Dark side of Tulum – miten muutan omia matkustustapojani tulevaisuudessa

Avec Sofié blog l Tulum

Olen miettinyt tätä postausta ja miten sen kirjoittaisin muutaman viikon. Mietin jo Tulumissa, että miten tämän muotoilisin, että postauksesta ei tulisi liian negatiivinen, mutta niin, että saisin pointin tuotua esiin ilman että loukkaan ketään. Mietin myös postauksen kirjoittamista siltä kantilta, sillä onhan bloggaaminen ollut jossain vaiheessa pääelinkeinoni ja nyt koen, että sosiaalinen media on suurelta osin ollut tuhoamassa Tulumia. Jos aiemmin olen tuskastunut jonkun kahvilan olevan täynnä koska se on Instagram-kahvila, nyt tuskastun luonnon olevan uhattuna koska Tulum on Instagram-kohde.

Aiemmassa Tulum-postauksessani jotkut teistä kokivat, että kirjoitukseni viittasi nimenomaan siihen, että Tulumissa oli liikaa turisteja, mutta kyse oli paljon muusta. Tulum on ihana kohde monella tapaa, mutta valitettavasti korruptio ja kouluttamattomuus varsinkin on luonnon uhkana. Toki moni paikallinen on varmasi kymmenkertaistanut tulonsa pikaisesti, mutta miten käy, kun luonto on pilalla? Ei kukaan halua tulla sinne enää ja pahimmassa tapauksessa viidakon sijaan paikka on täynnä tyhjiä loma-asuntoja.

Jo nyt kuulemma sijoittajat vetävät rahojaan pois, koska ovat ymmärtäneet, että luonto kärsii ja kymmenen vuoden päästä turistit eivät enää halua tulla paikkaan, joka on mennyt pilalle. Tulee ns. Thaimaa-efekti.  Koin myös surua siitä, miten Mayat ja alkuperäisten asukkaiden taloja ja kyhäelmiä ei enää näkynyt niin paljon mitä aiemmin. Täten Tulumista on tulossa kovaa vauhtia uusi Playa del Carmen.

Paljon puhutaan siitä, että miten meidän tulisi kuluttaa järkevästi, mutta itse matkani aikana heräsin siihen, että miten meidän pitäisi matkustella järkevästi. Ymmärrän, että lomalla haluaa olla lomalla, mutta ihmettelen suuresti minun ikäpolveani, jos he voivat vain sulkea silmät ja olla ajattelematta mitä ympärillä tapahtuu. On eri asia olla All Inclusive – kuplassa ja katsella taivaalle poolin tuolista käsin kuin kävellä rantaviivaa pitkin ja keräillä muoviroskia merestä. En loppujen lopuksi tiedä missä olisin ollut mieluummin. Olisin varmasti ollut rentoutuneempi All Inclusive -hotellissa kuin mitä nyt Tulumissa, mutta tämä matka oli itselleni todella hyvä wake up call.

Avec Sofié blog l Tulum

Olin niin poissa tolaltani, että mieheni pyysi minua olemaan hiljaa, että en droppaa toisten lomatunnelmaa paikan päällä. Nyt kun en enää ole Tulumissa, voin näistä asioista kirjoittaa, vaikka se taisi tulla jo aika selväksi, että en ollut muutoksiin paikan päällä kovinkaan tyytyväinen.

Katsoin tällä viikolla Vimeosta The Dark Side of Tulum -dokumentin ja dokumentissa kiteytyy nopeasti se mitä minäkin koin. Huoli cenotejen hyvinvoinnista tuli ensimmäisenä mieleen, kun näin rakennusprojektit ja kaadetun metsän.  Mietin, että miten paikkaan, jossa ei ole kunnon vesijärjestelmää voidaan rakentaa niin kovalla tahdilla. Mietin tätä vesijärjestelmän puuttumista jo aiemmin, mutta naivisti luulin, että jätevedet kerätään talteen ja viedään puhdistuspisteisiin, sillä onhan kyseessä eco chic -hotellit. Oliko sittenkään? Dokumentin mukaan 80% jätevesistä menee suoraan maahan ja sitä kautta cenoteihin ja edelleen mereen. Tämän kuullessani, en yhtään ihmettele miten levää oli niin paljon.

