Chic Peek: Bring on the Pastels

En ole aiemmin ollut suuri kaulakorujen ystävä, mutta viimeisen kahden vuoden aikana kaulakorukokoelmani on kasvanut aika monella kappaleella, jopa joillain DIY-yksilöillä. Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että tämänhetkinen pastellibuumi on allekirjoittaneelle todella mieleinen. Pastelleja näkyy vaatteiden lisäksi myös astioissani ja pieninä ripauksina myös sisustustekstiileissäni.

Päivittäinen vaatetukseni koostuu aika pitkälti neuleista, kaulustapidoista ja farkuista, mutta yritän aina silloin tällöin maustaa muuten niin pelkistettyä tyyliäni koruilla ja huiveilla. Hivenen tyttömäiseen tyyliini kuuluu hempeitä värejä ja sieviä yksityiskohtia. Yläpuolella olevissa kuvissa näette yhden asuni tältä viikolta; farkut, H&M:n kauluspaita ja Zaran statement necklace. Keep it simple but colorful!

Tällaiset vaatteisiin liittyvät postaukset menevät vähän yleisen linjani ohi, mutta olen huomannut että vaihtelu on välillä teidänkin kannalta ihan mukava juttu. Huomasin tämän viime viikkoisen laukkupostaukseni johdosta ja ajattelin, että pitää ehkä aina silloin tällöin kuvailla myös vaatteisiin liittyviä juttuja ;). Jos muuten joiltain teiltä lukijoilta löytyy kyseistä laukkua, niin minulla on teille mahdollisia ostajaehdokkaita. Yhdet laukkukaupat on jo taidettu lukijoideni kesken tehdäkin :).

___________________________________

Previously I haven’t used necklaces that much, but in the last two years my necklace collection has expanded a bit. It doesn’t maybe come as a big surprise to anyone that I’m a big fan of pastels. I like to wear pastel colors and I use pastels also in my interior items.

My daily look is quite simple; I would also say that a little bit boring. My daily wear consists jeans, knits and shirts, but every now and then I try to spice up my otherwise so simple style with jewelry and scarves. My girly style includes colors and details. In the pictures above you will see one of my looks from this week; jeans, H&M shirt and Zara statement necklace. Keep it simple but colorful ;)

Please leave a comment

My favorite Bag

 

Muistatteko kun ostin kesällä tuon kuvassa näkyvän ruskean laukun? Harmittelin koko syksyn, että miksi en ostanut silloin laukkua myös mustana, sillä luulin että laukkua ei enää valmisteta. Laukku on vastannut tarpeitani ihan äärettömän hyvin, sinne mahtuu läppärit, kamerat ja koulukirjat. Sydänkäpyseni ei laukusta ihan liikaa pidä ja hän kutsuukin sitä roskikseksi. Kuulemma se vetää kaiken itseensä eikä sieltä loppujen lopuksi löydä mitään…

Kävin viime viikolla Helsingin Zarassa ja näin mustan laukun heidän Aleksanterinkadun myymälässä. Melkein juoksin hyllylle ettei kukaan muu nappaa laukkauni ennen minua. Nyt minulla on kaksi samanlaista lempilaukkua eri väreissä ja enkä voisi olla onnellisempi. Roskis tai ei, mutta ainakin voin kulkea paikasta toiseen yhden laukun taktiikalla ;)

Olen ollut viime päivät vähän turhankin kiireinen koulujuttujen takia, mutta helpotusta on tulossa ihan pian. Eilenkin tein koulujuttuja yömyöhään ja tälläkin hetkellä odottelen  tiimiläisiäni luokseni jotta voisimme viimeistellä meidän ryhmätyön. Hassua, että nämä ovat viimeisiä kouluun liittyviä ryhmätöitä. Aika on tosiaankin vierähtänyt. Lupasin keittää  koulukavereilleni aamuteet ja – kahvit, joten suuntaan nyt keittiön puolelle. Mukavaa keskiviikkoa!

