Ympäristötekoja arjessa – miten pienillä valinnoilla voi vaikuttaa

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Kaupallinen yhteistyö, Vattenfall ja Asennemedia Advertisement

Ulkomailla asuminen on avartanut minua monella tavalla ja yksi näistä on se, että miten voisimme elää niin, että maapallollamme on parempi olla. Olen miettinyt näitä asioita yleisesti kulutus- ja matkustusmielessä, mutta yhteistyössä Vattenfallin kanssa mietin, että miten itse voi kuluttaa sähköä tavalla, että pallomme voisi paremmin.

Lähdin tekemään tätä postausta nimenomaan omista kulutustottumuksistani ja miten olen huomannut, että Ranskassa tai Hollannissa asioita tehdään. Jotta varsinkin suurkaupungeissa olisi kaikilla hyvä olla, on kaupunkien sekä sen asukkaiden tehtävä monia valintoja, jotta elämänlaatu paranisi sekä, että saisimme elää puhtaammassa ympäristössä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Minulle henkilökohtaisesti tuli saasteet ja Pariisin likaisuus vasten kasvoja liian konkreettisesti aamulenkillä sekä sunnuntaikävelyillä, että monesti mietin, että miten tähän pystyttäisiin vaikuttamaan. Se miten kulutamme päivittäin asioita vaikuttaa nimittäin muuhunkin kuin siihen omaan sähkölaskuun.

Monesti mietin Pariisissa, että jos työssäkäyvät pystyisivät esimerkiksi tekemään töitä enemmän kotoa, säästyisi kaupunki saastemassalta ja suurilta päästölukemilta. Varsinkin Suomessa meillä on läsnätyönkulttuuria enemmän, jotta ruuhkissa istumisilta vältytään ja työntekijät voivat käyttää aikansa paremmin kotona töitä tehden, kuin ruuhkissa istuen ja ilmaa saastuttaen. Työkalut kun kaikilla melkein on, vain se kulttuuri puuttui useilta ranskalaisilta yrityksiltä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Myös liikkuminen muuttui Pariisissa osaltani. Olin onnekas sillä työpaikkani sijaitsi 10 minuutin päässä kotoa, joten pystyin kävelemään työpaikalleni helposti. Muuten kaikki Pariisissa käyneet tietävät, että suurkaupungissa jos haluaa nopeasti paikasta toiseen, ei taksi kannata, vaan käytin metroa jos menin vaikka ruokakauppaan tai toiselle puolelle kaupunkia. Jos tosin meillä oli paljon kannettavaa, käytimme sähköautoa, johon meillä oli vuosimaksu subcription -mallilla.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Hollannissa meillä ei myöskään ole autoa, vaan teen joko kotona töitä tai kuljen työmatkani metrolla. Hollannissa pyöräillään paljon ja autoilu on tehty päästöjen takia todella hankalaksi, niin pyörällä liikkuu kaupungissa kaikista nopeimmin. Vielä en tosin ole uskaltanut pyöräillä näiden hurjapäiden seassa, vaan kävelen vielä mieluiten paikasta toiseen. Sähköauton jos Hollannissa omistaa, saa siten paljon etuja. Vakituista parkkipaikkaa ei esimerkiksi tarvitse keskustan alueella jonottaa vuosia, vaan sähköautot kiilaavat jonoissa kaikkien autojen edelle. Pariisissa keskustan päästöjä yritetään hallita lakimuutoksella, että tulevaisuudessa vanhemmat ja enemmän saastuttavat autot eivät saa tulla enää kaupungin keskustaan. Muutaman kerran koin Pariisissa sen, kun yksityisautoilu kiellettiin nimenomaan saasteiden takia. Toivon, että tämänkaltaiset tapahtumat eivät pelkästään poistaneet saastepilviä, vaan yleisiä asenteita joukkoliikennettä kohtaan sekä avasivat silmiä, että kotona voi myös tehdä töitä.

Miten kulutustottumukseni näkyvät sitten kotona sähkönkulutuksessa? Nämä asiat ovat hyvin arkisia, joten jokainen voi miettiä omia tottumuksiaan päivittäisten askareiden osalta.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Yksi asia, jota ikävöi moni suomalainen ulkomailla asuva, on tiivistetyt ikkunat. Ranskassa meidän ikkunat olivat 1900-luvun alusta eikä tiivisteitä ollut ollenkaan, vaan puukehikot kaunista taloa koristamassa. Lämmin ilma pääsi siis karkuun ei vain meiltä, vaan sadoilta tuhansilta ja jopa miljoonilta pariisilaisilta, sillä vanhojen talojen ikkunoita ei oltu tiivistetty. Tätä tiivistysajattelua yritin opettaa ranskalaisille sekä myös nyt täällä Hollannissa. Tiivisteiden sijaan Ranskassa ja Hollannissa näkyy paksuja verhoja ikkunoiden edessä sekä pieniä tyynyjä ovien alareunaa tukkimassa. Koska olen tästä asiasta niin intohimoinen, tarkastin jokaisen asunnon tiivistykset, jota kävimme Hollannissa katsomassa ja esimerkiksi meidän olohuoneen lasikatto on varustettu parhaimmalla mahdollisella lasilla, joten lämpö ei pääse karkaamaan. Jokaisen tulisi siis katsoa, että omat tiivisteet ovat kotona kunnossa, jotta lämpö ei pääse karkuun.

