My pink office

Avec Sofié blog l Pink Office room

Oma tila on jotakin sellaista mitä olen halunnut jo kauan aikaa. Tai itseasiassa kumpikin meistä. Pariisissa teimme välillä kumpikin varsinkin viikonloppuisin töitä olohuoneessa tai vaihtoehtoisesti toinen oli kahvilassa, jos toinen tarvitsi rauhaa, joten sen takia omat työhuoneet olivat tärkeä osa asunnon valinnassa. Minä toki voin tehdä paljon keittiönpöydällä, mutta sitten usein koti menee kaaokseen varsinkin, jos teen jotain hivenen luovempaa.

Avec Sofié blog l Pink Office room

Teen töitä yleensä mieluummin hiljaisuudessa, sillä siten pystyn paremmin keskittymään. En pidä siitä, että ajatukset keskeytyvät taukomatta ja sen takia yleensä pidän tehdä töitä hiljaisuudessa ja rauhassa. Oma tila, joka voi olla kaaoksessa ja joka on myös hiljainen, olikin asia minkä takia olen äärettömän onnellinen meidän kodista. Kummallakin on tilaa omille töille ja muu osa kodista pysyy siistinä.

Avec Sofié blog l Pink Office room

Avec Sofié blog l Pink Office room

Mieheni oli viikon Yhdysvalloissa ja käytinkin tilaisuuden hyväkseni maalaamalla seinän yllätykseksi vaaleanpunaiseksi. Hän ei ole puuterin tai pinkin ystävä, joten monesti olemme vääntäneet kättä näistä väreihin liittyvistä asioista. Myös Gubin Beetle -tuolini olisin myös halunnut heleänä ja puuterisena vaaleanpunaisena, mutta harmaa väri oli hyvä yhteinen valinta, joka miellytti kumpaakin.

Avec Sofié blog l Pink Office room

Avec Sofié blog l Pink Office room

Työhuoneen pöytä on moottoroitu, joten voin myös seisoa enkä vain istua, kun kirjoitan tai muokkaan kuvia. Vielä en ole päättänyt ostanko uuden pöytäkoneen vai pysynkö läppärissä. En pidä niin sanotusta näkyvästä teknologiasta ja sen takia yritän piilottaa television myös verhon taakse. Tämän asian takia mietinkin, että haluanko oikeasti tietokoneen näytön nököttämään pöydälle, vaikka se helpottaisi paljon esimerkiksi PhotoShopin käytössä.

Avec Sofié blog l Pink Office room

Olen todella onnellinen tästä huoneesta ja tilasta ja se näyttää juuri minulta. Sain Printiciltä tilaamani kuvat myös seinälle sekä myös Hayn ”We Are Coming Out” -printin. Ostin eilen myös spontaanina ostoksena taiteilijalta öljyvärimaalauksen ja saan sen kotiin, kun se on valmis. Maalaus on tietenkin vaaleansävyinen ;)

Facebookissa, InstagramissaPinterestissäBloglovinissa,  SoundCloudissa ja Twitterissä.

Please leave a comment

Gubi Beetle chair came in

Avec Sofié blog l Gubi Beetle Chair

Kaksi ja puoli vuotta siinä meni ennen kuin unelmieni tuoli vihdoin muutti meille. Ihastuin ensimmäisen kerran Beetle-tuoleihin reilu kaksi vuotta sitten kun olin Pariisissa Hotel Bachaumontissa brunssilla. Sittemmin tuoleja on ihailtu siellä ja täällä ja unelmoitu, että josko se mieheni niihin ihastuisi myös.

O

Haaveilin Gubin Beetle -tuoleja ruokapöydän ympärille, mutta siihen ei mieheni millään suostunut. Hän ei nimittäin jostain syystä pitänyt aluksi tuolien pyöreästä muodosta. Meillä on aika moderni koti, niin kuulemma tästä ei klassista tehdä pyöreillä tuoleilla.

