Nacarat Amsterdam – Ottolenghi and design inspiration

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Yksi syy miksi halusin aikaisemmin tulla Amsterdamiin viikonlopuksi, oli ruoka. Kaupungin ruokakulttuuri on ehkä yksi tuntemattomimmista Euroopassa. Monelle tulee Amsterdamista mieleen vain huumekojut ja punaisten lyhtyjen ladyt. Mieheni ja tuttavani välillä vitsailevat, että en saa liikaa hehkuttaa Amsterdamia, jotta turismi ei kansoita kaupunkia liikaa. Tosiasia on kumminkin, että en ole punaisia ikkunoita nähnyt muuta kuin taksista käsin ja vaikka nyt tiedän miltä kannabis tuoksuu, ei sen läsnäolo häiritse minua. Coffee shopit ovat enemmänkin turisteja varten, ei hollantilaisia. Minun Amsterdam on hyvin erilainen mitä ehkä niissä ensimmäisissä mielikuvissa. Amsterdam on todella viehättävä kaupunki, jossa on todella paljon ihania ravintoloita, joissa näkyy monikulttuurisuus niin lautasella kuin myös sisustuksessa.

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Tiedätte miten paljon pidän välimerellisestä ruoasta ja Ottolenghin munakoisot taitavatkin olla yksi blogini suosituimpia reseptejä. Rakkauteni libanonilaiseen, israelilaiseen ja marokkolaiseen keittiöön näkyy kotona ja myös ravintolavalinnoissani. Amsterdamista löytyy muutama hyväksi havaittu ravintola ja yksi näistä on israelilainen hummus- bistro D&A ja toinen on Nacarat.

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Jos yhtään pitää Ottolonghistä, Nacarat kannattaa laittaa listalle sillä ravintolan pääkokki teki töitä ennen Ottolengille. Kävin ravintolassa toissa viikolla lounaalla ja en voi muuta kuin suositella paikkaa tai vaihtoehtoisesti kaivamaan Ottolenghin reseptiikkaa hyllystä tai blogeista.

Innostun helposti ja kun näin kaikki ravintolan värit annoksissa ja sisustuksessa, tilasin itselleni lisää ruokaa vaikka minulla ei ollut edes kovinkaan suuri nälkä. Israelilainen ja muutenkin Välimeren ja Lähi-Idän ruoka nojaa vahvasti kasviksista tehtyihin levitteisiin ja suosikkini Nacaratissa oli ehdottomasti savustetuista kevätsipuleista tehty levite granaattiomenoilla.

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

 

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Haluan viedä mieheni tänään takaisin Nacaratiin ja toivon, että saamme pöydän lounaaksi, sillä tiedän että hän tulee rakastamaan ravintolan makuja ja värejä. Senpä takia kannattaa seurata menoani Instagramissa tänään, sillä saatatte päästä suoraan ruokapöytään ihan muutaman tunnin päästä.

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Kyselette usein minne Amsterdamissa kannattaa mennä ja olen kirjoittamassa pian kokonaista postausta, mutta Nacarat on ehdottomasti yksi paikka teille jotka pidätte Lähi-Idän ja Välimeren mauista. En ole ollut ravintolassa iltaisin, mutta uskon, että iltaisin siellä on upea tunnelma.

Teille ketkä rakastatte hummusta, suosittelen kokeilemaan hummusreseptiäni. Teille jotka rakastatte Israelia, suosittelen Israelin postauksiani. Tällä hetkellä itse mietin missä vietän pääsiäisen ja Israel on luonnollisesti aina mielessä eikä Nacaratissa vierailu helpottanut yhtään matkakuumetta.

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

kikhernepasta ja palmukaalikastike

Avec Sofié blog l Risenta kikhernepasta

Yhteistyössä Asennemedia ja Risenta

Nyt kun eletään tammikuuta, juhlakauden jälkeistä aikaa ja vegaanihaastetta, moni varmasti miettii, että miten omia elintapoja voisi parantaa. Meillä syödään kotona suhteellisen kasvispainotteisesti ja gluteenittomasti, sillä kumpikin kokee, että ilman liiallista punaisen lihan syöntiä ja gluteenia kumpikin voi paremmin. Miehelläni on lisäksi keliakia, joten vaihtoehtoiset ruokatuotteet ja -aineet ovat tulleet minulle hyvin tutuiksi.

