Toisen ura edellä

Avec Sofié blog l toisen ura edellä

Aina välillä saan teiltä kysymyksiä siitä miltä tuntuu mennä toisen ura edellä. Tiedän, että siellä on myös muita, jotka elävät samassa tilanteessa ja ympärilläni on ihmisiä jotka kokevat samanlaista arkea kuin minä.

Avec Sofié blog l toisen ura edellä

Ajoittain on ollut tilanteita, jolloin toivoisin, että eläisimme tylsää arkea eikä elämä olisi niin pomppuista/aaltoilevaa. Kun muutimme Amsterdamiin, toivoin hartaasti, että me asuisimme nyt ainakin kaksi vuotta täällä. Jos jotakin keskusteluita paikan vaihdosta on käynnissä, en halua kuulla niistä ennen kuin kaikki on varmaa. Haluan elää tasaista ja pysyvän tuntuista elämää nyt kun se on mahdollista.

Monelle tällainen elämä ei varmastikaan sopisi. Se joka on perhekeskeinen, ei varmasti pitäisi epävarmuudesta ja siitä tunteesta, että ei tiedä minne mennä ja milloin. Jos on lapsia, silloin moni nimenomaan, ja tässä kohtaa yleensä nainen, jää kotiin. Olen tavannut myös koti-isiä, mutta harvemmin. Lähipiirini koostuu myös pareista joissa ei ole lapsia sen takia, että kumpikin haluaa käydä töissä, oli maa mikä tahansa. Seikkailevan elämäntyylin takia lapsia ei välttämättä toivota, sillä heitä ei välttämättä haluta kasvattaa nannyjen toimesta eikä tarhan ja koulujen vaihto ole aina niin helppoa. Elämän rakentaminen uudestaan on jo yksin tai kaksin haastavaa, mutta pienet lapset tuovat siihen vielä ihan oman ulottuvuutensa.

Avec Sofié blog l toisen ura edellä

Minulle kaikista rankinta tässä elämäntyylissä on nimenomaan ollut se odottaminen. Olin niin kyllästynyt poukkoilemaan Etelä-Ranskan, Pariisin ja Luxemburgin väliä odottaessani. Mikään paikka ei tuntunut oikein kodilta, kun tiesi, että mikään ei ole pysyvää.

Mieheni oli ennen minua yksin juuri sen takia, että kukaan ei kestänyt hänen reissaamistaan. Välillä olen minäkin siitä harmistunut, mutta olen siihen tottunut jo suhteen alkuajoista, kun olimme etäsuhteessa. Ja jos hän olisi koko ajan kotona, ei minulla olisi aikaa tai energiaa töiden jälkeen olla hänen kanssaan sekä pitää blogia. Olen kai siis onnekkaassa asemassa, että olen välillä yksin niin minulla on aikaa itselle ja blogille.

Avec Sofié blog l toisen ura edellä

Avec Sofié blog l toisen ura edellä

Kuluneina vuosina meille on väläytelty mahdollisuuksia asua kauempana, mutta en ole siihen suostunut oman työni sekä rakkaitteni takia. Euroopassa on hyvä olla, kun etäisyydet ovat lyhyet. Vuoteen New Yorkissa tai Sydneyssä voisin suostua, mutta muihin vaihtoehtoihin en niinkään. Etelä-Ranskassa opin sen, että se aurinko ja ranta ei tee pitkällä tähtäimellä onnelliseksi. Paljon teen jo nyt mieheni uran eteen, joten ihan minne tahansa en lähde asustelemaan, jos paikka ei miellytä itseäni. Oli aurinkoa tai ei.