Ensimmäisenä lomapäivänä minulla oli suuri huoli kilpikonnista ja siitä miten konnat eivät pääse munimaan rannalle levän takia tai pikkukilpparit mereen. Muutaman päivän tosin merilevää katsoneena ja haravoineena ymmärsin, että kyseessä on isompi ongelma ja haravoimalla siitä ei pääse eroon (katso Instagram-kuvani täältä).

Tämän matkan aikana ja varsinkin sen jälkeen aloin miettimään, että miten voin itse matkailla järkevämmin ja että en ole itse enää kuormittamassa Tulumin kaltaisia paikkoja. Matkailun ekologisuudesta on puhuttu paljon, mutta se on keskittynyt vain lentämisen tai risteilyjen aiheuttamiin päästöihin.  Itse Tulumin kaltaisessa paikassa käyneenä ja suorat vaikutukset luonnon hyväksikäyttöön nähneenä, en enää mielelläni matkaisi paikkaan, jossa ei ole kunnon infrastruktuuria. Mieluummin kannattaa matkailla paikkaan, josta löytyy infrastruktuuri ja lainsäädäntö, joka on tukemassa luonnon hyvinvointia. Itse tosin taidan pysyä tästä lähtien Euroopassa aika pitkälti ja suosia kaupunkilomia.

Jos tosin haluaa matkustaa kaukomaille, itse omalla toiminnallaan ja kysymyksillä voi vaikuttaa toki myös paikallisen luonnon hyvinvointiin. Kysymällä hotelleista, että millainen on heidän jätevesijärjestelmät? Miten energia on tuotettu? Miten jätehuolto on järjestetty? Meille suomalaisille ihan perusjuttuja, mutta Tulumissa ei näitä asioita ole kunnolla mietitty ja valitettavasti suorat vaikutukset näkyvät paikassa tällä hetkellä.

Suosittelen katsomaan Dark Side of Tulum- pätkän jos aihe kiinnostaa. Ehkä se antaa myös perspektiiviä teille, jotka kommentoitte aiempaan postaukseeni. Jos paikka on tarkoitettu kymmenelle tuhannelle ihmiselle, niin miten se voi kestää kahden miljoonan turistin vierailun vuosittain, jos infrastruktuuria ei ole?

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

Montauk- quiet times

Avec Sofie blog Montauk Hamptons

Ajattelin palata ajassa taaksepäin ja New Yorkin -loman tunnelmiin. Vaikka olimme Nycissä vain viikon, tuntui, että siihen viikkoon mahtui todella paljon erilaisia paikkoja ja hetkiä. Yksi paikka, jossa ehdottomasti halusin käydä lomallamme, oli Montauk.

Avec Sofie blog Montauk Hamptons

Montaukin majakka on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista majakoista ja monelle tuttu maamerkki, joka symboloi Hamptonsia. Majakka on ainakin minulle yksi vahvoista symboleista, jotka yhdistän tähän osaa Yhdysvaltoja. Rantaa, hummereita, rentoa elämänmenoa, hiekkadyynejä ja iso majakka, joka väläyttää valon joka viides sekunti.

Avec Sofie blog Montauk Hamptons

Avec Sofie blog Montauk Hamptons

Minulla oli ehkä hieman väärä kuva Hamptonsista enkä ollut ajatellut, että miten isolle alueelle se on levittäytynyt. Ilman autoa on siis hyvin vaikea liikkua, jos haluaa nähdä monta paikkaa muutaman päivän aikana. Ennen kuin menin Hamptonsiin, luulin, että eri ”kylät” ovat käytännössä sumpussa ja niihin pääsee kätevästi pyörällä (?!?). Olen selkeästi nähnyt aivan liikaa Pinterest perfect -kuvia Hamptonsista joissa liikutaan kepeästi pyörillä.