Mitä muutenkin lämpöön tulee, on suomalaisissa kodeissa usein todella lämmin. Euroopan kodeissa harvemmin lämpötila on yli +22 ja tähän minulla meni kauan totutella. Tosiasia kumminkin on, että nukumme paremmin viileässä ilmassa ja jos huoneen lämpötila on +18-22 astetta, pitäisi sen riittää pitämään ihminen lämpimänä. Asettamalla huoneen lämpötila hivenen viileämmäksi on helppo ekoteko.

Yksi kodin suurimmista energiasyöpöistä on jääkaappi. Ostimme vuosi sitten uuden jääkaapin ja valintaan vaikutti paljon se, että miten paljon jääkaappi kuluttaa energiaa. Meidän jääkaapissa on myös teknologialla ja muotoilulla varmistettu se, että esimerkiksi lokerot, jonne menee lihat ja kalat ovat viileämpiä kuin esimerkiksi kasvislokerot. Muotoilulla edesautetaan ilmankiertoa niin, että se pitää tietyt tuotteet viileämpinä kuin toiset.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Toinen kodin energiasyöppö on tottakai teknologia. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten kotona oli vain yksi tietokone, nyt jokaisella perheenjäsenellä on vähintään tietokone ja puhelin, mutta myös joissakin tapauksissa tabletti. Ihan tarkkaan en tiedä mikä on pöytäkoneen ja kannettavan tietokoneen energiankulutuksen ero, mutta uskoisin, että kannettava tietokone on ekologisempi vaihtoehto. Mitä laitteisiin muutenkin tulee, pitäisi niitä uusia minusta aivan liian usein. Toki niille varmasti on myös hyviä kierrätyspisteitä, mutta laitevalmistajat voisivat ainakin minusta tehdä tässä asiassa parannuksen kertomalla kuluttajalle selkeästi, että mitä tehdä vanhalle puhelimelle tai tietokoneelle, kun se ei enää toimi. Monella meistä nimittäin on varmasti laatikoissa vanhoja puhelimia tai läppäreitä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Kun asumme pohjoisella pallonpuoliskolla, tarvitsemme keinovaloa. Mitä valoon tulee, yksi ekoteko kotona on vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Kun ostimme esimerkiksi Flosin valaisimen, valitsin LED -energiansäästölamput. Hintaa valaisimelle tuli heti paljon lisää, mutta energiankulutus madaltuu, sekä uskon, että minun ei tarvitse lamppuja uusia, ellei ne hajoa valaisinta siirrettäessä. Kun siis seuraavan kerran olet valaisinkaupoilla, valitse sellainen valaisin johon on mahdollista ostaa LED-energiansäästölamput.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Valon vähyyden takia suomalaiset kodit ovat usein aika valaistuja. Meillä ei niinkään tunneta tunnelmavaloa, vaan jokaisen kodin katossa on suuri valaisin. Mitä jos hyggeiltäisiin hivenen ja sammuttaisimme varsinkin turhia valoja huoneista joissa emme ole?

Suomalaisista kodeista ei useinkaan löydy ilmastointilaitteita, mutta varsinkin Etelä-Ranskassa jokaisesta kodista sellainen löytyy. Usein kesällä koen ne varsinkin ihan turhina, sillä elimistö tottuu lämpöön, jos ei ilmastointilaite ole päällä. Ja jos Etelä-Ranskaan tulee lomalle kesällä, kannattaa lämpöön tottua. Sen takia meillä ei ilmastointi ole päällä käytännössä koskaan, sillä haluamme että keho tottuu lämpöön ja kun ravaamme ulkona koko ajan, viileä ilma katoaa saman tien ulos, kun ovia ja ikkunoita avataan.

Olemme miettineet monesti, että asentaisimme aurinkopaneelit mökkimme katolle. Etelä-Ranskassa kun se olisi järkevin energiamuoto, sillä aurinko paistaa 300 päivää vuodessa. Tällä hetkellä turvakameramme sekä varashälyttimemme toimivat Etelä-Ranskassa aurinkoenergialla, mutta emme ole saaneet kylältämme lupaa asettaa paneeleita katolle vielä. Ymmärrän, että turistit eivät ehkä pitäisi, jos idyllinen kylä Etelä-Ranskassa olisi kansoitettu aurinkopaneeleilla, mutta kun se olisi kumminkin kaikista järkevin energiamuoto paikassa jossa paistaa aina aurinko.

