Spring in Amsterdam

Avec Sofié blog l Spring in Amsterdam

Tämä viikko on ollut todellinen kesäviikko Amsterdamissa. Harmikseni olen istunut joka päivä toimistolla sisällä pitkään iltaa asti ja katsellut ulos, kun aurinko on paistanut ja värjötellyt ilmastoinnin kanssa vaikka ulkona on ollut jopa +29 astetta!? Noh, vielä on kesää jäljellä.

Avec Sofié blog l Spring in Amsterdam

Olen tottunut, että huhtikuussa Keski-Eurooppaan tulee iso lämpöaalto ja toukokuussa kylmyys palaa. Näin se oli melkein joka vuosi Pariisissakin. Tämän takia en ole ihan vielä heittämässä takkeja ja lämpimämpiä kenkiä kaappiin, sillä jotenkin en osaa asennoitua myöskään siihen, että nyt se kesä alkaa. Muutama viikko sitten vielä ihmiset luistelivat kanaaleissa ja nyt kesä muka saapui yhdellä rysäyksellä.

Avec Sofié blog l Spring in Amsterdam

Hollantilaiset ovat siinä mielessä samanlaisia mitä suomalaiset, että kun on hyvä ilma, sisällä ei istuta. Vaikka täällä ei lunta sada, vettä tulee sitäkin enemmän, joten hollantilaiset osaavat nauttia aurinkoisista ilmoista. Tällä viikolla puistot ovat täyttyneet picnic-vilteistä, terassit ihmisistä sekä kadut kesävaatteista.

Avec Sofié blog l Spring in Amsterdam

Olen ollut joka ilta tällä viikolla käytännössä työni takia myös illat aftereillä tai dinnereillä, mutta onneksi olen saanut valita paikat ja olenkin suosinut terassimaisia ravintoloita. Olen siis saanut edes illat olla ulkona raikkaassa ilmassa ja suorittanut omaa hidden agendaa ravintolavalinnoissa. Kuulemma nyt työkaverini vihdoin ymmärtävät, että olen Suomesta kun hihkun onnesta kun näen auringon :D

Avec Sofié blog l Spring in Amsterdam

Tänään sunnuntaina en ajatellut olla kovinkaan kauaa sisällä, sillä huomenna ja ensi viikolla palataan niin sanotusti normaaliin rytmiin sään kanssa. Yritän ehtiä tänään picnicille, lenkille ja siivota terassin. En ole käynyt meidän terassilla muuttomme jälkeen kuin uutena vuotena ja kerran sen jälkeen, joten siivottavaa ja järjesteltävää riittää.

Avec Sofié blog l Spring in Amsterdam

Avec Sofié blog l Spring in Amsterdam

Avec Sofié blog l Spring in Amsterdam

Ajattelin tehdä samanlaisen puutarhan terassillemme mitä Etelä-Ranskassa, joten tänään toivon pääseväni myös puutarhaostoksille. Ajattelin kylvää mustikoita, mansikoita, sipuleita ja yrttejä terassille. En tosin odota, että terassini kukoistaa yhtä upeasti tänä vuonna mitä viime vuonna, mutta ajattelin edes yrittää. Lääniä ja ideoita on, toivottavasti myös kesäisiä päiviä.

Please leave a comment

Unelmieni ruokakauppa – millainen se olisi?

Avec Sofié blog l Unelmieni ruokakauppa

Nyt kun olette ahkerasti osallistuneet keskusteluun ympäristöasioista, ajattelin jatkaa tätä teemaa. Kiitos kun olette olleet viime viikolla niin ahkeria Instagramissa, kun kommentoitte muoviasioihin liittyen Storyihini sekä edelliseen postaukseeni, jossa mietin omia ilmastotekojani. Olen joka kerta niin äärettömän otettu, kun jaatte avoimesti omia arkisia valintojanne ja olen niin kiitollinen kun voin käydä teidän kanssa hyviä keskusteluja. Samalla avarratte minua, kun kerrotte miten te hoidatte arkenne tältä osin ja ehkä me yhdessä saamme esimerkillämme jonkun toisenkin muuttamaan omaa käytöstä, kun jaamme yhdessä kommenteissa vinkkejä.