_______________________________________________

Do you remember when I bought that brown bag that is in the first picture? After when I had purchased my bag I thought continually that why didn’t I buy the same bag also in black? Well, last week when I was in Helsinki I saw my favorite bag hanging on the wall in Zara.  I was so happy that after so many months they still make my bag. My brown bag has served me certainly well; I can carry all the things that I need in one bag, and therefore I didn’t have to think that do I really need it also in black.

In the last few days I’ve been quite busy because of my school assignments. These are my very last courses and it feels quite weird actually. I’ve been studying almost 20 years now and soon it’s my time to start my career. Where did my careless years go?

Last night I made my assignments till 12 in the evening and actually at this very moment I’m waiting my group to arrive to my home to do the last finalizing touches to our group work. I promised to make morning coffee for my school mates so I probably should go to the kitchen at this second.  Have a nice Wednesday!

Please leave a comment

Soft mulberry dreams

 

Reseptejä saatte odotella vielä hetken, sillä olen juuri asettumassa taas kotiin ja Vaasaan. Joululoma meni tosi nopeasti ja paikasta toiseen sinkoillessa. Tuntuu hyvältä olla kotona ja arjessa. Arki on ihan mun juttu. Mun arkea tosin ilostuttaa ja sekoittaa tällä hetkellä hoidossa oleva nelitassuinen pölyhuiska ;) Haluaisitteko nähdä karvaisen kaverini?

Joulupukki oli muistanut minua aika kivalla paketilla, Mulberryn cashmere-huivilla. Nyt kurkkuani lämmittää ja flunssan karkoittaa todella pehmoinen ja kaunis huivi. Entuudestaan minulla on Mulberryn klassikoksi muodostunut vihertävän sävyinen huivi, mutta uusi tulokas pesee kyllä vanhan pehmoisuudellaan.

Pssst. Tällä viikolla teille on luvassa aika kiva juttu ;)

_______________________________________

You have to wait my recipes still for a while, because I’m just settling back to my home, and Vaasa (the city I live in).  My Christmas holidays went really fast and now I’m ready for my daily routines. It feels good to be at home. Best thing for me is that I didn’t come home alone because I took one hairy duster with me. My duster has four legs ;) Would you like to see my furry friend?

Santa remembered me with a nice gift, new cashmere scarf from Mulberry.  Now my throat is warm because of my soft scarf. I have also that greenish classic Mulberry scarf, but my newcomer will beat my old one because of its softness.

Please leave a comment

Fashion blogger?

Camera: PEN mini (E-PM1)  Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0

Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0

Olen mukana Indiedaysin ja Olympuksen Olympus PEN mini- yhteistyökampanjassa, jossa tarkoituksenani on esitella teille, että mihin tuo pieni ihme sitten käytännössä taipuukaan. Tähän yhteistyökampanjaan halusin tehdä normaalista poikkeavia postauksia ja ensimmäisessa postauksessa käsittelen aihetta: “jos olisin muotibloggaaja”. Halusin itse olla kameran takana ja näin ollen pyysin ystävääni olemaan mallinani.

Monet muotiblogisuosikkini tulevat ulkomailta muun muassa siksi, että yleisesti ottaen valokuviin on panostettu, eikä niitä ole otettu sisätiloissa ja selkä kyyryssä. Olen monesti miettinyt, että onko tälläisten asioiden takana juurikin kulttuurierot. Mitä mieltä olette? Lukiessani suomalaisia muotiblogeja olen huomannut, että kuvat otetaan mielummin sisätiloissa, parvekkeella tai rappukäytävässä eikä ulkosalla muiden ihmisten lähettyvillä. Tällä kommentilla en todellakaan kritisoi suomalaisia muotibloggaajia, sillä on kiva että blogeissa on vivahteita. Mutta pelätäänkö me kumminkin liika sitä, että mitä muut meistä ajattelevat?