Koska tuoleja on alkanut näkyä paljon eri paikoissa, on mieheni alkanut myös lämmetä ja marraskuussa sain tuolini tilata, en ruokapöydän ympärille, mutta takan eteen. Kaksi ja puoli vuotta siinä meni, mutta onneksi vihdoin sain Gubin Beetlen kotiin.

Avec Sofié blog l Gubi Beetle Chair

Avec Sofié blog l Gubi Beetle Chair

Värivalinnoissa meni meillä tai minulla kauan aikaa. Ensin tilasin tuolin samettihöyryissäni sinisenä (?!?). Sitten vaihdoin taas väriä ja huonekalukaupan myyjällä varmasti meni hermo joka kerta nähdessään, kun tulemme kauppaan sisään. Olisin halunnut tuolin vaaleanpunaisena, mutta siihen ei raksuni suostunut, joten pysyttelin turvallisilla värikartoilla ja valitsin loppujen lopuksi hopean harmaan tuolin.

Avec Sofié blog l Gubi Beetle Chair

Avec Sofié blog l Gubi Beetle Chair

Takan eteen on tulossa vielä yksi toinen moderni klassikko, joten nyt on olohuone ja keittiö valmis. Olohuoneen järjestys muuttuu hivenen, mutta suurimmat hankinnat (paitsi se matto) on hankittu. Makuuhuone on täysin keskeneräinen, mutta jos nyt pikkuhiljaa etenee, niin hyvä niin.

Olen todella onnellinen valinnastani Gubin suhteen. Aluksi mietin Gervasonin love seatia kaveriksi, mutta kumminkin päädyimme moderninmpaan love seatiin. Sisustajat, arvaatteko mihin? Vinkki, love seat on samettinen ja hyvin in taas vuosien jälkeen.  Vaikka ihailen klassisia sisustuksia, en siltikään näe niitä omassa kodissani. Rakastan tosin sekoitella huonekaluja, mutta päädyn silti aina aika moderneihin huonekaluihin.

Avec Sofié blog l Gubi Beetle Chair

Olohuoneen nurkassa nököttää unelmieni valaisin Flosin Arc. Valaisin ja Gubin Beetle ovat hyvät esimerkit siitä, että vaikka olen niitä vuositolkulla katsellut, en kyllästy niihin ikinä. Sen takia olen aina luottanut omaan makuuni, sillä jos jotakin tuolia odottaa vuositolkulla, jaksaa sitä myös katsella seuraavat kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Näin on myös monen muun sisustusjutun kohdalla kodissani.

Vinkkinä muuten, jos joku haaveilee useammasta tuolista pöydän ympärille, kannattaa silloin osa tuolista jättää muoviseksi. Siten tuolin hinta tulee reilusti alaspäin sekä sekoittamalla kankaan ja tuolin rakenteen, tulee lopputuloksesta mielenkiintoinen. Jos esimerkiksi olisin teettänyt tuolit pöydän ympärille, olisin nimenomaan valinnut osan tuolista olevan ilman kangasta, sillä siten tuolit pomppaavat kivasti ylös sisustuksessa ja tuolin kokonaishinta laskee tuntuvasti.

 Facebookissa, InstagramissaPinterestissäBloglovinissa,  SoundCloudissa ja Twitterissä.

Please leave a comment

Toivepostaus : erilaiset design-tuolit pöydän ympärillä

Avec Sofie blog l design chair addiction

Kyselin teiltä Instagramissa mitä haluaisitte lukea ja teiltä tuli vaikka mitä ideoita. Päivä kanssani, keittiövälineiden ABC, meikkipussi sisältö… Ja tietenkin Amsterdamista toivottiin paljon sisältöjä. Näistä kaikista ja paljon muista saatte varmasti postauksia ihan pian, mutta ajattelin aloittaa yhdestä postaustoiveesta, josta saan viikoittain kysymyksiä, jos tuolejani vilahtelee kuvissa tai videoissa.