 

Avec Sofié blog l Risenta kikhernepasta

 

Avec Sofié blog l Risenta kikhernepasta

Monelle meistä lehtikaali on hyvin tuttu, mutta palmukaali on hivenen tuntemattomampi vielä Suomessa. Palmukaali tunnetaan ehkä paremmin nimillä cavolo nero tai Toscanan kaali ja minun piti itseasiassa katsoa, että mikä on sen suomalainen nimi. Palmukaali eli cavolo neroon olen törmännyt varsinkin Italiassa, mutta on ollut ilo huomata, että sitä käytetään paljon myös Hollannissa.

Kikhernepasta on itsessään todella ravitsevaa runsaan proteiinipitoisuuden vuoksi, mutta lisäämällä kastikkeeseen cavolo neroa, tulee ”syntisestä ateriasta” mielettömän ravitsevaa ja terveellistä. Lehtikaalin lailla palmukaalissa on paljon C-vitamiinia, mutta lisäksi se sisältää B2-vitamiinia, fosforia ja kaliumia.  Palmukaali käy kivasti myös smoothieihin, paistoksiin sekä myöskin kastikkeisiin.

Avec Sofié blog l Risenta kikhernepasta

Olin ennen joulua kaksi kuukautta ilman punaista lihaa ja huomasin, että oma vitamiinitarpeeni ei tullut täyteen ruokavalionmuutoksen takia. Tunsin itseni äärettömän väsyneeksi ja olisin voinut nukkua kellon ympäri, vaikka normaalisti se ei nimenomaan kuulu tapoihini. Itselleni olikin hyvä muistutus, että jos jättää jotakin ruokavaliosta pois, tulee vitamiinit ja hivenaineet korvata jollakin muulla. Jos siis olet jättämässä lihan pois ruokavaliostasi, korvaamalla proteiinitarpeesi nimenomaan esimerkiksi kikhernepastalla, vältyt ikäviltä yllätyksiltä.

Avec Sofié blog l Risenta kikhernepasta

Pastan koostumus on uusittu ihan vähän aikaa sitten ja itse en ainakaan suuremmin huomannut mitään eroa kikhernepastan maussa normaalin pastaan. Seuraavan kerran kun olet pastahyllyllä, mieti siis, että voisitko syödä herkkuruokaa hivenen ravitsevammin ja ilman sen suurempaa syyllisyyttä. Lapsiperheille pasta on varsinkin mainio vaihtoehto, sillä siten lapset saavat herkkunsa ja vanhemmat voivat olla huoleti pastan ravintosisällöstä. Kikhernepasta on kaiken lisäksi myös gluteeniton, joten se käy kaikenlaisille syöjille.

Avec Sofié blog l Risenta kikhernepasta

Pasta neljälle

1 pkt (300g) pastaa

Pastakastike

Öljyä

1 Sipuli

2 valkosipulinkynttä

10 Palmukaalin vartta (cavolo nero tai Italian kaali)

250g sieniä

3 dl kaurakermaa

Suolaa

Pippuria

Parmesaania

Pinjansiemeniä

Kuori ja silppua sipulit. Laita öljyä pannulle ja lisää sipulit öljyn joukkoon, kun öljy on kuumentunut. Lisää pestyt ja silputut palmukaalin lehdet. Paista lehtipaistosta, kunnes lehdet ovat pehmenneet. Kaada paistos lautaselle hetkeksi syrjään.

Laita vesi kattilaan ja laita veteen 1 tl suolaa. Kun vesi kiehuu, lisää pasta.

Kun pasta on kiehumassa, laita paistinpannu takaisin liedelle ja paista sieniä kevyesti. Kun sienet ovat paistuneet, lisää palmukaalipaistos pannuun sekä kerma. Mausta oman maun mukaan.