Tässä teille muutama ajatus siitä, miten omaa energiankulutusta voi miettiä monelta kantilta. Suuria tekoja tämä ei vaadi vaan hivenen ajattelemista, että voisiko jotain tehdä toisin. Kannattaako jokainen tietokone olla koko ajan päällä, jos niitä ei käytä? Voisiko valoja sammuttaa tai lämpötilaa laskea? Olisiko järkevämpi ostaa kerralla kunnon kodinkoneet, jotka ovat energiaystävällisiä?

Yhteistyöhön liittyy myös arvonta. Millaisesta maailmasta te unelmoitte? Haluaisitteko, että LED-valot tulisivat pakollisiksi? Tai, että kaupungeissa kiellettäisiin yksityisautoilu? Kun me unelmoidaan ja tehdään omia valintoja ja puhutaan niistä, muutetaan niillä maailmaa aina hivenen paremmaksi. Itse unelmoin siitä, että ihmiset työmatkailisivat vähemmin ja käyttäisivät teknologiaa enemmän apuna työn tekemiseen. Unelmoin myös siitä, että teknologia kestäisi kauemmin ja että jokaiselta ei löytyisi viittä eri laitetta kuluttamassa sähköä, sillä harvemmin me kovin montaa tietokonetta tai tablettia tarvitsemme. Kerro siis minulle mistä sinä unelmoit. Arvon vastanneiden kesken Gauharin notice boardin, jonne voi nimenomaan kerätä niitä unelmia. Vastausaikaa on viikon verran ensi tiistaihin klo 20 asti.

Myös Vattenfallilla on unelma. Vattenfall haluaa olla fossiilivapaa vuoteen 2030 mennessä. Jos sinä haluat olla sähkösi osalta fossiilivapaa, mieti sitä sähkösopimuksesi kannalta myös.

 

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

Elämä on rakennettava itse, oli tilanne mikä tahansa

Avec Sofie blog l elosta elämään

Kun kesällä saimme tietää, että muutamme Amsterdamiin, lupasin kotona, että otan ihan erilaisen otteen integroitumiseeni mitä Pariisissa. Pariisissa olin aivan liian paljon kotona enkä tehnyt juurikaan mitään töiden ja blogin lisäksi. Viikonloppuisin kävin ulkona, mutta viikolla olin kotosalla. Se oli suurin virhe mitä Pariisissa asumisessa tein.

Avec Sofie blog l elosta elämään

Toki lähtemiseen vaikutti terroriteot, sillä enää sen jälkeen, kun olet juossut ravintolasta kotiin, kun et tiedä missä tapahtuu mitä, et halua laittaa itseäsi alttiiksi enää vapaaehtoisesti samanlaiselle kokemukselle. Monesti olen sanonutkin, että jos voisin kääntää kelloa taaksepäin, jäisin sinä iltana kotiin. En ihan pienestä pelästy, mutta tuo hetki on ollut minulle todella dramaattinen ja jätti ikävän varjon Pariisin ja minun suhteelleni.

Avec Sofie blog l elosta elämään

 

Avec Sofie blog l elosta elämään

Kun elää aika yksin uudessa maassa, on elämä rakennettava kokonaan uusiksi. Vertaan tätä asiaa myös, jos käy läpi eron tai saa lapsia, niin koko elämä muuttuu. Niin se muuttuu myös, kun muuttaa maasta toiseen. Helposti jää kotiin, kun kaiken uuden opettelu ja tutustuminen tuntuu työläältä uuden kielen ja työn ohella. Se fakta kumminkin on niin, että ei eronneena, vauvan kanssa eikä myöskään yksin uudessa maassa kannata jäädä kotiin. Se kostautuu sitten pidemmällä aikavälillä.

Avec Sofie blog l elosta elämään

Olen aina ollut todella aktiivinen tekemän kaikenlaista ja sen takia elämäni Pariisissa oli jollain lailla hyvin erikoista, kun pysyttelin vain kotona tai läheisissä kortteleissa. En harrastanut mitään uutta ja muutenkin elämäni näytti kovin erilaiselta mitä olin sen ajatellut olevan. Tämä on syy siihen, että minun on pitänyt tehdä korjausliike Amsterdamissa. En halunnut samanlaista elämänrytmiä (vai pitäisikö puhua rytmittömyydestä) mitä Pariisilainen elämäni oli. Haluan erilaisia kokemuksia ja uusia harrastuksia elämääni.