Niin kun on käynyt selväksi, rakastan design-tuoleja. Jos minut pitäisi johonkin ryhmään laittaa, olisi se varmasti valaisin- tai tuoli-ihminen. Toivoisin olevani matto-ihminen tällä hetkellä, mutta ehkä sitten joskus tulevaisuudessa.

Avec Sofie blog l design chair addiction

Kun muutimme, päätin että uudet tuolit pitää pöydän ympärille saada. Mielessä oli jo Gubin Beetle-chairit, mutta parempi puoliskoni ei antanut periksi, ei sitten millään. Olisin nimittäin halunnut rikkoa tätä modernia kotia hieman klassisemmilla ja pyöreämmillä muodoilla, mutta en saanut Beetle-tuoleja pöydän ympärille. Senpä takia täällä on nyt pöydän ympärillä erilaiset tuolit rikkomassa ”iglumaisuutta” tai jonkinasteista liian seesteistä fiilistä.

Alun perin pöydän ympärillä oli myös Thonetin tuolit, jotka näkyvät postauksessa 15 asiaa joita aikuisella naisella ei tulisi olla kotonaan. Mutta koska tuolit ovat limited edition ja aika arvokkaat käyräjalkojensa takia, en niitä halunnut laittaa pöydän ympärille jokapäiväiseen käyttöön. Halusin pöydän ympärille tuoleja joilla voi vaikka tanssia ja että ne ovat korvattavissa saman tien. Sen takia pöydän ympäriltä löytyy tuttujen Kartellien lisäksi Vitran DAR- tuoli sekä DSR-tuoli sekä Magis merkin One-tuolit. Joukkoon on tulossa vielä kahdeksas DAR-tuoli tällä viikolla ja sitten on tuoliprojekti saatu päätökseen.

Avec Sofie blog l design chair addiction

Avec Sofie blog l design chair addiction

Avec Sofie blog l design chair addiction

Yksi syy miksi tuoleiksi valitsin nämä, olivat myös niiden helppokäyttöisyys ja että ne voi kesällä kantaa kätevästi terassille eikä pieni sade pilaa niitä. Järkiratkaisu siis niin kuin kaikki sisustusratkaisuni taitavat olla. Kun emme asu tässä asunnossa loppuelämäämme, pitää tuolien olla sellaiset, että ne sopivat myös seuraavan kotiin. Tämä meidän elämäntyyli taitaakin olla suurin syy miksi ostan mieluummin sellaisia iättömiä sisustuselementtejä, ettei joka kerta tarvitse laittaa kotia uusiksi. Mieluummin kerralla kuntoon. Gervasonin Ghost – sohva on hyvä esimerkki siitä.

Avec Sofie blog l design chair addiction

Vitran DSR-tuoli on pehmustettu ja se on ehkä mukavin kaikista näistä tuoleista. Pehmustettuna tuoli voisi mennä hetkellisesti myös työtuolista ja jos on mukavampaa tuolia vailla, kannattaa nimenomaan kokeilla tuolin pehmustettua versiota. Ilman pehmusteita, ei tuoli ainakaan minulle sovi pitkäksi aikaa istuttavaksi, mutta ruokapöydän ympärille kylläkin.

Emme tuolien lisäksi ole joutuneet hankkimaan paljonkaan uusia huonekaluja paitsi pienen loveseatin sekä sain puhuttua itselleni Gubin matalamman tuolin myös takan eteen. Nämä kaksi hankintaa olivat isoimmat mitä tähän asuntoon teimme ja lupaan kertoa niistä enemmän, kun ne ovat saapuneet tehtaalta.

Edit: Alimmaisena näkyvä valkoinen tuoli lisätty, sillä tuoli saapuikin aiemmin mitä piti.

