Kartellin Victoria Ghost-tuolit

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Blogiani jo pidempään lukeneet, muistavat Kartellin tuolini jo ehkäpä sieltä Vaasan opiskelijakodin ajoilta. Sinne keräilin niitä yksitellen ja muutin tuolieni kanssa Helsinkiin. Ranskaan muuttaessani mietin, että mitä kaikkea otan mukaani, ensimmäisenä mielessäni oli Nespresso-keittimeni ja toisena tuolini. Muilla jutuilla ei ollut niin väliä.

Kyselin tuolien muuttohintoja, ja ne paisuivat aika koviksi ja olisivat maksaneet enemmän kuin itse tuolit yhteensä. Vaikka en mikään matemaatikko ole, niin ymmärsin että jos en niitä muuten kotiini saa, niin ovat vanhat tuolini myytävä ja tilalle ostettava samanlaiset. Onneksi ei niin tarvinnut tehdä.

Ystäväni muutti hiljattain Luxembourgiin ja kysäisin joskus ennen joulua, että josko tuolini voisivat matkustaa heidän muuttokuormassaan Luxiin. Täten tuolini matkasivat muiden tavaroiden mukana Luxembourgiin ja kävimme hakemassa ne sieltä muutama viikko sitten (ehkä näittekin jotain kuvia instan puolelta).  Minä jopa ajoin Luxista Pariisiin ihan itse :D.

Tuolit eivät ole itseasiassa välttämättä jäämässä tuohon ja jos maltatte pikkutovin ja kaikki tähdet pysyvät paikoillaan, niin ehkäpä kerron teille pian jostakin pienestä suuresta unelmasta.  Nyt tosin Victoriani tekevät kodista vielä hivenen ilmavamman ja raikkaamman. Ihan kaikkea en voi täällä kodissa muuttaa, vaan Pampulankin pitää antaa sanoa jotakin.  Sen takia Kartellini eivät ole jäämässä tuon pöydän ympärille. Vaan ehkä jonkun toisen ;)

Please leave a comment

Pariisilaiskoti ja se kaunein sohva

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yhtä asiaa jos jotain olen odottanut tänne kotiin, ja se on ollut tuo uusi sohva. Gervasonin valkoinen Ghost-sohva on ollut se unelmieni sohva monen vuoden ajan. Kun täytin kolmekymmentä, mietin että mitä itselleni ostaisin. Mielessä pyöri jos jonkunlainen laukku ja koru. Mielessä oli Chanelit, Celinét ja Cartierit. Mutta vain yksi asia tekisi tästä kodista kauniin ja joka päivästä vaaleamman. Sen takia kotiin tuotiin viime viikolla ikkunan kautta lempisohvani. Tein kerrankin aikuisvalinnan, mutta parempaa sijoitusta joka päivälle en varmaan olisi voinut tehdä. Sohvan saaminen kesti aluksi sovitusta muutamasta viikosta kahteen kuukauteen, mutta nyt se on täällä enkä sitä pois anna. Aiempi sohva oli hiekanvärinen ja se oli itseasiassa raahattu tänne jenkeistä. Ja kuten arvata saattaa kun sitä ei täällä blogissakaan ikinä nähty, ei se ehkä ollut oikein mieleinen.

koti5

Aiemmin sohvan takana oli elämää suurempi työpöytä ja kirjahyllyt. Kodin kaunein takka jäi piiloon kirjahyllyjen väliin eikä sitä oikein meinannut edes huomata. Nyt on pienempi työpöytä ostettu ja vanhat pöydät ja hyllyt purettu. Tilalla on jotain hivenen ilmavampaa sekä selkeämpää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pampulani on ollut käytännössä viimeiset kahdeksan vuotta reissussa maanantaista torstaihin. Sen takia koti ei ole ollut hänelle millään lailla oikein etusijalla muuten kuin sijainnin kautta. Sijainti on ollut se pääjuttu, sohvan värillä tai mallilla ei ole ollut väliä, sillä ei sillä ole edes istuttu. Noh, minä kun kumminkin olen täällä vähän enemmän, niin minulle nämä ovat aika tärkeitä asioita.