Kun pasta on valmista, kaada vesi pois. Kaada pastakastike kattilaan ja sekoita se pastan kanssa hyvin. Lisää parmesaania ja pinjansiemeniä pastakastikkeeseen.

 

Please leave a comment

Maukas lohiteriyaki à la Kia Arpia

Avec Sofié blog l Teriyaki salmon l Teriyaki lohi

Minua ja monia ystäviäni yhdistää ruoka ja varsinkin kokkailu. Ystäväni Mikko usein vilahteleekin pulpo-pannujensa kanssa Etelä-Ranskassa tai nyt uutena vuotena ankka confit -reseptinsä kanssa Amsterdamissa. Kavereiden kanssa on mukavampi kokata ja monelta heistä olen nimenomaan saanut inspiraatiota ja oppeja omiin kokkailutaitoihini. Yksi mainitsemisen arvoinen keittiövelho  on ehdottomasti  Kia Arpia.

Avec Sofié blog l Teriyaki salmon l Teriyaki lohi

Kia on tullut varmasti monelle tutuksi We Are Groupin markkinointiviestintä – boss ladynä, mutta hän otti tämän vuoden alussa askeleen eteenpäin ja ryhtyi yrittäjäksi. Kia inspiroi minua siis niin keittiössä kuin myös ura-askelilla. On niin upeaa nähdä, kun niin moni ihminen ympärillä ryhtyy yrittäjäksi ja uskoo omiin unelmiinsa. Kialla oli ennen ihan mieletön työ ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten Suomessa ja varsinkin Helsingissä syödään tänä päivänä paremmin, mutta en malta odottaa, että mitä se lady tällä hetkellä hautoo, paistaa ja luo.

Avec Sofié blog l Teriyaki salmon l Teriyaki lohi

Kia siis luo unelmia myös keittiössä ja eilen kokeilin hänen reseptillään lohta teriyaki -kastikkeessa. Voi luoja miten hyvää! Niin helppoa, nopeaa ja maukasta. Tämän reseptin jälkeen ymmärrätte, miten hyvillä perusaineksilla pääsee niin helposti matkustamaan muille maille vaikka joka päivä.

Olen vastaavan annoksen syönyt joskus Hokussa, mutta nyt onneksi osaan tehdä Kian ansiosta ravintolanveroista teriyaki-lohta ihan kotioloissa. Suosittelen kokeilemaan!

Avec Sofié blog l Teriyaki salmon l Teriyaki lohi

Avec Sofié blog l Teriyaki salmon l Teriyaki lohi

Raastoin lohelle kaveriksi raw-slawn porkkanoista sekä kurkusta. Sekaan olisi mennyt kyllä kukkakaalia ja granaattiomenaa, mutta jätin ne tällä kerralla pois. Toppasin lohen Kian kehotuksien mukaisesti chilillä sekä korianterilla.

Teriyaki-lohi  kahdelle:

300g lohta

Öljyä paistamiseen

Peukalon kokoinen pala inkivääriä

2 valkosipulin kynttä

2 ruokalusikallista ruskeaa sokeria

1,5 dl teriyaki-kastiketta

0,5 dl soija-kastiketta

3 rkl seesamin siemeniä

Chiliä

Korianteria

 

Kasvis-slaw

4 porkkanaa (erivärisiä jos mahdollista)

Puolikas kurkku

Retiisejä

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pilko valkosipuli sekä inkivääri pieniksi paloiksi. Laita öljy pannulle ja lisää silputut inkivääri ja valkosipuli kuuman öljyn sekaan. Kuullota. Lisää sokeri, teriyaki- ja soijakastike sekä seesamin siemenet. Keitä kastiketta kokoon muutaman minuutin verran.

Laita lohi uunivuokaan ja kaada kastike lohipalojen päälle. Laita lohi uunin keskitasolle ja paista 10-15 min. Älä kumminkaan paista lohta liikaa, sillä sen olisi tarkoitus jäädä hivenen rosé:n väriseksi.