Avec Sofié blog l toisen ura edellä

Toki meitä on monenlaisia ja joku voi olla todella onnellinen, että voi olla kotona ja tehdä omia asioita, kun toinen rakentaa uraa maailmalla. Olin itseasiassa tästä asiasta välillä kiukkuinen itselleni, että miksi en voinut nauttia olostani edes siellä Etelä-Ranskassa. Minun tai meidän elämä olisi ollut paljon helpompaa, jos olisin osannut nauttia noista vapaista hetkistä. Suomalaiset ystäväni ymmärsivät minua tässä asiassa, ulkomaalaiset ystäväni eivät niinkään. Tässäkin asiassa kohtasin selkeää kulttuurieroa suomalaisten ja esimerkiksi ranskalaisten välillä. Minua ei voitu ymmärtää, että muutin mieluummin Etelä-Ranskasta aluksi Luxemburgiin tai Amsterdamiin. Miksi muuttaisin auringosta sateeseen ja kylmään? Vastaus on aika yksinkertainen. Jotta minulla olisi myös oma elämä.

Vaikka elämä oli oman itseni takia välillä aika haastavaa, olen onnellinen nyt, että pääsimme noista haasteista yli ilman suurempia karikkoja. Aika myös opetti minulle ja meille paljon. Minua on turha lähettää minnekään ilman, että minulla voi olla omaa elämää. Tai toki minulla on aina ollut oma elämä, mutta en halua sellaista elämää, että sen sisältö ei miellytä minua.

Toki tiedostan edelleen, että emme ole loppuelämää varmastikaan Amsterdamissa. Yritän kuitenkin olla hetken edes aloillani ja rakentaa päivistä itseni näköiset. On asioita joihin en itse vaikuttaa niin yritän olla stressaamatta niistä ja uskoa siihen, että elämä kantaa.

Please leave a comment

Pariisi – mitä kaipaan sieltä?

Avec Sofié blog l Paris

Monesti minulta kysytään, että mitä asioita kaipaan Pariisista. Vaikka en siellä asumisesta pitänyt, on toki siellä paljon eri asioita joita vuosien varrella tein ja koin. Edelleen tiedostan, että minun on parempi asua jossakin muualla, mutta tietynlaisia kokemuksia ja tapoja mietin aina välillä.

Mieheni on ollut Pariisissa koko viikon ja olen saanut kuvia vanhoilta kotikulmilta koko viikon ajan. Nämä kuvat saivat miettimään, että mitä asioita kaipaan nyt kun olemme asuneet jo muutaman kuukauden Amsterdamissa. Amsterdam tuntuu jo ihan kodilta enkä haluaisi muuttaa täältä minnekään, mutta toki on asioita mitä kaipaan Pariisista samalla lailla mitä Suomesta.

Avec Sofié blog l Paris

Pariisissa kevät oli syksyn ohella parhainta aikaa. Vaikka tänä vuonna se on sielläkin myöhässä, tiedän että kirsikkapuut ja magnoliat kukkivat niin puistoissa kuin myös entisen kodin lähellä. Kuvan puu kukki myös leudon syksyn aikana viime marraskuussa juuri ennen kuin muutimme, mutta nyt se on taas kukassa näin keväällä. Tuo puu kertoi aina, että kesä on tulossa. Pieniä asioita kaipaa ehkä juurikin eniten sillä nimenomaan tuon puun kautta suunnistin ensimmäisinä viikkoina, että minne suuntaan lähden kun menen minnekin.

Avec Sofié blog l Paris

Jos joku on vinossa Hollannissa, on se leipäkulttuuri. Tai itseasiassa sen puute. Täällä syödään lounaaksi ”toastieita” eli käytännössä paahtoleipää juuston kanssa. Eikä siinä paahtoleivässäkään nyt välillä mitään pahaa ole, mutta kun se ei ole edes täysjyvää, vaan pahinta mahdollista pullamössöä. Kauppojen hyllyt ovat täynnä muovipusseihin pakattua höttöä eikä paperiin pakattua artesaani -leipää. Tämä on asia mitä kaipaan ihan äärettömästi varsinkin viikonloppuisin Pariisista. Vaikka en leipää syö usein, joskus kaipaisin kunnollista suolaista ja rapeaa leipää. Ymmärrän, että ranskalaiset eivät syö leipää täällä ollenkaan sillä kunnollista sellaista on vaikea löytää.