Avec Sofie blog Montauk Hamptons

Kun saavuimme aamupalalle Montaukiin, oli se yllätyksekseni käytännössä surffi-kylämäinen paikka. Se ei ollut ollenkaan niin chic mitä ajattelin, vaan rento ja hankomainen kylä surffikauppoineen ja -rantoineen. Toki olin Montaukissa vain yhden aamun ja näin sen vain pelkästään siihen aikaan, joten ihan kokonaiskuvaa en tietenkään siinä ajassa saanut. Mielikuvat olivat kumminkin ihan toisenlaiset ja vastassa oli leppoisa nukkuva kylä hiekkadyyneineen.

Avec Sofie blog Montauk Hamptons

Hamptons oli todella monessa mielessä mielenkiintoinen paikka lomalle, sillä siellä oli niin monta hyvin erilaista paikkaa, jossa käydä. Koko alue oli tosin hyvin luonnonmukainen ja rento. Ei ollenkaan sellaista totaalisen kliseistä meininkiä, mitä ehkä jollain tavalla odotin.

Avec Sofie blog Montauk Hamptons 2

Jos ja kun menen seuraavan kerran New Yorkiin, haluan ehdottomasti käydä vielä uudestaan Hamptonsissa myös kesäkauden ulkopuolella. Uskoisin, että lokakuu voi olla todella kaunis aika käydä kävelemässä rannoilla, kiertelemässä pikkuputiikeissa ja syömässä upeissa ravintoloissa.

Jos olette siis suunnittelemassa viikon reissu New Yorkiin, suosittelen miettimään piipahdusta edes vaikka kahden yön verran Hamptonsissa. Kaupungista ”maalle” ajaa muutamassa tunnissa ja minivisiitti on varmasti ajomatkan arvoinen.

 

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

Le Club 55 – “No customer is king here, not even kings.”

Avec Sofié blog Le Club 55 Saint Tropez South of France 9

Etelä-Ranska on tunnettu monista paikoista, mutta yksi tunnetuimmista beach clubeista (ehkäpä koko maailmassa)  on Le Club 55. Tämä ikoninen rantaravintola sijaitsee noin 15 minuutin automatkan päässä Saint-Tropezin keskustasta.

Vuonna 1955 Brigitte Bardot oli kuvaamassa elokuvaa Et Dieu… créa la femme (Ja jumala loi naisen) ja tuon kesän ansiosta on Le Club 55 tunnettu. Tuo kesä ei luonut tosin pelkästään rantaravintolaa, vaan 1955 tunnetaan vuotena, jolloin bikinit löivät läpi maailmanlaajuisesti sekä myös vuotena, jolloin Etelä-Ranska ja varsinkin Saint-Tropez nousivat rantalomailijoiden lempipaikoiksi.

Avec Sofié blog Le Club 55 Saint Tropez South of France 9

Avec Sofié blog Le Club 55 Saint Tropez South of France 9

 

Saint-Tropez ja Ramatuellen kylä sijaitsevat keskellä upeita viljelmiä. Kuulemma aikoinaan maanviljelijät omistivat kaikki maat, joilla rantaravintolat nykyään sijaitsevat, mutta vuokrasivat ne pois koska eivät voineet viljellä kuivalla maalla mitään. Kun ajaa rannalle Saint-Tropezista näkee ihania viinitarhoja ja voi vaikka pysähtyä viinilasillisella Fonduguesin rosé truckissa.