Kun lohi on uunissa, raasta porkkanat ja kurkut raastimella fettucineksi ja asettele lautaselle keoksi. Ota lohi pois uunista ja asettele lohi kasviskeon päälle. Koristele korianterilla sekä chilillä.

Tämän annoksen tekemiseen menee maksimissan 30 minuuttia, joten onnistuu kiireisempänäkin päivänä. Annos on tosin niin hyvä, että sitä ei halua syödä kylmänä ja sen takia ruokakuvatkin otettiin aika luovasti tällä kerralla. Tästä ei koti- tai arkiruoka parane! Upean Kian ihania kokkailuja voit seurata hänen Instagram -tilillä ja toivottavasti myös pian täällä Amsterdamissa minun kanssani :)

Please leave a comment

Ankka-confit eli Confit de canard – vuoden paras resepti

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Yksi asia mihin olen nimenomaan halunnut muutosta, on että teen enemmän ruokaa kotona ja kokeilen erilaisia reseptejä. Ranskassa söimme ulkona lähes joka päivä, joten keittiötä ei tullut käytännössä käytettyä ollenkaan muuten kuin grillin muodossa. Ruoka on minulle aina ollut intohimo ja sen takia blogini alun perin aloitinkin.  Nyt kun asumme Hollannissa, ovat raaka-aineet ja inspiraatio kädenulottuvilla, kun ruokakauppoja ja eri ruokakulttuurien ruoka-aineita on saatavilla paremmin.

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Vaikka tiedän, että suurin osa lukijoistani elää niin sanotusti ruuhkavuosia, haluan silti jakaa teille inspiraatiota, miten tehdä ravintolaillallisen veroista ruokaa myös kotona. Toki blogissa on tulevaisuudessa myös reseptejä ihan perus arkiruokaankin, mutta se miten kotona saa tehtyä hyvää ruokaa helposti on ollut aina minulle se ohjenuora, jota olen noudattanut blogissani ja muutenkin kokkailuissani. Tässä siis ehkä hieman erikoisempi resepti kotikeittiöihin, mutta sitäkin parempi. Ankka-confit oli tämän vuoden lempiruokani ja tästä parempaa koti-illallista saa hakea. Ankka-confit ei ehkä synny jokaiselta ihan arkena, sillä kokkaamisen kannattaa varata muutama tunti.

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Ankan koivet ovat säilötty sen omaan rasvaan, joten kun etsit ankkaa, älä ryntää lihatiskille, vaan etsi säilykehyllystä isohkoja säilykepurkkeja (yllä olevassa kuvassa näkyvät oikeanlaiset purkit). En myöskään heittäisi rasvaa pois, vaan meillä sitä säilytetään pakastimessa ja kun seuraavan kerran teen vaikka lihapullia, otan rasvapurkin pöydällä ja paistan maistuvammat lihapullat ankan rasvassa. Toki voit tehdä kinkkutempun ja säilyttää rasvan pakkasessa, mutta en missään nimessä heittäisi sitä pois.

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Avec Sofie blog l Ankka-confit eli Confit de canard

Ankka-confit neljälle:

Valmistusaika: 2-3h

Paistoaika (n. 1h).

4-5 koipea ankan omassa rasvassa

2 keskikokoista purjoa

1 granaattiomena

Nippu korianteria

3-4 Riisipaperia tai salaatinlehtiä syöjää kohden

1 purkki luumuhilloa

Miriniä

Suolaa

Soijaa

Sokeria tarvittaessa

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.  Otan ankan koivet pois tölkeistä ja rasvasta. Käytä ankat pannulla nopeasti ja asettele ne uunivuokaan (koipia ei todellakaan tarvitse välttämättä käyttää pannulla, vaan ne voi laittaa suoraan uuniin). Kerää pannulle jäänyt rasva talteen. Laita ankan koivet uuniin.

Silppua purjo noin 10 cm siivuiksi. Purjo sopii erinomaisesti ankan kanssa, joten purjoa saa olla reilusti. Avaa granaattiomena, ota siemenet talteen ja asettele esille. Pese korianteri, silppua se pieniksi ja laita esille.

