeisetkin pisamat varastoon talven varalle. Nauttikaa näistä jopa hivenen kesäistä ilmoista. Kuullaan pian ja toivottavasti myös ”jutellaan” :)
P.S. Olen edelleen sitä mieltä, että koiraihmiset ovat varmasti onnellisimpia ihmisiä pikkuisten karvapalleroiden takia.
3 Comments
Ihana hymy herra Staffimukselle, hurmaava karvakuono :) Muistan kesältä Instakuvasi jossa poseerasit suloisen karvakuono sylissäsi jonka olit bussissa istuessasi bongannut ja jäänyt vartavasten pois :)
Täytyy kyllä sanoa, että karvapallerot ovat ihania ja tuovat lisäonnea perheeseen. Meidän perheen lisäksi suvusta löytyy useita karvapalleron onnellisia omistajia niin täällä kuin siellä toisessa kodissa Ausseissa. Itseasiassa aussiserkkuni suloista palleroa en ole vielä päässyt rapsuttamaan mutta seuraavalla reissulla sitten joskus :)
-Lora
Ihana karvakaveri!
Olen itsekin haaveillut Diptyquen kynttilöistä. Malttaisinkohan viimein investoida yhteen tulevana viikonloppuna…
Heippa!
Niin, olen vähän heikkoina noihin otuksiin. Olen vain sen taas harmikseni todennut, että yksineläjän on todella hankala pitää sellaista. Tänäänkin olin töissä ihan liian kauan aikaa karvapalleroa ajatellen. Ei sen ole hyvä olla täällä niin kauna yksin :´(
Vai että ausseissa. Et olekaan aiemmin maininnut mitään siihen liittyvää :)