Avec Sofie blog l elosta elämään

Tästä syystä olen tehnyt uusia asioita ja myös alkanut elää sellaista elämää mitä elin Suomessa. Käyn ulkona myös viikolla. Kutsun vieraita kylään töiden jälkeen ilman sen suurempaa stressiä ja suunnitelmia. Käyn juoksemassa ja joogassa… Tällä viikolla kävin myös keikalla kuuntelemassa ranskalaista DJ:tä. Tuntui aluksi niin vaikealta lähteä pimeään ja kylmään tarpomaan, mutta oli vaivan arvoista ja nukkumaankin pääsin ennen klo:24:00. Pieni vaiva suuresta elämyksestä. Tämän kun pitää itsekin mielessä ennen kuin käpertyy sohvalle villasukat jalassa. Olin tosin edelleen exit-ovien lähellä koko keikan ajan, mutta sentään menin sisälle ja tämä oli jo suuri askel minulle.

Avec Sofie blog l elosta elämään

Vaikka koti-ihminen loppujen lopuksi olen, ei kotona oleminen ollut minulle hyvä vaihtoehto. En usko, että kenellekään tekee hyvää olla liian pitkiä aikoja ilman mielekästä tekemistä tai toisen seuraa. Sen takia kannustankin kaikki expat-tilanteessa eläviä tai vaikka lasten kanssa kotona olevia menemään vähäksi aikaa ulos ja tekemään asioita, se piristää ja tekee parisuhteellekin hyvää, kun kumpikin voi hyvin.

Olen ollut viimeaikaisiin tekemisiini tyytyväinen ja olen koko ajan planaamassa myös uusia aktiviteetteja, jotta koen Amsterdamin kodikseni. Amsterdamin kompaktius tekee elämisestä helppoa, joten elämyksiä ja ihmisiä on helppo kerätä ympärille ilman sen suurempia ponnisteluja. Kun on uudessa paikassa tai elämäntilanteessa, on pakko rakentaa elämä itselleen uudelleen, sillä kukaan muu ei sitä sinulle rakenna.

Please leave a comment

Oppimisen kautta ja vuoden 2017 tähtihetkiä

Avec Sofie blog l Year 2017

Monesti kun vuosi vaihtuu, puhutaan muutoksista tai niistä asioista, joita ei haluta kantaa enää seuraavalle vuodelle. Ihan kun haluttaisiin jättää monia asioita, ihmisiä ja tapahtumia taakse. Itse ajattelen monen asian niin, että vaikka asia tai kokemus olisi ollut negatiivinen, pitää siitä nähdä ne parhaimmat hetket sekä myöskin oppia vaikkakin ehkä joskus jopa ikävän kautta.

En ollut tahallani halunnut kertoa teille kovinkaan suoraan, että miten en viihtynyt Pariisissa, sillä en halunnut leimata Pariisia kaupunkina, tai että olisitte ajatelleet, että olen koko ajan surullinen ollessani kaupungissa. Vaikka joskus toki todella vaikeaa olikin, mutta päällimmäisenä tunteena on kumminkin kiitollisuus, että olen saanut asua Pariisissa, oppinut kielen ja kulttuurin, tavannut ihania ihmisiä ja oppinut itsestäni paljon.

Jos jotain viime vuodesta jäi päällimmäisenä mieleen, oli se ystävyys sekä odotus. Tein ystävieni kanssa paljon erilaisia asioita, sekä odotin seuraavaa paikkaa, jonne asettuisimme asumaan. Vaikka joskus odottaminen vaikeaa olikin, on vuoteen mahtunut niin älyttömän monta upeaa asiaa, jotka olen kokenut odotellessani. En siis unohtanut elää, vaikka jonkinlaisessa välitilassa olinkin. Tämä on ehkä sellainen oppi, jonka toivon, että moni teistä muistaa, että elää ei saa unohtaa, vaikka etsisi sitä elämänkumppania, uutta työpaikkaa, omaa kaupunkia tai terveellisempää elämää.

En tiedä onko tämä nyt oikeaoppinen termi, mutta itse ainakin olen kokemusperäinen ihminen, joka yrittää saada parasta pienestäkin asiasta. On se sitten aamiainen, kattaus tai road trip, ilo on otettava irti jokaisesta hetkestä. Tämä asenne on sellainen, jonka toivon aina säilyttäväni joten tässä teille vuoden 2017 parhaimmat hetket.

Vuosi 2017 alkoi New Yorkista ja yhteisellä aamukävelyllä Central Parkissa. Jos joku tunne siivitti vuoden alkua, oli se onnellisuus siitä, että uskallamme elää niin kuin itse haluamme ja toteuttaa omia toiveitamme.