Luumuhilloja on monenlaisia, mutta me lisäsimme luumuhilloon miriniä, soijaa ja riisiviinietikkaa. Luumuhillo saa myös olla notkeaa, jotta sitä on helppo sutia silputulla purjolla riisipaperille. Lisää siis hivenen nestettä joukkoon, jos luumuhillo on liian jähmeää.

Tässä vaiheessa ankat ovat saaneet olla uunissa noin tunnin verran, joten sivele talteen otettua rasvaa ankan pintaan, jotta pinta saa ihanan rapean koostumuksen. Kun olet valellut ankat rasvalla, laita ne takaisin uuniin. Toista tämä vielä kerran ennen kuin otat ankat pois uunista.  Anna koipien paistua uunissa noin tunnin verran, mutta kumminkin niin, että ankan liha lähtee todella helposti pois luista. Ankan koivessa on kolme luuta, joten kun irrotat lihaa pois, muista irrottaa kaikki luut. Asettele ankan liha revittyinä paloina esille.

Asettele vedellä täytetty lautanen esille pöytään, jotta riisipaperit ovat helppo kastaa sitä mukaan, kun syöjien lautaset ovat tyhjentyneet. Maalaa purjolla ja luumuhilloa riisipaperille, lisää ankkaa, korianteria sekä granaattiomenaa. Taittele riisipaperi kauniiksi kääröksi ja nauti. Luumuhillo, purjo, korianteri sekä suolainen ankka ovat mieletön yhdistelmä!

Toki riisipaperin voi myös jättää näpertelemättä ja tehdä ankan salaatin muodossa, mutta itse en jättäisi purjoa tai luumuhilloa pois reseptistä. Ankka-confit on ollut ehdottomasti tämän vuoden, jos ei viime vuosien paras resepti. Reseptissä yhdistyvät vietnamilainen keittiö sekä ranskalainen perinteinen resepti. Kiitos tämän reseptin ideoinnista ja jakamisesta kuuluu ystävälleni ja huippukokille Mikolle!

 

Please leave a comment

Kinkkutemppu – ekotekoja joulun ympärillä

Avec Sofie blog l Kinkkutemppu

Kaupallinen yhteistyö, Neste ja Asennemedia

Joulu on monesti ilon ja samaan aikaan myös kaihon aikaa. Sitä tuntee onnen tunteita ja varmasti myös syyllisyyttä monesta asiasta. Miksi ostin näin paljon, kun toisilla on niin vähän? Miksi ylipäätään ostin edes mitään ja tuhosin luontoa taas lisää tuomalla joulukuusen sisään, kun kukkakimppu ja kynttilät olisivat riittäneet ja ajaneet saman asian. Olisinko voinut ostaa ekologisemmin tai jotain sellaista mitä toinen oikeasti tarvitsee ylimääräisen tavaran sijaan?

Jouluna varsinkin tekee mieli myös auttaa niitä, jotka apua eniten tarvitsevat. Tämä toisten auttamien on näkynyt ainakin omissa sosiaalisen median feedeissä varsinkin tänä vuonna paljon enemmän mitä aiemmin. Erilaisten keräyksien tai hyväntekeväisyysmuotojen näkeminen on ainakin itselleni antanut uskoa, että olemme kuluttajina valveutuneempia mitä ympärillämme tapahtuu.

Avec Sofie blog l Kinkkutemppu

Avec Sofie blog l Kinkkutemppu

Mitä jouluun tulee, meillä ei ole suuria perinteitä. Joulukuusta meillä ei ole ollut kuin kerran pari vuotta sitten Überin palvelun kautta ja joulun jälkeen kuusi vietiin takaisin kasvamaan. Ihan varma en ollut Überin toiminnasta, joten jätimme kuuset kolme vuotta sitten. Miehelleni joulun jälkeinen aika oli Pariisissa surullisinta aikaa, sillä hänen sisäinen Phoebe Buffay ei kestänyt nähdä miten pariisilaiset heittivät joulukuusensa kadulle heti joulun jälkeen. Tarkkoja lukuja kuusien tilanteesta Ranskasta minulla ei ole, mutta Tilastokeskuksen mukaan Suomessa ostetaan 1,5 miljoonaa joulukuusta vuosittain ja kuusimyynnin arvo on 32 miljoonaa euroa. Voitaisiinko tuo raha käyttää vähän fiksummin? Varmasti voitaisiin.

