Niin kuin moni muukin kokemus, häät ovat todella persoonallinen kokemus ja henkilöityy selkeästi hääpariin. On niin monenlaisia häitä, kun on hääpareja. Toinen panostaa illalliseen, toiselle tärkeää on jokainen yksityiskohta. Toinen haluaa pienet ja simppelit, toinen tajunnanräjäyttävät karkelot. Toiselle tärkeää on istumajärjestys, toinen painottaa baarin drinkkivalikoimaan. Tärkeintä on, että häät ovat parin näköiset.

Olen ollut monenlaisissa häissä ja kaikki ovat olleet aivan ihania ja hyvin parin näköisiä. Niin olivat myös kesän neljä päivää kestänyt spektaakkeli Etelä-Ranskassa. Vaikka aluksi mietin, että miten sitä jaksaa juhlia neljä päivää, mutta kyllähän sen jaksoi, kun oli kaikki kohdallaan. Nämä häät olivat hyvin parin sekä vieraiden näköiset. Ei jäykistelty tai pönötetty, vaan juhlittiin parin onnea ja rakkautta.

Häät olivat ranskalaispersialaiset häät, joten kulttuurit sekoittuivat kauniisti ja kulkivat harmoniassa päivästä toiseen. Mitä häihin tulee, niin olen enemmän sellainen, joka pitää spektaakkeleista. Sen takia mietin, että miten sitä pääsisi persialaisiin häihin uudestaan ? Kutsuja saa lähettää ;). Seremonia oli todella kaunis, puheissa ei tunteita säästelty, juhlat olivat  nimenomaan JUHLAT ja taisin tanssia vielä kahdelta yöllä sulhasen ukin kanssa (jolla oli kuulolaite).

Postauksen kuvat ovat viimeiseltä päivältä, ja vaikka pari vihittiin aiemmin virallisin menoin, viimeisenä päivänä suoritettiin perinteinen persialainen vihkiminen, kuultiin puheet, tanssittiin ensimmäinen tanssi ja leikattiin kakku.

Pidin perinteisestä persialaisesta vihkimisestä ihan todella paljon. Se miten eri asiat symboloivat parille eri asioita, oli todella kaunis. Lisäksi lähetimme ilmaan ilmapalloja niille, jotka olivat nukkuneet keskuudestamme pois. Taisin itkeä koko seremonian, koska se oli ihan todella kaunis ja koskettava. Viimeistään sulhasen puhe morsiamelle ilmapallo kädessä, vertaukset Pikku-Prinssiin sekä tarinat Iranin vallankumouksesta saivat häävieraat kyyneliin.

Suurin syy miksi pidin näistä häistä oli nimenomaan rentous. Meno ei ollut mitenkään jäykkää tai ainakin siltä tästä vieraasta tuntui. Puheet pidettiin seremonian aikana, jotta juhlille jäisi enemmän aikaa. Istumajärjestystä ei ollut. Eikä tainnut olla edes istumapaikkoja kaikille, vaan tyynyjä ja upeita tuolirykelmiä oli ripoteltu pitkin puutarhaa. Ei ollut pöytiintarjoilua, vaan ruokaa haettiin eri pisteistä ja se oli mezemäistä pientä syötävää. Kun ei ollut niin sanottua omaa paikkaa tai kovin virallista ohjelmaa, pakotti se tutustumaan uusin ihmisiin ja olemaan avoin syömään siinä pöydässä mikä oli vapaa. Tapasin ihania uusia ihmisiä ympäri maailmaa ja se taisikin olla se näiden häiden ihanin asia. Ihmiset ympäri maailmaa olivat kokoontuneet juhlimaan paria ja suurin osa ei tuntenut toisiaan, joten tunnelma oli onnellisen leppoisa.

Yö huipentui siihen, kun linnan valot sammutettiin ja ihmisiä pyydettiin katsomaan taivaalle. Morsian oli nimennyt tähden sulhasen mukaan. Punainen lanka, joka oli ollut tähti kutsussa, puheissa sekä koristuksissa puutarhassa, sai nyt merkityksen. Sanomattakin selvää, että kylmät  väreet menivät pitkin ihoa.

Juhlavieraat tanssivat läpi yön lapsesta vaariin. Meistä moni taisi toivoa, että häät eivät olisi loppuneet koskaan. Sovimme, että ensi vuonna jokainen maksaa osansa, jotta pääsemme uudestaan näihin upeisiin maisemiin ja tunnelmiin. Toivon todella, että meillä on reunion ensi vuonna tässä kauniissa linnan puutarhassa.