Avec Sofié blog l Paris

Kauneus ja detaljien huomioiminen niin ihmisissä sekä kaikessa mitä Ranskassa tehdään on myös asia mitä välillä mietin. Ihminen nauttii kauniista asioista ja siitä kun niihin kiinnitetään huomiota myös arjessa, niin käytöstavoissa ja kattauksessa. Hollantilaiset ovat suoruudessaan suomalaisia, mutta huomioonottavaisempia. Välillä tosin ikävöin kauneutta arjessa nimenomaan pienissä asioissa jo ihan kaduilla kävellessä. Se miten mainokset on tehty, tavaratalot stailattu, menut kirjoitettu tai pöydät katettu on asia jota aina välillä kaipaan.

Avec Sofié blog l Paris

Avec Sofié blog l Paris

Pukeutuminen on myös Hollannissa todella samanlaista mitä Suomessa. Meillä pitää olla käytännönläheinen vaatetus talven takia Suomessa ja niin se on sateen takia myös Hollannissa. En muista kovinkaan montaa kertaa, että olisin aikuisiällä laittanut kumisaappaat monena päivänä peräkkäin jalkaan. Amsterdamissa sataa usein ja olen tarkka kengistäni, niin sen takia jalassa on usein kumisaappaat ja vaihtokengät löytyvät laukusta. Sade vaikuttaa pukeutumiseen muutenkin ja sen takia olen ollut aika laiska laittamaan silkkihuiveja kaulaan, tai korkokenkiä jalkaan. Toki pukeudun edelleen siististi kauluspaitoihin, mutta en ole panostanut esimerkiksi talvitakkiin tai talvikenkiin tänä vuonna, sillä en halua pilata monen sadan euron kenkiä sateessa. Ranskalaiset ystäväni olivat meillä kylässä ja muutaman tunnin aikana ensimmäinen kommentti oli ”Dutch are not chic, they are sporty”, joka pitää täysin paikkansa. Täällä pyöräillään paikasta toiseen ja ei se kenestäkään korkkareissa kovin järkevältä tunnu varsinkaan, jos taivaalta tulee vettä.

Meillä on mennyt Hollannissa hyvin ja vastoinkäymisiltä on vältytty. Kaikki on toiminut hienosti ja olemme kumpikin onnellisia, että asumme täällä sateesta ja huonosta leivästä huolimatta :D. Pariisi on minulle täydellinen kaupunki viikonloppua ajatellen, mutta olemme nyt onnellisesti löytäneet kodin täältä Amsterdamista.

Please leave a comment

Kaksi eri minää – online ja offline

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää


Kaupallinenyhteistyö, Nokia Mobile

Välillä tuntuu, että minulla on kaksi eri minää. On se offline-minä ja sitten on se online-minä. Välillä on jopa hieman itselläkin tasapainoilemista kahden eri roolin kanssa. Toki siihen on oppinut, mutta jatkuvasti saan opettaa muita, että jos haluaa tietää mitä minulle kuuluu blogin lisäksi, kannattaa minulle soittaa. Näitä kahta eri minää avaan kaupallisessa yhteistyössä Nokia Mobilen:n kanssa.

Offline-minä ei käytännössä jaa esimerkiksi suuremmin mitään sosiaalisessa mediassa, mutta online-persoonallani on omat kanavat, jotka ovat hyvin aktiivisia. Koska omat henkilökohtaiset profiilini ovat niin hiljaisia, minulta usein kysytään, että onhan kaikki hyvin. Koen, että yhden persoonan profiilin luominen riittää ja sen takia omat Facebook- tai Twitter-profiilini ovat todella hiljaisia. Kerron niin sanotut oikeat kuulumiset jossakin muualla kuin julkisesti omassa Facebook-profiilissani.