koti2

Niin kuin kuvasta näkyy, on lattia myös hieman “valaistunut”. Lattialla makoilee Zara Homesta ostamani matto. Mietin pitkään millaista mattoa oikein lattialle laittaisin ja halusin aika ajattoman mallin, joka sopii vaikka Suomeen jos sinne palataan. Eli järkiostos sekin ;)
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka tekstin otsikko on pariisilaiskoti, on moni asia täällä kotona itseasiassa sellaisia, jotka sopivat käytännössä minne tahansa. Ja eihän täällä taida mitään kovin ranskalaista edes olla. Eli pariisilaisen tästä kodista tekevät nuo takat, vanha lautalattia, ikkunat parvekkeineen ja pihalta kuuluvat ison kaupungin äänet <3

Mitä tykkäätte?

Please leave a comment

Electrolux Design Lab 2013

“Design is where science and art break even.”

– Robin Mathew

“Design, in its broadest sense, is the enabler of the digital era – it’s a process that creates order out of chaos, that renders technology usable to business. Design means being good, not just looking good.”

-Clement Mok

“Creativity is allowing yourself to make mistakes. Design is knowing which ones to keep.”

-Scott Adams

“Visual organization is the deliberate prioritization of meaning within a visual design. It’s the process of applying the principles behind perception – how we make sense of what we see – to illuminate relationships between content and actions.”

-Luke Wroblewski

 

“Evening ladies and gents, I’m Finnish and I just can create amazing things.”

-Janne Palovuori

“Design is an expression of the purpose, and it may (if it is good enough) later be judged as art; design depends largely on constraints and it is a method of action (there are always constraints and these usually include ethic).”

-Charles Eames

“Hello, I’m single.”

– Dawid Dawod

“Hi, I’m the winner of the Electrolux Design Lab 2013.”

-Adrian Perez Zapata

Muutama viikko sitten tein elämäni nopeimman ulkomaan matkan kun käväisin yhtenä päivänä Tukholmassa Electroluxin Design Lab –kilpailun finaalissa. Vuosi sitten olin seuraamassa kilpailua Milanossa, tänä vuonna naapurimaassa aina niin  kauniissa Tukholmassa. Tiesin jo Tukholmaan mennessä, että tilaisuus tulee olemaan mitä ihanin ja inspiroivin, ja niinhän se olikin.

 

Olen niin äärettömän onnellinen EDL:n kaltaisesta mahdollisuudesta, jonka Electrolux nuorille suunnittelijoille tarjoaa. EDL upea on ponnahduslauta nuorille suunnittelijoille kovan kilpailun keskellä. Electrolux Design Lab ei tosin ole vain kilpailu muiden joukossa, vaan se on Electroluxille hyvin tärkeä asia ja siihen panostetaan joka vuosi. Näistä jopa välillä hieman hulluista  ja futuristisista suunnitelmista saadaan ideoita tulevaisuuteen.

 

Tänä vuonna ainakin itse koin, että finaalissa oli monta sellaista työtä, joita ei ihan noin vain laiteta tuotantoon. Tämän takia arvostankin Design Labia niin paljon, sillä se antaa mahdollisuuden olla hieman hullu ja suunnittelijoiden ajatella ilman boksia. Ei kangistuta vanhaan ajatteluun vaan otetaan isoja harppauksia eteenpäin. Yksi mielenkiintoisimmista ajatuksista omasta näkökulmastani oli, että miten Kinect-teknologiaa voitaisiin hyödyntää keittiössä :).

 

Tänä vuonna finaalissa oli suomalaisia myös muualla kuin katsomossa, sillä kahdeksan parhaan joukkoon ylsi myös fantastinen Janne Palovuori Nutrima-työllään. Tapasin Jannen jo ennen finaalia, jolloin hän maalasi minun seinälleni taulun samalla kun haastattelin häntä. En ole ehkä koskaan tavannut niin lahjakasta ja samalla äärettömän vaatimatonta ihmistä. Janne on superlahjakas ja todella vaatimaton. Ehkä liiankin. Eli Janne hei, pikku juttu – sinä olet super!

