Nyt viimeistään pitäisi alkaa punastuttaa, sillä avoimesti myönnän, että olen elänyt ilman poskipunaa käytännössä koko elämäni. Muutama viikko sitten ystäväni tuli Pariisiin työmatkalle työkaverinsa kanssa ja koko lauantaipäivän ihailin luonnollista hehkua heidän kasvoillaan. Nämä ladyt ovat kosmetiikka-alalla ja poskipuna on yksi heidän meikin kulmakivistä. Minulle taas punaisuuden lisääminen on tuntunut aina hivenen vieraalle, sillä punapigmentin takia ihoni on aina hivenen punertava. Sen takia poskipunan lisääminen ei ole ollut osa meikkirutiinejani.

Olen aiemmin käyttänyt joskus puuterimaista punaa mutta niin kun tiedätte, puuterimaisten meikkien lisääminen ohuelle ja kuivalle iholle saa ainakin minun kasvot näyttämään paljon vanhemmilta sekä väsyneemmiltä. Se on myös toinen syy miksi olen karttanut poskipunan lisäämistä kasvoilleni. Kun tosin katselin ladyjen poskipunalla kehystettyjä kasvoja koko päivän, päätin avata suuni näiden asiantuntijoiden edessä ja myöntää meikkimokani.

Niin kuin monessa muussakin asiassa, niin myös kosmetiikassa on niin tärkeä muistaa, että kaikki tuotteet ja taktiikat eivät vain sovi kaikille. Vaalealle iholle sopii todella pinkki puna, mutta omalle iholleni persikkainen on parempi. Rasvoittuvalle iholle taas puuterimainen puna voi olla parempi vaihtoehto, mutta koen ainakin, että ostamani voidemainen poskipuna sopii minulle paremmin. Voidemainen tuote tuo minun iholleni sitä toivottua kiiltoa ja kuultoa.

Olen oppinut tässä muutaman viikon sisällä niin paljon kosmetiikasta, sillä olin myös polttarieni aikana meikissä sekä viime maanantaina opettelin meikin vielä uudestaan meikkaajan avustuksella. Meikkaajani sai minut jollain lailla ymmärtämään koko kosmetiikkaa niin paljon paremmin. Hän nimenomaan korosti sitä, että meikkaaminen on huijaamista – katse pitää viedä pois niistä omista niin sanotuista virheistä pois eikä yrittää peittää niitä. Sen takia luomilla on nyt myös tummempaa luomiväriä eikä silmänalusiani ole peitetty peiteaineilla.  

Nämä kosmetiikkaladyt eivät varmasti edes ymmärrä minkälainen vallankumous minulla on omassa meikissäni menossa – kiitos. On hassua miten niin pienillä vinkeillä voi saada aivan uuden perspektiivin niihin omiin rutiineihin. Kolmekymmentä vuotta olen näyttänyt niin kalpealta ilman poskipunaa ja yrittänyt peittää silmänalusiani peiteaineilla ja laittanut vaaleaa luomiväriä luomilleni – fail!