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää

Näiden kahden persoonan erottaa toisistaan myös se, että en voisi elää ilman toista. Kun kokeilin olla täysipäiväinen bloggaaja, ahdistuin siitä, että pitää koko ajan olla luomassa jotain. Koen, että jos minulla on jatkuvasti joku päämäärä tai deadline blogin kanssa, se ei ole se miksi sen perustin. Tämän pitää olla minulle luova paikka, ei suorittamista varten. En tosin voi olla pelkästään ns. toimistotyössä ja pyörittämässä numeroita, sillä kaipaan vastapainoa ns. perinteiselle työlle. Olen aina ollut vähän näiden kahden persoonan välissä ja sen takia blogini aikoinaan aloitinkin, kun olin yliopistossa. Kaipasin pänttäämisen vierelle jotain muuta. Se muu oli blogi.

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää

Nämä kaksi persoonaa kulkee rinnakkain päivittäin. Töissä pidän toisenlaisia silmälaseja mitä kotona. Vapaalla minulla on pinkit tai hopeiset lenkkarit. Töissä siistimmät kengät. Töissä offline-minä on hiljaisempi ja harkitsevampi, kun taas online-minä on paljon räväkämpi ja spontaanimpi.  Olen kerran yrittänyt yhdistää nämä kaksi persoonaa, mutta huomasin, että se ei onnistunut. Sain kuulla jatkuvasti siitä lauseita: ”oho, luulin että olit Pariisissa etkä Suomessa” kun blogia luettiin ymmärtämättä, että ei se aina seuraa 24/7 sitä oikeaa elämääni. Tämän takia en tuo päivätöissäni millään lailla esille, että minulla on blogi. Esimieheni tietää tästä totta kai, mutta muut eivät. Olen ihan tarkoituksellani halunnut eriyttää nämä kaksi, sillä en enää halua olla selittämässä blogi-minää ihmisille, jotka eivät tätä elämäntyyliä halua välttämättä ymmärtää. Sen takia yritän itse opettaa läheisilleni medialukutaitoa ihan omalta osaltani, sillä olen kokenut tässä kahden roolin välissä, että sitä nimenomaan tarvitaan.

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää

Puhelin on todella henkilökohtainen laite ja meillä jokaisella on ne omat tarpeet ja käytämme puhelinta sen mukaan. Sain Nokian 8:n marraskuussa käyttööni ja se kulkee näiden kahden persoonani mukana. Työ-minä ottaa sillä conf callit Skype for Business -sovelluksella iltaisin tai aamulla aikaisin mennessään paikasta toiseen ja päivittää työhön liittyvät kuulumiset puhumalla. Online-minä ei käytä Skypeä päivittäin, vaan jakaa kuulumiset kuvina ja storyinä sekä Facebookin kautta. Offline-minän eli se kaikista henkilökohtaisin sisältö jaetaan WhatsApp-sovelluksessa ystävien ja perheen kanssa. Facebookista olen käytännössä luopunut, sillä koen että lähimmät ystäväni käyttävät WhatsAppia mieluiten puheluihin ja viesteihin.

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää

Online-minä muokkaa puhelimella kuvat ja latailee niitä eri sovelluksiin. Offline-minä ei niitä muokkaile, vaan jaan ne realistisina lähimmilleni. Tämän asian kanssa aina välillä itseasiassa tuskastelen, sillä haluaisin nimenomaan enemmän realismia omaan blogiini ja vaikka se teksteissä näkyy, haluaisin sitä realismia myös kuviini.

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää

Minulla on monta eri sähköpostia ja puhelimen kautta pääsen käsiksi kaikkiin eri postilaatikoihin. Näiden kaikkien postilaatikoiden sisältö on hyvin erinäköinen. On töille liittyvä sähköposti, henkilökohtainen sähköposti ja sitten on blogille omansa.

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää

Yksi asia mikä on tuottanut minulle Hollannissa päänvaivaa ja se on maksaminen. Minulla on edelleen myös suomalaiset kortit, mutta koska niissä on debit/credit -ominaisuus, eivät ne aina käy joka paikassa. Eivät edes kaikissa automaateissa. Nokia 8:n on pelastanut minut monesta paikasta, sillä se on ainut puhelin, johon olen voinut ladata hollantilaisen tilin ja voin maksaa puhelimellani, jos korttini ei käy. Minulta meni hetki ennen kuin ymmärsin, että pääsen pinteestä puhelimellani eikä minun tarvitse kävellä takaisin kotiin ja jättää ostoksia kauppaan.

