Työminä ja sosiaalisen median minä

Avec Sofié blog sosiaalisen median minä

Koska olen nyt kirjoitellut jonkun verran työhön liittyviä asioita, on yksi asia, jonka haluaisin nostaa esille ja se on sosiaalisen median minän sekä työminän yhdistäminen. Nämä ovat asioita, joiden kanssa olen tasapainoillut lähes viikoittain viime vuodet. Mitä jakaa ja kenen kanssa.

Minulla on henkilökohtaisen minän lisäksi työminä sekä sosiaalisen minän lisäksi sosiaalinen minä. Jokainen näistä persoonista ovat totta kai osa minua, mutta tietyt asiat korostuvat eri tilanteissa. Valitettavasti olen joutunut kokemaan kateutta ja katkeruutta työpaikalla oman sosiaalisen median kanavien sisältöjeni takia, koska niitä ovat seuranneet ihmiset, jotka eivät ole ymmärtäneet (tai halunneet ymmärtää), että en ole välttämässä juuri sillä hetkellä Pariisissa, kun postaan kuvan, vaikka siellä kuvan alla on #TB.

Avec Sofié blog sosiaalisen median minä

Jouduin aikoinaan ikäviin tilanteisiin Suomessa ollessa juuri some-presenssini takia työpaikalla, sillä osa organisaatiosta tuki toimintaani ja yksittäiset henkilöt eivät. Huomasin, että tässä asiassa on niin suuri kuilu jo vaikka viiden vuoden ikäerolla, miten ihmiset käyttäytyvät ja odottavat toisten käyttäytyvän eri kanavissa.

Jouduin kerran tilanteeseen, jossa selitin tilannetta, että ”kun sinä haet lapset tarhasta ja viet ne harrastuksiin ja katsotte yhdessä telkkaria töiden jälkeen, minä teen omia juttujani.” Minulla ei ollut lapsia, perhettä tai televisiota, joten kaiken vapaan ajan käytin blogin kirjoittamiseen. Minulla ei ole päiväkirjaa, minulla on kamera ja näppäimistö, jonka avulla kokoan elämän parhaimmat palat omalle sivulleni. Voi kuulostaa absurdilta jokaisesta, joka on minun ikäiseni, että olen joutunut työelämässä selittämään 40+ miehelle näitä asioita, mutta valitettavan totta.

Tämän asian takia en ole töissä mainostanut IG-tiliäni enkä halua FB-ystävikseni ihmisiä, joita en ole tavannut tai joiden kanssa en töiden jälkeen mene, vaikka drinkeille. Koen, että esimerkiksi kun storyissäni jaan arkisia palojani aamupuurosta tai kun keikun keinussa Hästensin -tohvelit jalassa, ei se ole sellaista materiaalia, jota haluan jakaa työkavereilleni. He voivat seurata LinkedIn-päivityksiäni tai Twitter-accountiani, mutta eivät FB- tai Instagram-tiliäni. Ne ovat liian henkilökohtaisia minulle.

Olen vain ehkä liian vanha enää selittämään jollekin ihmisille, että miksi jaan mitäkin minäkin päivänä ja siihen, että en voi olla oma itseni loukkaamatta ketään. Kaikkia on vaikea miellyttää, mutta en halua, että joudun työpaikalla enää selittämään yhtään mitään tekemisiäni ja puolustelemaan aurinkoisia kuviani, vaikka pihalla sataa räntää.

Tämän kokemuksen takia, olen aika tarkka siitä kenelle kerron omasta IG-tilistäni tai varsinkaan kenet hyväksyn FB:iin. Vaikka näissä kanavissa ei ole mitään salaista, olen huomannut, että joitakin ärsyttää nämä asiat, joten en sekoita näitä kahta maailmaa enää toisiinsa. Parempi näin. Ehkä tilanne olisi toinen, jos olisin luovalla alalla, mutta kun en ole, en usko, että saan ymmärrystä Pinterest-elämääni, joka on vain se toinen puoli oikeasta elämästäni :)

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

You may also like

6 Comments

  1. Ymmärrän hyvin! Pidän itse näissä myös eroa. En ole nykyisellä työpaikalla lisännyt facessa kuin lähimmän työkaverini ja instassa kaksi. (Johtuu myös määräaikaisuudesta ja tuntityöläisyydestä) Vaikka siis viihdyn erittäin hyvin työssäni ja työpaikallani.

    1. Kiva kuulla :)

      Luulen, että tässä on käynyt toisinpäin mitä aiemmin. Enää ei varsinkaan niihin kaikista henkilökohtaisempiin kanaviin halua haalita kuin läheisimmät ihmiset. Kymmenen vuotta FB:n halusi kerätä kaikki, nyt vain läheisimmät.

      Näin juuri, minäkin viihdyn työpaikallani, mutta haluan vain vetää rajan missä olen ns. työmoodissa ja missä olen jossakin toisessa moodissa :)

  2. Kiitos tästä jutusta! Minulla ei ollenkaan samanlaista presenssiä somessa kun sinulla, mutta silti minulla on ihan samat fiilikset ja ajatukset. Johtotehtävissä vielä en oikein aina halua viedä ihan kaikki asiat esille työkavereilleni… Tuntuu, että on vähän monta minä, mutta… 🙄 Parempi niin 👍🏼

    1. Heippa Camilla,

      En vain halua jakaa asioita ihmisten kanssa, jotka eivät välttämättä seuraa minua sisältöni takia. Ja FB on minulle kanava, joka ei ole avoin kaikille, niin sen takia en sinne hyväksy ketään töistä jos emme ole kavereita muutenkin kuin pelkästään työkavereita.

      Parempi näin niin kuin sanoit :)

  3. Mielenkiintoista lukea, miten sä koet tän! Mulla on duuniminä, kouluminä, perheminä ja someminä – sama tyyppi, mutta vähän eri vinkkelistä ja kieltämättä välillä tulee hämmentäviä hetkiä vastaan. Toisinaan olen jopa pohtinut, että aloittaisin uuden anonyymimmän blogin, mutten ole kuitenkaan raaskinut luopua vuosien työstä ja aloittaa alusta. Työnantajaani en tietenkään blogissa edusta, mutta googlea enemmän ei vaadi vaikkapa työkaverilta tai asiakkaalta yhdistää kaikki minun versiot samaan pakettiin.

    1. Kiva kuulla :)

      Juuri näin, eri kanavissa ja tilanteissa koostuu tietyt asiat.

      Niin, vaikka blogi on täysin eriytetty kaikista työasioista, ei tosian vaadi kuin katsoa LinkedIniin, että kuka on tehnyt ja mitä :)

      Vaikka itse näkisin esimiehenä vain positiivisena asiana, että on tällainen kanava, en siltikään halua tästä puhua, sillä kaikki eivät aina ymmärrä some-asioita tai pidä niitä positiivisina asioina/töinä.

Leave a Reply to Nora Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*