Vaikka mieheni on amerikkalainen, on hän monella tapaa anti-kuluttaja. Joulut mennään meillä ilman suurempia lahjoja ja yhteistä aikaa vaalitaan paketteja enemmän. Sen takia ei blogistanikaan löydy jouluoppaita tai tavaralla ja muovilla täytettyjä joulukalentereita. En todellakaan halua jeesustella, sillä olen kuluttaja siinä missä kuka tahansa muukin, mutta omat jouluperinteet ovat tähän asti olleet aika erilaiset mitä ehkä ne perinteisimmät.

Meillä joulu tulee nimenomaan yhteisestä ajasta, eikä tavaramäärästä. Joulukotia koristavat kukat, kynttilät ja ruoat ja taustalla soi joululaulut. Rahaa annetaan hyväntekeväisyyteen sekä lähimmäisiä yritetään muistaa muutenkin kuin soittamalla kerran vuodessa.

Avec Sofie blog l Kinkkutemppu

Mitä jouluun tulee, oma kulutuskäyttäytymiseni on muuttunut nimenomaan Pariisin takia. Ostin vähemmän, mutta laadukkaammin. Kierrätin kaiken, sillä en kestänyt nähdä miten kuvankaunis Pariisi täyttyi roskista ja jätteestä. Kierrättäminen lähteekin meillä ihan kahvikapseleista ja jatkuu lasin, vaatteiden sekä paperin muodossa. Jouluna voi kierrättää tosin joulupaperin lisäksi muutakin ja kinkun paistirasva on yksi asia, jossa niin moni suomalainen perhe voisi tehdä ekoteon.

Avec Sofie blog l Kinkkutemppu

Avec Sofie blog l Kinkkutemppu

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa myydään vuosittain jouluna 6-7 miljoonaa kiloa kinkkua. Tänä jouluna kahdeksaan kotitalouteen kymmenestä ostetaan kinkku, mutta mitä tapahtuu rasvoille, jotka tulevat kinkun mukana? Mitä jos tekisit tänä vuonna hyvää ja veisit kinkun rasvat keräyspisteeseen ja tekisit jonkun toisen joulusta hivenen paremman? Keräykseen voi toki viedä myöskin muitakin ruoanvalmistuksessa tulevia rasvoja. Eli jos kotoa löytyy kalkkunan, kalan tai vaikka uppopaistorasvoja, kaiken voi viedä keräykseen.

Nesteen Kinkkutemppu-kampanjalla joulukinkkujen paistinrasvoista valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. Tänä vuonna tavoite on kerätä sadan tuhannen kotitalouden paistirasvat talteen ja jos tavoitteeseen päästään, lahjoitetaan Hope ry:lle 20 000 euroa Kinkkutemppu-organisaation toimesta.  Suomesta tulee monia ekologisia keksintöjä ja tämä jätteistä ja tähteistä tuotettu uusiutuva diesel on yksi niistä. Eli kun paistat kinkun, ota paistinrasvat talteen ja vie ne lähimpään keräyspisteeseen.

Miten teet hyvää?

  1. Ota tyhjä maito- tai mehupurkki.
  2. Kaada rasva varovasti tölkkiin.
  3. Sulje tölkki teipillä.
  4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 20.12.2017 – 4.1.2018.
  5. Lähimmät keräyspisteet näet Kinkkutemppu -sivulta.

 

Kerätään yhdessä kinkun paistinrasvat talteen!

 

Seuraa minua:  

Facebookissa, InstagramissaPinterestissäBloglovinissa,  SoundCloudissa ja Twitterissä.

 

Please leave a comment
1 2 3 19