Avec Sofie blog l Year 2017

Helmikuu on Pariisissa usein jo kevättä ja sen takia viiletin töihin välillä korkokengissä, vaikka talvikuukausia elettiinkin. Olin onnekas siinä mielessä, että työpaikkani sijaitsi 10 min kävelymatkan päässä kotoa ja ikkunani näyttivät suoraan Oopperan portaille. Uskon, että lyhyempää työmatkaa tai upeampaa ikkunanäkymää en enää ikinä saa. Kuvassa näkyvät vuoden, jos ei elämäni lempikengät, Aquazurran avokkaat.

Avec Sofie blog l Year 2017

Maaliskuussa kävimme katsomassa uutta asuntoa Pariisista. Silloin vielä luulimme, että jäämme kaupunkiin ja oli 30 minuutista kiinni, että olisimme jääneet Pariisiin asumaan. Yksi puhelinsoitto muutti kaiken ja jos sitä soittoa ei olisi tullut, asuisimme nyt ehkä yhdessä Pariisin unelmaosoitteissani, Place des Victoireissa.

Avec Sofie blog l Year 2017

Vuoden ihanin aamiaisidea tulee maaliskuulta, ja Marcellen egg in a hole -leipänen pääsee kyllä kokeiluun myös ihan kotikeittiössä piakkoin. En tiedä monta kertaa kävin kyseisen leipäsen syömässä, mutta uskon, että kymmeniä. Marcelle on myös yksi lempiaamiaispaikkani Pariisissa, joten se kannattaa käydä kurkkaamassa.

Avec Sofie blog l Year 2017

Maaliskuussa kävimme myös Amsterdamissa viettämässä pääsiäistä ja syömässä De Plantagessa. Tuolloin kippistelimme Sveitsille ystäviemme kanssa. Little did I know.

Avec Sofie blog l Year 2017

Jo perinteeksi muodostunut tapa viettää vappua on juhlia sitä Etelä-Ranskassa ystävien kanssa. Niin tehtiin myös viime vuonna ja samalla koettiin yllättävä picnic-ajelu ihanalla puuveneellä. Kävelin rantaan ja aloin avoimesti ihailemaan puuvenettä ja sen kippari kysyi kiitokseksi haluaisinko kyytiin. Nappasin raksut terassilta, viinit ja coolerit ravintolasta ja näin vietettiin upea veneretki vapun kunniaksi.

Avec Sofie blog l Year 2017

Vuoden lempidokumentti oli ehdottomasti BBC:n HyperNormalisation, joka käsitteli Lähi-Itää ja miten vääristyneet kuvat meillä saattaa joskus asioista olla. Se miten mietimme, että jokin asia ei kosketa meitä, kun se on kaukana tai erilaista, on jotain sellaista mitä en henkilökohtaisesti voi ymmärtää.

Avec Sofie blog l Year 2017

Toukokuussa olin myös Suomessa ja yksi ihanimmista asioista mitä kevään ja kesän aikana tuli tehtyä, oli käydä aamutreffeillä Altaalla uimassa. Siis mikä euforia tuleekaan aamuisesta uinnista, kun samalla katselee heräävää kaupunkia. Uintia ihanampaa taisi kumminkin olla seura, sillä uimatreffien kautta myös vaihdettiin kuulumiset kivasti.

Avec Sofie blog l Year 2017

Matkailin vuonna 2017 jonkin verran ja yllättävin kohde taisi olla Bulgarian Sofia. Vuoden mahtavin yhteistyö oli InvestEU ja yhteistyön takia matkasin nimenomaan Bulgariaan ja loppuvuodesta vielä Brysseliin.

Kesän aikana laitettiin terassi ja puutarha kuntoon ja onnistuin ensimmäisen kerran istutuksissani. Olin ehkä hivenen ylpeä omasta puutarhastani ja sitä kyllä esiteltiin ja ihailtiin joka aamu, kun sipulit kasvoivat ja mustikat värjäytyivät siniseksi. Terassi saatiin sisustettua myös kauniiksi ja siitä tulikin onnenkeidas, kun se vihdoin alkoi tuntua omalta paikalta.

Avec Sofie blog l Year 2017

Avec Sofie blog l Year 2017

Kesän aikana meillä kävi paljon ystäviä läheltä ja kaukaa. Sain yhden parhaimman ystävistäni Dubaista kylään ja samalla ihmeteltiin sitä, miten paljon on muututtu ihan lyhyessä ajassa juuri asuinpaikan mukaan. Kiitimme toisiamme ystävyydestä ja siitä että kumpikin on ollut aina tukena, kun sitä on tarvittu.

Avec Sofie blog l Year 2017

Kesän aikana matkailtiin lähiseuduilla ja vietettiin päivä myös Saint-Tropezissa. Minulla oli kuulopuheiden ja omien mielikuvien takia kylästä ehkä hieman negatiiviset fiilikset ja sen takia en ikinä aiemmin ollut siellä edes käynyt. Taas tuli heitettyä omat mielikuvat äkkiä mielestä, sillä Saint-Tropez oli ainakin heinäkuussa keskellä päivää todella viehättävä.