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää

Avec Sofié blog l Nokia 8:n ja kaksi eri minää

Yksi sovellus, jota käytän todella paljon nyt Hollannissa, on Googlen Translate -sovellus. Täällä kaikki viralliset dokumentit tulevat hollanniksi ja sen takia pitää ne kääntää, jotta niistä saa selvän. Monesti tarvitsen käännöksen samassa tilanteessa ja sen takia napsin kuvia päivittäin, että pysyn perillä missä mennään. Samoin se on tosin muidenkin kielien kanssa: jos en ehdi näpytellä, nappaan kuvan.

Nämä kahden eri persoonan rinnakkain kulkeminen ei ole aina helppoa ja välillä se on todellista tasapainoilemista. Lähimmät ystävät soittavat tai viestittävät viikoittain ja ymmärtävät, että vaikka aurinkoisia kuvia jaetaan, ei se ole välttämättä aina se realistisin tilanne siltä hetkeltä. Jos on jollain elämänalueella itsellä tai ystävillä vaikeaa, ei sitä oikein halua omasta elämästä ja iloista kirjoittaa. Sellainen hetki on nimenomaan ollut tänä keväänä. Kumminkin toivon, että jokainen ymmärtää, että blogi on minulle se kiva ja luova paikka, jossa yhdistyy kaikki mikä minua ja teitä kiinnostaa. Se offline-minä tekee aivan jotain muuta ja kaipaa nimenomaan blogin muun elämän vastapainoksi.

 

Please leave a comment

Ympäristötekoja arjessa – miten pienillä valinnoilla voi vaikuttaa

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Kaupallinen yhteistyö, Vattenfall ja Asennemedia Advertisement

Ulkomailla asuminen on avartanut minua monella tavalla ja yksi näistä on se, että miten voisimme elää niin, että maapallollamme on parempi olla. Olen miettinyt näitä asioita yleisesti kulutus- ja matkustusmielessä, mutta yhteistyössä Vattenfallin kanssa mietin, että miten itse voi kuluttaa sähköä tavalla, että pallomme voisi paremmin.

Lähdin tekemään tätä postausta nimenomaan omista kulutustottumuksistani ja miten olen huomannut, että Ranskassa tai Hollannissa asioita tehdään. Jotta varsinkin suurkaupungeissa olisi kaikilla hyvä olla, on kaupunkien sekä sen asukkaiden tehtävä monia valintoja, jotta elämänlaatu paranisi sekä, että saisimme elää puhtaammassa ympäristössä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Minulle henkilökohtaisesti tuli saasteet ja Pariisin likaisuus vasten kasvoja liian konkreettisesti aamulenkillä sekä sunnuntaikävelyillä, että monesti mietin, että miten tähän pystyttäisiin vaikuttamaan. Se miten kulutamme päivittäin asioita vaikuttaa nimittäin muuhunkin kuin siihen omaan sähkölaskuun.