Olin nähnyt upeita kuvia kyseisestä beach clubista ja halusin tänä vuonna nähdä paikan, jota niin kovasti joka paikassa hehkutetaan. Kirjoitin teille viime vuonna, että minulla oli Saint-Tropezia kohtaan epäluuloja postauksessa Saint-Tropez – dix points ja kuvittelin sen olevan täynnä epämiellyttäviä lieveilmiöitä. Näitä samanlaisia mielikuvia minulla oli myös rantaravintolaa kohtaan, mutta olin taas täysin väärässä. Le Club 55 on jopa aika maanläheinen paikka ja ehkä se on nähnyt ne loisteliaimmat aikansa.

 

Avec Sofié blog Le Club 55 Saint Tropez South of France 9

 

Avec Sofié blog Le Club 55 Saint Tropez South of France 9

 

Yhteen asiaan olin tosin hivenen pettynyt ja se oli Saint-Tropezin ranta. Aikoinaan rantaviiva on näyttänyt varmasti upealta ja autiolta ja jollain lailla luulin, että olisin nähnyt upean poukamamaisen rantapaikan kirkkaine vesineen, mutta toisin kävi. Rantaviiva oli täyttynyt beach clubeista, ihmisistä ja meri veneistä ihan samalla tavalla mitä Nizza tai Cannes. Koska itse Saint-Tropez on niin sievä, olin odottanut ehkä rannaltakin hivenen enemmän.

 

Avec Sofié blog Le Club 55 Saint Tropez South of France 9

Avec Sofié blog Le Club 55 Saint Tropez South of France 9

 

Näissä rantoihin liittyvissä asioissa olen tosin hieman hemmoteltu, sillä olen nyt muutamana kesänä kolunut aika monta Etelä-Ranskan pientä rantaa ja sen takia Le Club 55:n  kymmenistä rantatuoleista täyttynyt ranta ei tuntunut jotenkaan ihan omalta jutulta. Vesi ei myöskään ole yhtä kirkasta Nizzan toisella puolella ja sen takia en myöskään ollut ehkä niin positiivisesti yllättynyt. Toki katson näitä asioita ihan eri tavalla, kun olen Etelä-Ranskassa paljon, ja sen takia huomaan heti suuria eroja paikkojen välillä. Jos on viikon lomalla, niin varmasti viihtyy Le Club 55:ssa, mutta jos on pidempiä aikoja, alkaa sitä arvostamaan muutakin kuin aurinkoista ilmaa.

Minusta ihanimmat rannat ovat nimenomaan pienet beach clubit joita löytyy Nizzan toiselta puolelta Monacoon päin ja suosittelenkin menemään mieluummin pienille puhtaille rannoille joissa palvelu ja kaikki toimii. Kun kävelee rantaviivaa pitkin esimerkiksi Cap Ferratissa, on pieniä poukamia monessa kohtaa, joissa voi myös pulahtaa uimassa. Aina ei siis tarvitse mennä välttämättä beach clubille, vaan luonnonkauniita paikkoja on niitä haluaville.

Jokainen paikka, jossa olen käynyt, on hyvin erilainen ja Le Club 55:ssa oli minusta ihanaa boho chic -fiilistä; isoja tyynyjä, kuivattua puuta, sinistä ja valkoista sekä muita luonnonmateriaaleja. Fiilis sisustukseltaan muistutti jopa hieman Meksikoa, mutta sopi loistavasti myös Etelä-Ranskaan.

 

Avec Sofié blog Le Club 55 Saint Tropez South of France 9

 

Pidin tosin todella paljon Le Club 55 rannan sisustuksesta ja tavasta miten aurinkotuolit oli laitettu rannalle. Jokainen paikka, jossa olen käynyt, on hyvin erilainen ja Le Club 55:ssa oli minusta ihanaa boho chic -fiilistä; isoja tyynyjä, kuivattua puuta, sinistä ja valkoista sekä muita luonnonmateriaaleja. Fiilis sisustukseltaan muistutti jopa hieman Meksikoa, mutta sopi loistavasti myös Etelä-Ranskaan.