Please leave a comment

Design-klassikoita jokaiseen pöytään

Avec Sofié blog l Grapefruit Brûlée

Kaupallinen yhteistyö Hackman & Asennemedia

Asioita tai esineitä jotka ovat kuuluneet vahvasti omaan lapsuuteni ovat Hackmanin Carelia-aterimet, Artekin 81B -pöytä ja Iittalan Kartio-lasit. Uskon, että kun olen elänyt aina niin sanotusti suomalaisten klassikoiden ympäröimänä, on se muokannut minua ihmisenä sekä kuluttajana. Kun pääsin ripille, halusin lahjaksi mummiltani Iittalan Mango -aterimet ja nuo aterimet ovat kulkeneet Helsingin, Vaasan, Pariisin ja Luxemburgin kautta tänne Amsterdamiin.

Olen kerännyt astioita siitä lähtien kun olen ollut 15 vuotta ja aterimet kuuluvat vahvasti myös siihen ajatteluuni, että pöytä ei ole kauniisti katettu, jos aterimet eivät sovi astioiden rinnalle. Uskon, että tällainen ajattelu on vahvasti meillä suomalaisilla DNA:ssa, sillä olemme nimenomaan saaneet kasvaa kauniiden aterimien ja lasiesineiden ympäröimänä.

Olen usein miettinyt, että onko nimenomaan vahva design-perimä muokannut meistä myös astetta järkevämpiä kuluttajia, sillä suomalainen yleisesti ottaen ostaa asioita, jotka kestävät vuosikymmeniä. Meille ei ehkä ole ominaista, että vaihdamme sisustusta vuosittain, vaan mieluumminkin ostamme kulutusesineitä, jotka kestävät aikaa ja ovat helposti yhdisteltävissä. Itse ainakin koen olevani kuluttaja, joka panostaa asioihin jotka näyttävät upealta kymmeniä vuosia. Olen tähän asiaan kiinnittänyt nimenomaan huomiota, kun olen asunut ulkomailla tai elänyt amerikkalaisen mieheni kanssa. Ranskassa ei monikaan alle 20-vuotias laita satoja euroja aterimiin tai astioihin, mutta Suomessa asiat ovat toisin.

Hackman on perustettu 1790 ja nykypäivänä brändi on Pohjoismaiden arvostetuin ja tunnetuin aterimien valmistaja. Moni varmasti löytää kattauksestaan Savonia-, Carelia – tai uutta Linnea -sarjaa. Kun katsoin aterimiani ja mietin, että minkä sarjan valitsisin osaksi tätä yhteistyötä, sillä halusin juhlavan sarjan nimenomaan joulun kattausta ajatellen. Linnean on suunnitellut Jens Fager ja Linnea on nimenomaan aterinsarja, joka on myös arkisen elegantti, mutta sillä kattaa myös kaikista juhlavimmat kattaukset.

Söimme viikonloppuna jouluisen brunssin ja halusin nimenomaan kattaa pöydän juhlavasti ja Linnea -sarja osoittautui ihan nappivalinnaksi kattausta ajatellen. Vaikka yleensä pidän moderneista muodoista ja sen takia mietin vahvasti Carelia-sarjaa aluksi. Carelia muistutti niin paljon lapsuudesta, joten sen takia olin aluksi sen kannalla. Linnea oli kumminkin oikea valinta minun kohdalleni, sillä minulta puuttui juhlavampi aterinsarja. Sarjoja voi tosin myös käyttää rinnakkain ja yhdistelemällä niitä eri osia kattauksiin.

Hyvä design ei tosin pelkästään kestä aikaa ja näytä vain hyvältä, vaan käyttöesineen kuuluu myös tuntua hyvältä kädessä ja toimia. Linnea -sarja tuntuu jämäkältä kädessä ja se mukailee sarjan arvokasta muotoilua. Klassisen elegantin sarjan kuuluukin tuntua kädessä hieman painavammalta ja tuoda arvokkuutta sitä kautta. Vaikka Linnea on lanseerattu ihan vähän aikaa sitten, on se nimenomaan sarja, joka tulee jäämään meille mieleen korumaisena lisänä modernien Savonian ja Carelian vierelle.