Avec Sofie blog l Year 2017

Heinä-elokuussa kävimme myös road tripillä keskellä Provencea ja elämäni ihanin boutique bnb löytyi keskeltä vuoristoa. Edelleenkin lämmöllä mietin tuota paikkaa ja sen sveitsiläisiä omistajia. Jos joku uniikkikohde pitäisi teille suositella, olisi se nimenomaan Metafort BnB. Paikka on matkan takana, mutta jokaisen kilometrin arvoinen.

Avec Sofie blog l Year 2017

Elokuussa lomamatkan jälkeen Sveitsin muuttohaaveet laitettiin laatikkoon ja alettiin valmistautumaan Amsterdamissa asumiseen. Elokuussa laitettiin muuttomoodi päälle ja viisumihakemukset menemään.

Avec Sofie blog l Year 2017

Syyskuussa Carita tuli vielä moikkaamaan minua Etelä-Ranskaan ja saimme nauttia vielä hetken kauniista ilmasta ja kesäisestä fiiliksestä. Jos jostain olen ystävälleni kiitollisuuden velassa, on se kaikesta tuesta ja tsempeistä aina isojen päätösten edessä.

Avec Sofie blog l Year 2017

Olen todella nirso italialaisten ravintoloiden suhteen, mutta jos jotain paikkaa Pariisissa suosittelen, on se Pink Mamma. Pink Mamman sisustus on myös jotain ihan omaa luokkaansa – ihan kun olisi Toscanassa. Pariisissa varsinkin saa olla ravintoloiden kanssa tarkkana, sillä turismin takia tulijoita riittää, oli taso sitten millainen tahansa. Pink Mammaan on tulijoita, mutta onneksi taso on myös pitänyt.

Avec Sofie blog l Year 2017

Lokakuussa käväisin kaksi kertaa Kööpenhaminassa ja molemmilla kerroilla vietin mitä ihanimpia hetkiä. Mieheni kanssa ihailimme Tivolia väri- sekä kurpitsaloistossa, sillä huvipuisto oli puettu Halloween pukuun.

Avec Sofie blog l Year 2017

Marraskuussa koitti suuri päivä, sillä muuttotavaramme saapuivat Amsterdamiin ja sanoimme Pariisilaiselämälle hyvästit. Tämä paikka on vain tuntunut minusta aina kodilta ja olen näin reilun kuukauden kokemuksella asettunut tänne todella hyvin. Olen liikkunut, nukkunut, nauranut enkä ole itkenyt vielä kertaakaan muuten kuin onnesta.

Avec Sofie blog l Year 2017

Avec Sofie blog l Year 2017

Marraskuu meni hujauksessa muuttolaatikoita purkaessa, sekä uutta sivustoa koodatessa. Joulukuussa olikin blogimuuton aika Asennemedian alle ja kun kaikki muutot oli tehty onnistuneesti, oli aika juhlia Suomea. Ystäväni järjesti kyllä tämän vuoden upeimmat juhlat ja Kattilahallissa meitä juhlijoita oli yhteensä 200. Suomen Itsenäisyysjuhlat olivat joka tavalla ehkä tämän vuoden yksi kohokohdista. Harvemmin sitä tulee Finlandia Hymniä kuunneltua yhtä hartaasti ja vedet silmissä.

Joulu vietettiinkin sitten tänä vuonna kahdestaan kotosalla ja en kyllä ole aikoihin ollut näin levänneenä ja rauhallisin mielin jouluna. Päätös olla matkustamatta minnekään oli kyllä parhain päätös aikoihin.

Avec Sofie blog l Aikuisten joulu

Uuta vuotta juhlittiin ystävien kanssa kotosalla kokkaillen ja vuoden parhain ruoka on ehdottomasti tänä vuonna ollut duck confit. Teimme ankkaa tammikuun alussa ja nyt joulukuussa kahtena päivänä peräkkäin enkä kyllä ole yhtä hyvää ruokaa saanut edes ravintolassa. Tästä tulette saamaan vielä reseptin ja uskon, että ankka purjolla ja luumuhillolla vie myös teidän kielen.

Avec Sofie blog l Year 2017

Ihanaa uutta vuotta ja kiitos kun olette pysyneet mukana kanssani näinä kaikkina vuosina!

Please leave a comment

Last Friday in Paris

Pakkailujen ja kaiken muun lomassa vietimme tällä viikolla myös viimeisen perjantain Pariisissa. Pidempään blogiani lukeneet tietävät, että perjantait ovat yleensä olleet meidän date night -päiviä. Viimeinen perjantai-ilta kului siis yhteisen illallisen merkeissä.