Monesti mietin Pariisissa, että jos työssäkäyvät pystyisivät esimerkiksi tekemään töitä enemmän kotoa, säästyisi kaupunki saastemassalta ja suurilta päästölukemilta. Varsinkin Suomessa meillä on läsnätyönkulttuuria enemmän, jotta ruuhkissa istumisilta vältytään ja työntekijät voivat käyttää aikansa paremmin kotona töitä tehden, kuin ruuhkissa istuen ja ilmaa saastuttaen. Työkalut kun kaikilla melkein on, vain se kulttuuri puuttui useilta ranskalaisilta yrityksiltä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Myös liikkuminen muuttui Pariisissa osaltani. Olin onnekas sillä työpaikkani sijaitsi 10 minuutin päässä kotoa, joten pystyin kävelemään työpaikalleni helposti. Muuten kaikki Pariisissa käyneet tietävät, että suurkaupungissa jos haluaa nopeasti paikasta toiseen, ei taksi kannata, vaan käytin metroa jos menin vaikka ruokakauppaan tai toiselle puolelle kaupunkia. Jos tosin meillä oli paljon kannettavaa, käytimme sähköautoa, johon meillä oli vuosimaksu subcription -mallilla.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Hollannissa meillä ei myöskään ole autoa, vaan teen joko kotona töitä tai kuljen työmatkani metrolla. Hollannissa pyöräillään paljon ja autoilu on tehty päästöjen takia todella hankalaksi, niin pyörällä liikkuu kaupungissa kaikista nopeimmin. Vielä en tosin ole uskaltanut pyöräillä näiden hurjapäiden seassa, vaan kävelen vielä mieluiten paikasta toiseen. Sähköauton jos Hollannissa omistaa, saa siten paljon etuja. Vakituista parkkipaikkaa ei esimerkiksi tarvitse keskustan alueella jonottaa vuosia, vaan sähköautot kiilaavat jonoissa kaikkien autojen edelle. Pariisissa keskustan päästöjä yritetään hallita lakimuutoksella, että tulevaisuudessa vanhemmat ja enemmän saastuttavat autot eivät saa tulla enää kaupungin keskustaan. Muutaman kerran koin Pariisissa sen, kun yksityisautoilu kiellettiin nimenomaan saasteiden takia. Toivon, että tämänkaltaiset tapahtumat eivät pelkästään poistaneet saastepilviä, vaan yleisiä asenteita joukkoliikennettä kohtaan sekä avasivat silmiä, että kotona voi myös tehdä töitä.

Miten kulutustottumukseni näkyvät sitten kotona sähkönkulutuksessa? Nämä asiat ovat hyvin arkisia, joten jokainen voi miettiä omia tottumuksiaan päivittäisten askareiden osalta.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Yksi asia, jota ikävöi moni suomalainen ulkomailla asuva, on tiivistetyt ikkunat. Ranskassa meidän ikkunat olivat 1900-luvun alusta eikä tiivisteitä ollut ollenkaan, vaan puukehikot kaunista taloa koristamassa. Lämmin ilma pääsi siis karkuun ei vain meiltä, vaan sadoilta tuhansilta ja jopa miljoonilta pariisilaisilta, sillä vanhojen talojen ikkunoita ei oltu tiivistetty. Tätä tiivistysajattelua yritin opettaa ranskalaisille sekä myös nyt täällä Hollannissa. Tiivisteiden sijaan Ranskassa ja Hollannissa näkyy paksuja verhoja ikkunoiden edessä sekä pieniä tyynyjä ovien alareunaa tukkimassa. Koska olen tästä asiasta niin intohimoinen, tarkastin jokaisen asunnon tiivistykset, jota kävimme Hollannissa katsomassa ja esimerkiksi meidän olohuoneen lasikatto on varustettu parhaimmalla mahdollisella lasilla, joten lämpö ei pääse karkaamaan. Jokaisen tulisi siis katsoa, että omat tiivisteet ovat kotona kunnossa, jotta lämpö ei pääse karkuun.

Mitä muutenkin lämpöön tulee, on suomalaisissa kodeissa usein todella lämmin. Euroopan kodeissa harvemmin lämpötila on yli +22 ja tähän minulla meni kauan totutella. Tosiasia kumminkin on, että nukumme paremmin viileässä ilmassa ja jos huoneen lämpötila on +18-22 astetta, pitäisi sen riittää pitämään ihminen lämpimänä. Asettamalla huoneen lämpötila hivenen viileämmäksi on helppo ekoteko.