Hackmanin varmasti tunnetuin sarja on Savonia, mutta koska brändiltä löytyy niin monta erilaista sarjaa, löytyy jokaiselle se omannäköinen aterinsarja. Carelia vielä meidät 80-luvun lapset takaisin lapsuutemme jouluihin ja sen takia se olisi ainakin minulle mieluinen joululahja. Carelia on hienostuneen moderni ja sopii nimenomaan skandinaaviseen kotiin. Linnea-sarja jonka itse valitsin on nimenomaan ehkä klassisempi ja hienostuneempi valinta kotiin jossa on jo klassikkoruokailuvälineitä. Joten kun mietit joululahjoja, mieti mitä kodissa on jo ja löytyisikö sarjoista linkki nimenomaan lapsuuteen.

Olisi ihana kuulla, että mitä aterimia teiltä löytyy kotoa ja muistuttaako nimenomaan Savonia tai Carelia lapsuudesta niin kuin minua?

Please leave a comment

Flos 2097 -valaisin luo myös tunnelmaa

Mitä asunnon sisustamiseen tulee, olemme tehneet juuri ne hankinnat mitä mietimme ennen kuin asuntoon edes muutimme. Kahdenistuttava sohva on tilattu takan eteen sekä sängynpäädyn kangas on jo melkein valittuna. Tuntuu, että koti alkaa olla kohta sametilla kyllästetty ;)

Yksi ehkä haastavimmista päätöksistä mitä kotiin liittyi (mattojen lisäksi) oli olohuoneen valaisin. Olin jo päättänyt, että meille tulee Tom Dixonin Melt-valaisimia rykelmä ja olin käytännössä jo tilaamassa niitä, kunnes tajusin, että eihän niillä oikeasti valaista isoa tilaa vaan ne luovat enemmänkin tunnelmaa. Olimme siis taas lähtöruudussa.

Pariisissa meillä ei ollut kattovalaisinta, sillä vanhoihin taloihin harvoin tehdään pistokkeita kattoon, joten kodit on yleensä valaistu jalkavalaisimin. Nämä ovat näitä eroja talonrakennuksessa, jotka ymmärsin vasta kun asuin eri maissa. Mietin myös tätä kattovalaisin asiaa Pariisin näkökulmasta, sillä siellä ollessani ymmärsin vasta kunnolla, millainen on kaunis ambience. Kun menee käytännössä minne tahansa ravintolaan, ovat ne täysin hämäriä ja ihmiset syövät kynttilänvalossa. Tämän ambience-ajattelun takia mieheni esimerkiksi käveli alkuaikoina perässäni sammuttamassa valoja, sillä hän on nimenomaan vähäisen valon ihmisen.

En itsekään pidä enää niin kirkkaasta ja täysin valaistusta tilasta kotona, mutta jos valoa tarvitsee, on ikävä olla hämärässä. Sen takia kotiin muutti Gino Sarfattin Flosille suunnittelema 2097 – klassikkovalaisin. Valaisin on valmistettu 1958 ja on varmasti monesta blogista tuttu. Minulla meni hetki aikaa jollain lailla tottua valaisimeen ja en niinkään ole ollut sen suurin ihastelija vielä vaikkapa neljä vuotta sitten. Olen monessa asiassa vähän hitaasti lämpiävä ja 2097 -valaisin on yksi näistä esimerkeistä.

Valaisin on ollut katossa nyt muutaman viikon ja se on osoittautunut hyväksi ostokseksi. Säädettävällä valokatkaisijalla valoa saa myös himmennettyä, joten valaisin toimii myös tunnelmavalaisimena. Ilman himmennystä valaisin olisi aivan liian kirkas vaikkapa illallisen aikaan, mutta himmentämällä valoa luo se myös kauniin tunnelman sekä heijastaa valoa lasikaton kautta.

Please leave a comment
1 2 3 20