Avec Sofié blog l Last Friday in Paris

Meinasi jäädä nämä kuvat julkaisematta tärähtäneiden kuvien ja roskaisen maan takia. Mutta sitten mietin että, sellainen Pariisi on. Vähän tärähtäneen boheemi ja paikoittain aika roskainen. Menkööt siis tämän kerran ;)

Avec Sofié blog l Last Friday in Paris

Takana näkyy Rue Bachaumont, joka on kotikatuni. Kotikatuni on Rue Montorgueilin sivukatu, mutta en ole sitä yksityisyyteni takia aiemmin teille kertonut. Rue Montogueil on monesta asiasta tunnettu, mutta tunnetuin teos kadusta taitaa olla Claude Monetin pensselistä. Kadulta löytyy myös suklaapuoti sekä leipomo, jotka ovat tehneet herkkuja Marie Antoinettelle. Paljon historiaa liittyy siis noille kohta entisille kotikulmille.

Avec Sofié blog l Last Friday in Paris

Historia on ollut kouluaikoina yksi lempiaineistani ja sen takia Pariisissa asuminen on ollut mielenkiintoista. Ne luetut kirjat ovat konkretisoituneet, kun on käynyt eri paikoissa ja nähnyt esimerkiksi viinikellarin salakäytävän joka on vienyt aikoinaan Louvreen.

Avec Sofié blog l Last Friday in Paris

Amsterdamissa minua odottaa taas uudet historian kappaleet ja yksi ehkä mielenkiintoisimmista asioista on, että Anne Frankin kotitalo on parin sadan metrin päässä kodistamme. Olen lukenut Annen päiväkirjan monen monta kertaa aiemminkin, mutta ehkä luen sen taas uudelleen vähän erilaisesta näkökulmasta. Hollannilla on muutenkin historiallisesti niin paljon annettavaa ja varsinkin New Yorkin historia ja Hollannin vaikutus kaupungin syntyyn on jotain sellaista, josta toivon lukevani ja oppivani paljon lisää.

Jos ja kun tulette Pariisiin, toivon että käytte näillä kotikulmillani. Korttelista löytyy paljon ihania ravintoloita, sekä söpöjä liikkeitä. Kortteli on ihan Louvren kulmilla, eli museokierroksen jälkeen voitte tulla katsomaan Monetin maalaamaa katua ja miltä sama katu näyttää melkein 150 vuoden jälkeen.

Tämä postaus ei varmaankaan jää viimeiseksi Pariisi-postaukseksi, mutta kovin montaa niitä ei enää ole tulossa. Jos Pariisi-vinkkejä kaipaatte, niin Paris Lately -sarjastani niitä voitte lueskella tai Paris -tagin alta löytyy monta Pariisiin liittyvää juttua. Instagramista löydätte myös vinkkejä #avecsofieinparis -tagin kautta.

 

Please leave a comment

Pariisilaisista epämukavuuksista mukavuuksiin

Annastiina Heikkilä kirjoitti hetki sitten kolumnin: ”Kun suomalainen vaatii sohvan, ranskalaiselle riittää jakkara – pariisilainen ei mukavuudesta perusta”, jossa ainakin minun mielestäni kiteytyy kaikki se mitä Pariisissa asuminen on minulle opettanut. Et voi saada täällä suomalaista elämää, vaikka kuinka yrittäisit. Moni joka ei ole koskaan ulkomailla elänyt ns. perusarkeaan, ei välttämättä ymmärrä miten sitä samaa arkeaan ei voi siirtää toiseen maahan.

Suomessa lähes jokaisella on esimerkiksi auto, mutta Pariisissa tai Amsterdamissa ei autolla käytännössä tee mitään, se itseasiassa tuo enemmän päänvaivaa, kun helpotusta. Tämä on esimerkiksi sellainen asia mitä joudun selittämään monesti, että miksi meillä ei ole autoa.  Parkkipaikkoja kun ei ole ja kaupunkien infrastruktuuri on sillä tavalla rakennettu, että paikasta toiseen pääsee metrojen, bussien, Überien tai sähköautojen kanssa helposti paikasta toiseen. Hyvä esimerkki tästä on, kun siirsin Fifini Luxemburgista Pariisin viikoksi, maksoin parkkihallipaikasta 70 euroa päivältä. En voinut Fifiäni minnekään muualle parkkeerata parkkipaikkojen puutteen takia enkä myöskään halunnut, että Fifiäni kolhittaisiin paikallisen parkkeeraustekniikan takia.