Lopuksi haluan vielä painottaa, että monelle Le Club 55 on varmasti aivan ihana kokemus. Itselleni jäi siitä vähän vain ”ja taas yksi iso ranta” -fiilis. Olen pienempien rantojen ystävä ja sen takia en ehkä menisi enää toista kertaa tälle rannalle. Palvelu oli myös suhteellisen kehnoa eikä ruokakaan nyt kovinkaan kummoista ollut. Eli ehkä hintalaatusuhteeltaan huonoin Etelä-Ranskan rantakokemus tämän tasoisista ranta clubeista. Upeampia rantoja, parempaa palvelua ja ruokaa saa muualta. Vinkkejä kivoihin paikkoihin löydätte postauksestani Suuri Etelä-Ranska- postaus: minne paikkoihin kannattaa mennä viikon lomalla. 

 

Few thoughts in English

When we think about South of France and iconic beach clubs, Club 55 is probably the most well know beach club in Côté d´Azur. It might be also fair to say that Le Club 55 somewhat created the beach living and beach club culture what is still existing in south of France. This summer I visited Le Club 55 for the first time when I was in Saint-Tropez and I wanted to share few thoughts about it.

I was actually thinking that Le Club 55 is super posh and somewhat plastic place. But, it’s a beachy, boho-chic and a bit rustic beach place. The owners want that it stays as a place where even the real royals don’t get a royal service. The story says that the King of Belgium had to clean his own plate once in the restaurant as it was super busy. This story explains well how low-key the restaurant is.

The beach club itself is quite large and the beach in total is enormous. If you are looking something cute and cozy, this beach next to Saint-Tropez  is probably not for you. I prefer smaller places, with clear waters and good service and that is why I would not recommend Le Club 55. But this is a common challenge is France especially in the bigger cities in the summer time when many places are packed.

All in all, I loved the atmosphere and the interior in the Club 55, but it was probably my first and last time there. I’ve spent three summers now in the South of France and I’ve found many naturally beautiful places with great food and service and unfortunately Le Club 55 was a little disappointing experience for me. I understand people go there as it has been “the place to go”, but I felt the beach club has seen its best times and would need to change a little. But maybe this is something the regulars like; they want to go to a place summer after summer that haven’t changed in decades. Fortunately South of France has so many different kinds of places so there’s something to everyone.

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

 

Please leave a comment

Beautiful day at the Hamptons – a visit to the Wölffer Estate

Avec Sofie blog -Wölffer Estate Vineyard - Sagaponack New York

Ensimmäiset kaksi päivää stressasin blogin avaamisesta lomalla, mutta sitten annoin itselleni luvata olla postaamatta mitään ja olla vain. Nyt kun loman toinen osio on alkamassa Etelä-Ranskassa, on minulla aikaa käydä kuvia läpi ja kirjoittaa teille vinkkejä ja kuulumisia. Napsin jenkkireissulta todella paljon kuvia ja nyt onkin pulma, että mistä aloittaa kirjoittaminen ja editointi. Kirjoitukseni ei nyt mene ehkä ihan oikeassa järjestyksessä, mutta ajattelin aloittaa Hamptons-kuulumiset kauneimmalta päivältä, jolloin vierailimme Wölfferin viinitilalla.

Avec Sofie blog -Wölffer Estate Vineyard - Sagaponack New York

Avec Sofie blog -Wölffer Estate Vineyard - Sagaponack New York

Wölfferin viinitilalla ei ole satojen vuosien perinnettä mitä ehkä ranskalaisilla viinitiloilla, mutta heidän kolmenkymmenenvuoden aikana tila on tuottanut ympäristöystävällisiä viinejä, siidereitä sekä nykyään myös giniä. Tilan viinit tuotetaan traditionaalisin menetelmin, mutta innovatiivisin ottein. Tila on nimenomaan tunnettu siitä, että se ottaa ympäristön ja ekologisuuden tuotannossaan huomioon.