Yksi kodin suurimmista energiasyöpöistä on jääkaappi. Ostimme vuosi sitten uuden jääkaapin ja valintaan vaikutti paljon se, että miten paljon jääkaappi kuluttaa energiaa. Meidän jääkaapissa on myös teknologialla ja muotoilulla varmistettu se, että esimerkiksi lokerot, jonne menee lihat ja kalat ovat viileämpiä kuin esimerkiksi kasvislokerot. Muotoilulla edesautetaan ilmankiertoa niin, että se pitää tietyt tuotteet viileämpinä kuin toiset.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Toinen kodin energiasyöppö on tottakai teknologia. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten kotona oli vain yksi tietokone, nyt jokaisella perheenjäsenellä on vähintään tietokone ja puhelin, mutta myös joissakin tapauksissa tabletti. Ihan tarkkaan en tiedä mikä on pöytäkoneen ja kannettavan tietokoneen energiankulutuksen ero, mutta uskoisin, että kannettava tietokone on ekologisempi vaihtoehto. Mitä laitteisiin muutenkin tulee, pitäisi niitä uusia minusta aivan liian usein. Toki niille varmasti on myös hyviä kierrätyspisteitä, mutta laitevalmistajat voisivat ainakin minusta tehdä tässä asiassa parannuksen kertomalla kuluttajalle selkeästi, että mitä tehdä vanhalle puhelimelle tai tietokoneelle, kun se ei enää toimi. Monella meistä nimittäin on varmasti laatikoissa vanhoja puhelimia tai läppäreitä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Kun asumme pohjoisella pallonpuoliskolla, tarvitsemme keinovaloa. Mitä valoon tulee, yksi ekoteko kotona on vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Kun ostimme esimerkiksi Flosin valaisimen, valitsin LED -energiansäästölamput. Hintaa valaisimelle tuli heti paljon lisää, mutta energiankulutus madaltuu, sekä uskon, että minun ei tarvitse lamppuja uusia, ellei ne hajoa valaisinta siirrettäessä. Kun siis seuraavan kerran olet valaisinkaupoilla, valitse sellainen valaisin johon on mahdollista ostaa LED-energiansäästölamput.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Valon vähyyden takia suomalaiset kodit ovat usein aika valaistuja. Meillä ei niinkään tunneta tunnelmavaloa, vaan jokaisen kodin katossa on suuri valaisin. Mitä jos hyggeiltäisiin hivenen ja sammuttaisimme varsinkin turhia valoja huoneista joissa emme ole?

Suomalaisista kodeista ei useinkaan löydy ilmastointilaitteita, mutta varsinkin Etelä-Ranskassa jokaisesta kodista sellainen löytyy. Usein kesällä koen ne varsinkin ihan turhina, sillä elimistö tottuu lämpöön, jos ei ilmastointilaite ole päällä. Ja jos Etelä-Ranskaan tulee lomalle kesällä, kannattaa lämpöön tottua. Sen takia meillä ei ilmastointi ole päällä käytännössä koskaan, sillä haluamme että keho tottuu lämpöön ja kun ravaamme ulkona koko ajan, viileä ilma katoaa saman tien ulos, kun ovia ja ikkunoita avataan.

Olemme miettineet monesti, että asentaisimme aurinkopaneelit mökkimme katolle. Etelä-Ranskassa kun se olisi järkevin energiamuoto, sillä aurinko paistaa 300 päivää vuodessa. Tällä hetkellä turvakameramme sekä varashälyttimemme toimivat Etelä-Ranskassa aurinkoenergialla, mutta emme ole saaneet kylältämme lupaa asettaa paneeleita katolle vielä. Ymmärrän, että turistit eivät ehkä pitäisi, jos idyllinen kylä Etelä-Ranskassa olisi kansoitettu aurinkopaneeleilla, mutta kun se olisi kumminkin kaikista järkevin energiamuoto paikassa jossa paistaa aina aurinko.

Tässä teille muutama ajatus siitä, miten omaa energiankulutusta voi miettiä monelta kantilta. Suuria tekoja tämä ei vaadi vaan hivenen ajattelemista, että voisiko jotain tehdä toisin. Kannattaako jokainen tietokone olla koko ajan päällä, jos niitä ei käytä? Voisiko valoja sammuttaa tai lämpötilaa laskea? Olisiko järkevämpi ostaa kerralla kunnon kodinkoneet, jotka ovat energiaystävällisiä?