Avec Sofié blog l Pariisi

Kun muutin Pariisin, sanoi ranskalainen (mutta myös muualla asunut) työkaverini minulle, että minun pitää opetella vaatimaan asioita kovaan ääneen, sillä kukaan ei vapaaehtoisesti auta minua missään. En aluksi oikein ymmärtänyt mitä hän tuolla tarkoitti, mutta ehkäpä se siinä vuoden sisällä kävi selväksi, että asioita ei hoideta mukavuudella, joustavuudella tai maalaisjärjellä, vaan auktoriteetti ja hierarkiaportaat tulivat aika nopeasti vastaan missä tahansa tilanteessa. Työkaverini sanoi minulle, että opettele kommunikoimaan niin, että ymmärrät että missä esimerkiksi postivirkailijan hierarkia menee ja heität pallon takaisin. Täten olenkin kysynyt aina siitä lähtien, ”miten sinä voit auttaa minua, että asia saadaan hoidetuksi.” Kuulostaa suomalaisittain älyttömältä, mutta edes postipakettia et aina välttämättä saa ilman vääntöä, vaikka sinulla olisi lähetyksen numero. Kaikkeen kun on aina ratkaisu, riippuu kulttuurista, että miten sinne maaliin päästään.

Avec Sofié blog / Kitchen ideas

Kun katson suomalaisin ja puolittaisin amerikkalaisin silmin Ranskaa, huomaan suuren eron. Yhdysvalloissa ja Suomessa halutaan kehittyä koko ajan kaikessa. Sen huomaa jo jenkkifirmoissa, kun organisaatio laitetaan usein uusiksi melkeinpä vuosittain. Ranskassa taas olen monesti huomannut, että täällä ei haluta monenkaan asian muuttuvan vaan moni asia tehdään niin kuin on aina tehty. Heikkilä puhuu artikkelissaan mukavuudesta Suomen ja Ranskan välillä ja kai tässä kohtaa ranskalainen mukavuus tulee esiin. Mukavuus täällä ei näy isoissa asunnoissa tai pihoissa, mutta muuttumattomissa tavoissa. Kai herra Macron yrittää hieman murtaa monia eri rakenteita ja muuttaa Ranskaa, mutta saa nähdä miten hän onnistuu. Toivon sydämestäni, että hän niin tekee.

Heikkilä nosti artikkelissaan myös esiin sen, miten suomalainen rakastaa niin sanotusti tylsää arkea ja rakentaa onnensa kodin ja työn välille, kun taas ranskalainen hakee sitä mielihyvää nimenomaan kauneudesta ja nautinnosta. Oli se nautinto millaista tahansa, siihen suhtaudutaan suurella intohimolla. Tämä on itseasiassa sellaista mistä olen ranskalaisille kiitollinen, että olen oppinut nauttimaan pienistäkin hetkistä. Aina ei tarvitse olla jonkun syntymäpäivä, että sen samppanjan voi avata, vaan kun esimerkiksi pakkailimme ja kävimme läpi tavaroitamme, mieheni sanoi, että tässä kohtaa ranskalainen avaisi samppanjan. Suomalainen ei ehkä niin muuttolaatikoiden keskellä tekisi, mutta ranskalainen kylläkin. Näköjään myös amerikkalainen.

Avec Sofié blog l Pariisi

Monesti ranskalaisia parjataan aika monesta asiasta, mutta on ainakin yksi asia mikä saa minut tuntemaan täällä kotoisammaksi kuin Suomessa, ja se on yleinen ystävällisyys ja small talk. Ranskalaisten käytöstavat ovat ehkä suomalaisittain aikamoista politikointia, mutta ainakin näin omista lähtökohdistani katsottuna, olen oppinut paljon hyvää. Tämä piirre ranskalaisissa on jotain sellaista, jonka toivoisin myös säilyvän omassa käytöksessäni sekä siirtävän myös eteenpäin. Enää en sano, että ”sori mulla on kauhea kiire” kenellekään. Olen oppinut, että kaikilla on loppujen lopuksi kiire, toiset vain pysähtyvät ja löytävät sen ajan puhua. Sen ajan löytäminen on osa ranskalaisia käytöstapoja.

Avec Sofié blog l Pariisi

Moneen asiaan tottuu, kun asuu eri kulttuureissa ja näkee eri tapoja toimia. Ei ole oikeaa tai väärää, on vain erilaisia toimintatapoja. Se on äärettömän silmiä avaavaa, kun joutuu uusien tapojen keskelle. Joka päivä on kuin pieni ihmeellinen oppimatka, kun asut poissa kotimaasta. Mukavuusalueelta joudut pois jo ihan kielellisten erojen takia. Heikkilä on ilmeisesti oppinut lukemaan kirjaa seisaaltaan metrossa, itse en ihan niihin epämukavuusasteille päässyt. Olen kävelevää tyyppiä ja minä mieluummin kävelen epämukavasti sateessa, kuin seison ahdetussa metrossa.

Please leave a comment
1 2 3 8