Onneksi ystäväni ei pelkää ihmisten katseita, niin kuivailimme ulkosalla viime sunnuntaina. Halusin myös, että hän ei suoranaisesti poseeraa perinteisissä asennoissa, jotta kuvat olisivat mielenkiintoisempia ja rennompia. Jos olisin muotibloggaaja, niin haluaisin nimeonomaan, että kuvat välittäisivät iloa lukijoilleni. Hymyilenhän ystävienkin kameroille, niin miksi en välittäisi omaa olemustani teille virtuaalisille kavereillenikin?

Helsingin kylmästä ilmasta huolimatta, kuvailimme asukuvia hymyissä suin. Pimeähköstä päivästä huolimatta kuvista ei tullut ollenkaan pimeitä tai suttuisia, sillä kumpikin käyttämistäni linsseistä on varustettu hyvällä valovoimalla. Olympuksen PEN mini (E-PM1) on erittäin helppokäyttöinen ja pieni järjestelmälamera. Vannoutuneena Canonin käyttäjänä olen tällä hetkellä aivan myyty. Tulen tekemään kamerastani vielä erillisen esittelyn, sillä siellä on varmasti lukijoita, jotka arpovat tällä hetkellä kamerahankintojen kanssa.

Olympuksen ja Indiedaysin yhteistyökampanjan johdosta teillä hyvät lukijat on nyt mahdollisuus kotiuttaa kyseinen kamera omaksenne osallistumalla kuvauskilpailuun. Käy katsomassa osallistumisohjeet Olympuksen brändisivuilta. Kuvausiloa!

Täältä voitte käydä kurkkaamassa mallini blogia ;)

________________________________

Indiedays collaborated with Olympus and I got to be part of this amazing co-creation campaign. I chose quite unusual topic for my posts because I wanted to do something different. I’m not a fashion blogger and I wanted to show that what kind of pictures I would take if I’d be one. I don’t know that is it because of the cultural differences or what but Finnish fashion bloggers take usually their pictures inside their homes or at their balconies. We finnish are quite shy and we do mind that what other people think from us, therefore,  I think that that’s why we don’t pose or show our personality in the photos.

I wanted to be behind the camera and that’s why my beautiful friend is in my pictures. Luckily, my friend is not scared neither posing nor showing her personality. I wanted that the pictures would be unusual Finnish fashion blog pictures and therefore I made my friend move and dance a little bit. Read more from here about my experience from Olympus!

_________________________________________________

IndieDays a collaboré avec la marque Olympus et j’ai eu la chance de faire partie de leur incroyable coopération. J’ai choisi un sujet inhabituel pour mes articles parce que je voulais faire quelque chose de diffèrent. Je n’écris pas d’articles de Mode d’habitude mais je voulais montrer quel genre de photos je prendrais si je le faisais! Je ne sais pas si c’est à cause des différences culturelles mais je trouve que les blogs de Mode Finlandais sont tous remplis de photos que les bloggers/bloggeuses prennent sur leur balcon ou devant leur frigo… il n’y a pas de gros efforts sur le décor et l’atmosphère de la photo dans l’ensemble. Je dirais que les Finlandais en général sont plutôt timides et se préoccupent beaucoup de ce que les autres peuvent penser. Je crois que c’est une des raisons pour laquelle nous ne posons pas et nous hésitons à dévoiler notre personnalité à travers des photos.

Je voulais être la photographe cette fois-ci, c’est pour ca que c’est ma charmante amie qui est devant l’objectif! Heureusement, elle n’a peur ni de poser, ni de dévoiler sa personnalité! Je voulais que mes photos soient atypiques, c’est pourquoi j’ai décidé de la faire danser !

Please leave a comment

SATU MAARANEN

Pictures: Leena Aro


 

Eletään heinäkuuta vuonna 2000. Auringon laskiessa lämmin tuuli hivelee pientä tyttöporukkaa, joka on kokoontunut Brightonin kiviselle rannalle. Jossain vaiheessa siiderin siemailu ja italialaisten poikien vilkuilu päättyy keskusteluun, että mitä tytöt haluavat tehdä aikuisina. Yksi näistä tytöistä on Satu ja toinen Sofié. Satu sanoo, että jonain päivänä hänestä tulee vielä vaatesuunnittelija.