 

Vaikka aina välillä mietinkin, että mitä elämä olisi ilman blogia, mutta sitten kun pääse kokemaan EDL:n kaltaisen tapahtuman ja tapaamaan niin mahtavia ihmisiä, niin vastaus on aika selkeä. Tämän vuotuinen EDL  tulee taas jäämään vuoden 2013 yhdeksi kohokohdakseni :)

PS. Jannen lainaus ei ole hänen suustaan ;)

Thank you lovely Electrolux people for this amazing oppotunity to be part of Electrolux Design Lab once again!

 

Please leave a comment

Do something creative every day

‘DESIGN IS WHERE SCIENCE AND ART BREAK EVEN’

Muutaman viikon päästä on yksi tämän syksyn kohokohdistani kun matkustan Tukholmaan seuraamaan Electroluxin globaalia suunnittelukilpailua. Olen tehnyt Electroluxin kanssa yhteistyötä jo useamman vuoden ja olen niin onnellinen, että pääseen olemaan taas osa näin ihanaa juttua. Tänä vuonna Electrolux Design Lab:in finaali käydään Milanon sijasta Tukholmassa. Viime vuotinen finaali oli ehdottomasti yksi viime syksyn upeimmista kokemuksistani ja sen takia odotakin tulevalta paljon.

Viime vuonna meiltä ei ollut Suomesta ketään muualla kuin katsomossa. Onneksi niin ei ole tänä vuonna, sillä meiltä Suomesta finaalin ylsi Janne Palovuori Nutrima-konseptillaan. Tänä vuonna kilpailu oli paljon sosiaalisempi mitä aiemmin. Jannen konseptia, matkaa ja tuomareiden kommentteja voitte käydä katsomassa EDL:n kilpailusivulta.

Tapasin Jannen hetki sitten ennen kuin hän tiesi pääsystään finaaliin ja kyselin hänen luomisprosessistaan ja yleisistä tunnelmista kilpailua kohtaan. En ole toimittaja eikä minulla ole juurikaan kokemusta haastattelemisesta, niin mietin että miten luon rennon tunnelman. Jannen taustat tuntien ajattelin hänen osaavaan maalata, joten ostin öljyvärit ja samalla kun jutustelimme, niin Janne maalasi minulle taulun. Upean sellaisen.

Olin todella hämmentynyt miten rennosti Janne otti kilpailun, ”Mä vaan teen mitä mä teen ja katsotaan mihin se vie.” Jannen tekeminen on vienyt  hänet 1700 hakijan joukosta kahdeksan parhaan joukkoon. Finaaliin pääseminen on voitto jo kerrassaan. Olen seurannut kilpailua alkuvuodesta asti ja minulla oli kyllä syvä tunne siitä, että Janne pääsee finaaliin. Kun hän lähti luotani maalausprojektin ja syömisen jälkeen niin sanoin hänelle, ”nähdään Tukholmassa” ja niin me näemmekin.

 

Viime vuonna minua hellittiin finaalin lisäksi myös culinary workshopilla huippukokin ja designjohtajan vetämänä. Uskon, että tänä vuonna Tukholmassa minua odottaa jotain ennennäkemätöntä. Ihmiset tämän kilpailun taustalla ovat niin upeita ja superluovia, niin edessä on varmasti jotain todella jännittävää ja erilaista.

Olen piiloluonteeltani (enkä kai vain ihan pelkästään piiloluonteeltani) vähän tällainen taidehörhö ja inspiroidun luovista ihmisistä niin paljon. Viime vuoden finaalia edeltävänä iltana tapasin kaikki finalistit kun kävimme yhdessä illallisella. Se ilta on painunut syvälle mieleen, sillä muutamalle heistä se oli heidän ensimmäinen kerta Euroopassa. He ihmettelivät italialaista ruokaa ja elämänmenoa samalla kun jännittävät seuraavaa päivää. Toivottavasti pääsen tapaamaan heidät samalla tavalla myös tänä vuonna, sillä muutamien viime vuotisten finalistien kanssa vaihdamme kuulumisia edelleen.

Please leave a comment