Avec Sofie blog -Wölffer Estate Vineyard - Sagaponack New York

Avec Sofie blog -Wölffer Estate Vineyard - Sagaponack New York

Minulle tuli itseasiassa yllätyksenä, että miten monta viinitilaa alueella on. Itse en allergiani takia alueen viinejä maistellut, mutta seurueeni, joka on enemmänkin viiniharrastelijoita, olivat todella positiivisesti yllättyneitä alueen viineistä. Lause ”it wasn’t bad” otetaan kohteliaisuutena tilaa kohtaan. Mitä Yhdysvalloista tulevista viineihin tulee, yleensä ajatellaan, että kaikki viinit tulevat länsirannikolta eikä niinkään itärannikolta.

Wölfferin viinitilalla on maata myös Espanjassa ja Argentiinassa itärannikon lisäksi ja he tuottavat Merlotia, Chardonnayta, Cabernet Francia, Cabernet Sauvignonia, Trebbianoa, Pinot Noiria sekä Vignolea. Itse pitäydyin tällä vierailulla vain heidän ginissä ja siidereissä, sillä en halua ottaa histamiini-herkkyyden takia riskejä viinien kanssa, joiden valmistuksesta en tiedä enempää.

Avec Sofie blog -Wölffer Estate Vineyard - Sagaponack New York

Avec Sofie blog -Wölffer Estate Vineyard - Sagaponack New York

Päivänä jolloin vierailimme tilalla, siellä järjestettiin myös kauneustuotteen lanseeraustilaisuus, joten pöytää koristi upean pinkit ruusut. Meille jäi myös ruusukruunut päähän viinitilalta ja en olisi voinut enää kauniimpaa ympäristöä voinut päivälle toivoa. Aivan kerrassaan täydellinen päivä viinitilalla.

Avec Sofie blog -Wölffer Estate Vineyard - Sagaponack New York

Jos olette siis tekemässä road tripiä Hamptonsin suunnalle, suosittelen lämpimästi myös viinitiloilla käyntiä. Wölfferillä on myös The Wine Stand (3312 Montauk Hwy, Sagaponack, NY 11963) tien varressa, jos ei itse tilalle ehdi pysähtyä. Suosittelen tosin käymään tilalla, jos siihen on mahdollisuus, sillä tila oli kerrassaan upea kokemus.

Viinejä en ostanut tilalta tuliaisiksi, mutta hyväksi havaittua giniä toin mukanani Eurooppaan. Nyt jälkeenpäin harmittaa, että en ostanut useampaa pulloa, sillä gin oli niin hyvää sekä pullo mitä sievin (sisustusesine). Wölfferin viinejä saatetaan myydä Euroopassa mutta harmitukseksi giniä ei. En ole ihan varma jos he tekevät lähetyksiä Eurooppaan, mutta New Yorkista esimerkiksi on mahdollista ostaa pullo heidän vaaleanpunaista giniä.

Minua ja reissuani voitte seurata myös:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

 

Please leave a comment

Hamptons style guide: what to pack for a week?

Avec Sofié blog - Hamptons style guide

Kesälomani lähestyy uhkaavasti ja olen kovasti pähkäillyt, että mitä sitä pakkaisi mukaan. Nyt kun ei mennä pelkästään rannalle tai pelkästään kaupunkiin, niin mukaan pitää lähteä sellaisella varustuksella, että pärjää aamusta iltaan vaikkapa samoissa vaatteissa. Vaatteiden pitää siis sopia niin rannalle, viinitarhoille tai illalliselle.

Mukaan on siis lähdössä espadrillot, valkoisia puuvillamekkoja, pellavapaitoja, lierihattuja sekä korikasseja. En ole aiemmin ollut Hamptonsissa niin en oikein tiedä mitä kaikkea minua siellä odottaa. En ole vielä oikein edes ehtinyt katsomaan mitään must to see -paikkoja tai suunnittelemaan lomaa sen suuremmin ja luulenkin, että menemme aika rennosti sen kummempia suunnittelematta. Kunhan on lennot sekä auto ja talo vuokrattu, niin se kai on tärkeintä?