Eleteään lokakuuta 2011. Marimekko julkistaa kesän 2012 mallistonsa ja tässä samaisessa tilaisuudessa Marimekko ilmoittaa myös uudesta suunnittelijakiinnityksestään, Satu Maarasesta.

Indiedays on esitellyt syksyn ajan suomalaisia suunnittelijoita ja olen koko ajan odotellut juttua, joka käsittelisi Satua. Sitä juttua ei ainakaan vielä ole kuulunut, niin päätin kirjoittaa jutun itse. Sillä juurikin Satu on silmissäni se kirkkain suomalainen suunnittelijatähti.

Satu on ansioitunut suunnittelijana aiemminkin ja viime vuonna hänelle ojennettiin pohjoismaisen Designers’ Nest-suunnittukilpailun pääpalkinto.  Aiemmin tänä vuonna Satu osallistui Marimekon juhlavuoden kansainväliseen  suunnittelukilpailuun ja voitti sen parinsa, Matti Liimataisen kanssa. Vuonna 2009 Satu hurmasi tuomariston naisellisella ja selkeällä kokoelmallaan TIGI talent design-kilpailussa.

Jos minun pitäisi kuvailla Satua muutamalla luonteenpiirteellä, niin sanoisin hänen olevan nöyrä ja ahkera. Äärettömän ahkera. Pitkä matka on kulunut Brightonin kiviseltä rannalta Ellen ja Aalto Yliopiston kautta Marimekon suunnittelijaksi. Satun työskentelyssä kiteytyy ajatus siitä, että unelmiin pitää uskoa ja niiden eteen on tehtävä kovasti töitä. Tärkeintä on uskoa omaan juttuunsa. Pitää muistaa, että matkalle voi osua myös kivikkoja ja karikkoja, mutta niiden yli on mahdollista päästä jos vain jaksaa uskoa unelmaansa.

Olen aikamoinen myötäeläjä ja kavereiden onnistumiset saavat minut ihan todella onnelliseksi. Tuntuu kuin olisin itse heidän tilallaan. Olen ihan äärettömän onnellinen ystäväni puolesta. Kova työ on tuottanut nyt tulosta! Kun kuulin tämän upean uutisen niin ihoni meni kananlihalle ja onnenkyyneleet valtasivat silmäni.

Tämä on meille kaikille taas muistutus siitä, että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Kaikki on loppujen lopuksi kiinni kovasta työnteosta ja intohimosta siihen omaan juttuun.

Iso virtuaalirutistus sinulle Satu <3

Nyt saa tykätä, jakaa ja taputtaa!

Näistä tunnelmista on hyvä aloittaa taas uusi viikko !

_________________________________

It is July in year 2000.  A group of girls are sitting on the rocky beach of Brighton.  While girls are sippin cider and checking Italian boys they start to chat that what they want to be when they are grown-ups. One of these girls is Satu and another one Sofié. Satu says that in one day she will be a fashion designer.

It is October 2011. Finnish design and fashion house, Marimekko presents their  spring/summer 2012 collection. In this same occasion Marimekko announces that their newest designer is Satu Maaranen.

If I would need to describe my friend with few words I’d say that she is one of the hardest working person I’ve met. Even though Satu has gained a lot of success in many ways, she still has her feet on the ground. Despite her skills, brilliance, and success, she is very modest.

Last year Satu won a Designers’ Nest competition in Copenhagen. In this August she won Marimekko’s international innovation competition with her co-worker. She was also announced the winner of the TIGI design talent competition in 2009.

She is studying in Aalto University of Arts in Helsinki and before her career in Marimekko she worked for Elle magazine.

When someone succeeds like this, I feel truly happy. In this case especially I feel so glad because I know that my friend have worked very hard to reach hear goal.  She followed her own dream and believed on her own thing. That’s what we all should do, not rely on someone else and believe on our own vision and talent.

Virtual hug to you dear Satu! Congratulations once again. You from all the people really belong next to the star designers!

This kind of news reminds us that good things really happen to good people. It is so good to start Monday with news like this!

Like, share, and clap!

Please leave a comment