Suomessa ollessa usein huomaan sen, että minulla ei ole work life balance kovinkaan hyvällä mallilla Hollannissa. Suomessa kun tekee niin paljon kaikenlaista työpäivien jälkeen, huomaan, että Hollannissa tai varsinkin nyt keväällä Ranskassa kaikki illatkin menevät koneella töitä tehden. Ei sillä, että en pitäisi töistäni, mutta olen vain jollain lailla unohtanut mikä olisi hyvä balanssi. Normaalisti Suomessa elävillä on muutakin ohjelmaa kuin työ. Ulkomailla asuessa oma elämä helposti unohtuu ja eletään enemmänkin viikonloppujen kautta kuin arjen. Näin ainakin minulla ja nyt se on korostunut, kun olen ollut Suomessa pidempään ja tehnyt töiden jälkeen asioita ja nähnyt ystäviä.
Suomessa minulla olisi enemmän ohjelmaa mitä pystyisin töiden ohella kokemaan. Ja se on se kääntöpuoli tänne tullessa, että ei ikinä saa mahdutettua kaikkea kivaa kalenteriin. Varsinkin kun aikaero tuo pienen haasteen aikatauluihini, niin suurimmalta osin voin olla rennosti paremmin aamuisin kuin iltaisin. Yhteiset aamut tosin sopivat minulle paremmin kuin illat, sillä olen kuudelta jo hereillä ja kymmeneltä olen jo nukkumamoodissa.
Syksy tuntuu tällä hetkellä hieman kysymysmerkiltä, kun ei oikein tiedä millainen siitä on tulossa. En usko, että pääsen Suomeen ihan heti ilman karanteeneja, niin liikkuminen maiden välillä on hankalaa. Sen takia olen nyt vähän haikein mielin, koska en tiedä milloin pääsen Suomeen taas takaisin.
En millään haluaisi uppoutua syksyksi taas pelkkiin töihin ja menettää elämääni tietokoneen edessä istumiselle ja 12 tunnin päiville. Tämän takia olen miettinyt, että on pakko löytää uusia harrastuksia tai muuta tekemistä tai muuten syksy tulee olemaan todella yksinäinen.
En tiedä onko se tämä elokuun loppu myös, kun alkaa etsimään taas uutta inspiraatiota. Tällä hetkellä tosin tuntuu, että Suomessa olo oli myös jonkinlainen herätys itselle siitä, että elämä ei saa olla pelkkää työtä. Pitää olla myös jotain muuta sisältöä elämässä kuin tietokoneen näytön katselu.
Follow me on:
Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin, SoundCloud and Twitter
1 Comment
Moikka! Todella tuttu fiilis, etenkin taman koronakevaan jalkeen. Aikaisemmin arkisin oli salitunteja ym pienta menoa, mutta lockdownin aikana ei ollut oikein mitaan, kun mikaan paikka ei ollut auki ja ulkona oli valilla todella kurja saa.
Nyt kesan aikana on ollut hieman vapaampaa ja olen paassyt nauttimaan omasta pihasta. Tottakai Suomen reissu jai valiin, mika harmittaa edelleen, mutta toivon silti paasevani Suomeen loppuvuoden aikana. Pitaisi vaan loytaa karanteenipaikka, jotta en altistaisi vanhempiani tai ystaviani. Omaa asuntoahan mulla ei ole Suomessa.
Tsemppia toihin ja viimeisiin Suomi-paiviin seka Hollannin/Ranskan syksyyn