Avec Sofié blog - Hamptons style guide

Avec Sofié blog - Hamptons style guide

Avec Sofié blog - Hamptons style guide

 

Mainitsin teille viime viikolla, että löysin sekä mini Cannesin, että Hamptonsin Hollannista. Postauksessani Zandvoort Holland – mini Cannes at the beach mainitsin, etta jos joskus olen saanut inspiraatiota rantahuviloista, oli se nimenomaan tuo ilta Zandvoortin rannalla. Voin kuvitella, että Hamptons on hyvin samanlainen paikka. Kaunis mutta rento Etelä-Ranskaan verrattuna. Korkkarit vaihtuvat espadrilloihin sekä pikkumekot puuvillaisiin rantamekkoihin.

 

Avec Sofié blog - Hamptons style guide1. Lierihattu / Sensi Studio. 2. Mekko / Altuzarra 3. Uimapuku / Eres 4. Espadrilles / Castañer 5. Bucket bag / Catzorange.

Avec Sofié blog - Hamptons style guide

Olen aina ollut hattu-ihmisiä, mutta harmikseni kaikki rantahattuni ovat Etelä-Ranskassa ja en ole löytänyt mitään kivaa hattua nyt alejen aikoihin kaupoista. Jos olisin ymmärtänyt mennä nettikauppoihin aiemmin, olisin varmasti ostanut tuon Sensi Studion hatun itselleni. Ehkä siis löydän jonkun ihanan hatun Hamptonsista itselleni :)

Uimapukuvinkkejä kyselin teiltä Instagramissa viime viikolla ja suosittelitte esimerkiksi ranskalaista Erestä, värikästä Seafollya sekä suomalaista Rumeur labeliä, joiden uimapuvut ovat tehty merestä kerätystä muovista. Olisin varmasti kääntynyt Rumeurin puoleen, jos he olisivat saaneet uimapuvun Hollantiin nopeammin. Nyt menen vanhalla uimapuvulla, sillä alerekkien jäämistöistä ei oikein löytynyt mitään.

Avec Sofié blog - Hamptons style guide

Mekkokaupoille ei ole minun Hamptonsia varten ole tarvinnut lähteä, sillä valkoisia puuvillamekkoja löytyy minulta ehkä jopa vähän liikaa. Sandron valkoisen kesämekkoni odottaa siis rekissä pakkausta samoin, kun myös eilisessä postauksessa nähty sininen rantamekko.

Kengiksi mukaan valikoituu sandaaleita ja rentoja kenkiä, ei välttämättä niitä korkeimpia korkoja. Jätän ehkä myös Chanelin espadrollot kotiin ja pakkaan mukaan Unisan jo varmaankin kuusi vuotta sitten ostetut kiilakorkoiset espadrillot laukkuun. Jostakin syystä luulen, että kävelemme paljon, joten haluan kenkieni olevan mukavat ja käytännölliset tällä matkalla.

Olemme myös muutaman yön New Yorkissa, joten kuumassa kaupungissa pitää olla hengittäviä ja mutkattomia vaatteita mukana, niin yritän pakata laukkuni myös siltä näkökulmalta. Kun lämpötila on yli 30 astetta, haluaa että vaatteet hengittävät eikä kengät hankaa.

Jos teillä on joitakin ihania vinkkejä New Yorkiin tai Hamptonsiin, otan ne mielelläni vastaan. Luulen, että pyörin eniten Sohon alueella, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita. Etsiskelen ihania ruokapaikkoja, hyviä kahviloita ja mielettömiä vintage-liikkeitä.

 

 

Minua ja reissuani voitte seurata myös:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

 

Please leave a comment
1 2 3 31