Yhteistyöhön liittyy myös arvonta. Millaisesta maailmasta te unelmoitte? Haluaisitteko, että LED-valot tulisivat pakollisiksi? Tai, että kaupungeissa kiellettäisiin yksityisautoilu? Kun me unelmoidaan ja tehdään omia valintoja ja puhutaan niistä, muutetaan niillä maailmaa aina hivenen paremmaksi. Itse unelmoin siitä, että ihmiset työmatkailisivat vähemmin ja käyttäisivät teknologiaa enemmän apuna työn tekemiseen. Unelmoin myös siitä, että teknologia kestäisi kauemmin ja että jokaiselta ei löytyisi viittä eri laitetta kuluttamassa sähköä, sillä harvemmin me kovin montaa tietokonetta tai tablettia tarvitsemme. Kerro siis minulle mistä sinä unelmoit. Arvon vastanneiden kesken Gauharin notice boardin, jonne voi nimenomaan kerätä niitä unelmia. Vastausaikaa on viikon verran ensi tiistaihin klo 20 asti.

Myös Vattenfallilla on unelma. Vattenfall haluaa olla fossiilivapaa vuoteen 2030 mennessä. Jos sinä haluat olla sähkösi osalta fossiilivapaa, mieti sitä sähkösopimuksesi kannalta myös.

 

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

Vuoden visuaalisin – kiitos

Avec Sofié blog l vuoden visuaalisin

Olen kirjoittanut blogiani kahdeksan vuotta ja ennen Avec Sofie -blogia oli minulla myös blogi ennen kuin aloitin nykyisen blogini. Blogini on minulle elämäntapa ja aamuvarhaisella kun joku toinen juoksee aamulenkin, istun minä koneeni ääressä ja kirjoitan teille postauksia. Lomalla kun joku toinen haluaa vain rentoutua ja pitää katseen kirjassa tai meressä, on minun katseeni kamerassa ja ajatukseni siinä, että mitä voisin matkakohteesta kirjoittaa teille. Annoksia meillä on yleensä kolme, minun, hänen ja sitten on se blogiannos joka näyttää aina kaikesta kauneimmalta.

Avec Sofié blog l vuoden visuaalisin

Vuosien työn jälkeen on ihana olla omanlaisessa kategoriassa Inspiration Blog Awardseissa. Ehdolla oleminen vuoden visuaalisimmaksi on minulle se suurin palkinto. Ja missä seurassa saankaan olla?! Niin ihana olla rakkaiden ystävien sekä myös supertaitavien blogikollegoiden kanssa juhlimassa vuosien työtä.

Avec Sofié blog l Joululeipä - Christmas bread

Avec Sofié blog l vuoden visuaalisin

Jos Laura viilaa enemmän pilkkua, minä viilaan enemmän PhotoShoppia ja kiillotan laseja sekä silitän ruokaliinoja. Tästä syystä nimenomaan on hienoa, että meitä on niin monta hyvin erilaista ja eri lailla visuaalista blogia ehdolla samassa kategoriassa. Suurin osa meistä on myös hivenen vanhempia bloggaajia, joten elämän visuaalisuus näkyy myös blogin sivuilla myös tarinoina, sekä vahvoina erilaisina elämäntapoina.

Avec Sofié blog l vuoden visuaalisin

Avec Sofié blog l vuoden visuaalisin

 

Avec Sofié blog l Interior dreams

Mitä visuaalisuuteen tulee, on sitä niin monenlaista. Se voi näkyä toisen vaatetuksessa, maalauksissa, valokuvissa, tarinankerronnassa tai ruoassa. Koen, että oma näkemykseni näkyy parhaiten nimenomaan ruokajutuissa, kun saan tuoda väriä valokuviini ruoan muodossa. Ero blogeissa on juuri minusta se paras asia, sillä meillä jokaisella on se oma vahvuus ja näkemys, jota jokainen tuo päivittäin esiin omissa kanavissaan. Ei ole parhainta tapaa, vaan se oma näkemys asioista.

Kiitos niin paljon teille, kun olette laittaneet minut ehdolle tässä nimenomaisessa kategoriassa. Se merkitsee minulle äärettömän paljon <3 Muita kollegoita ja vuoden visuaalisinta blogia pääsette äänestämään tästä.

Please leave a comment
1 2 3 19