Avec Sofié blog l Unelmieni ruokakauppa

Ruoka ja ruokakaupat ovat minulle intohimo ja varsinkin ulkomailla huomaa paljon eroja mitä ruokakauppoihin tulee. Luxemburgissa sekä Hollannissa ruokakauppojen taso sekä tuotteiden saatavuus on ihan mieletöntä ja sen takia täällä on kiva käydä kaupoissa ruokaostoksilla. On tosin yksi asia mikä saa minut aina hieman hiljaiseksi ja se on muovin määrä tuotteiden ympärillä, jotka eivät sitä välttämättä tarvitsisi. Tätä kutsutaan meillä kotona grocery store -rantiksi, sillä tästä ahdistuksesta on tullut täällä meillä jo tapa.

Mietin hetki sitten tuttavani LinkedIn-postauksessa, että millainen olisi minun unelmien ruokakauppa ja sain idean siitä kirjoittaa ruokakaupoista ja muutamista epäkohdista? Hollannin Marqt on aika lähellä unelmieni ruokakauppaa, sillä tuotteet ovat pitkälti luomua sekä lähituottajilta, mutta muovin määrä on aivan käsittämätöntä. Miksi kolme passionhedelmää on pakattu muoviin? Miksi yksittäisen munakoison pitää olla kelmutettu? Miksi parsakaalin tarvitsee olla muovissa? Onneksi puhuin Instagram Storyssani Suomeksi, sillä muuten olisin varmasti viikonloppuna saanut porttikiellon lempikauppaani, kun avasin ongelmakohtia minun lähtökohdistani.

Kukaan ei ole täydellinen ja mitä arvovalintoihin tulee, on varsinkin näissä asioissa vaikea miellyttää kaikkia. Olen tosin sitä mieltä, että kuuluu jo jonkinlaiseen sivistykseen miettiä näitä asioita omalta kohdalta. Kaikille ei sovi tietty tapa toimia, mutta sitä voidaan sitten kompensoida jollakin toisella tavalla. Tärkeintä on, että näitä asioita miettii ja muuttaa kulutustottumuksiaan sen mukaan.

Avec Sofié blog l Unelmieni ruokakauppa

Millainen olisi sitten minun unelmieni ruokakauppa? No ensinnäkin sellainen missä muoviin pakattuja hedelmiä ja vihanneksia ei olisi. Irtosalaatti tosin taitaa olla sellainen, että se ei kauaa kestä ilman muovipakkausta ja tästä sainkin idean, että miksi ruukkusalaatteja ei kasvateta isommissa ruukuissa? Ja isommissa ruokakaupoissa voisi olla vaikka kasvimaa, jossa salaatit ja yrtit kasvaisivat? Toki jokainen voi kasvattaa yrttinsä varsinkin näin valon aikaan kotosalla, mutta jos siihen ei ole innostusta, olisi salaattien annoskoot yksi tapa vähentää irtosalaateista tulevaa muoviroskaa, jos ei pakkauksiin löydetä parempaa vaihtoehtoa.

Avec Sofié blog l Unelmieni ruokakauppa

Tuoretiskit niin kalalle ja lihalle ovat must. Olen vähän alkanut kaihtamaan lihatuotteita ja ainoa tapa miten niitä enää ostan, on suoraan tiskiltä. Siten voin kysellä mistä liha tulee sekä nähdä miltä se näyttää. Suomessa käyn aina Stockmannin kalatiskillä tai vaihtoehtoisesti hallissa hakemassa kuhani, siikani tai ahveneni, mutta Amsterdamista en ole vielä löytänyt sellaista paikkaa joka olisi aina auki ja tuore kala saatavilla. Ruokatoreilta toki kalaa saa, mutta ne eivät ole joka päivä auki.

Jos Ranska minulle jotain teki, oli se, että tulin leivälle nirsoksi. En sitä yleensäkään paljoa syö, mutta joskus unelmoin kunnon bakery-leivästä enkä mistään muoviin pakatusta hötöstä. Tämä leipäasia on Suomessa parantumassa, sillä meille on avattu kunnon leipureiden liikkeitä, mutta Hollannissa en ole vielä nähnyt samanlaista trendiä. Unelmakaupassani olisi siis rapeita ja kovakuorisia ranskalaistyyppisiä leipiä.
Hollannin historian takia pienimmästäkin kaupasta löytyy erikoistuotteita ja se on helpottanut ainakin omaa kokkailua sekä myös inspiroitumista. Toki täällä erilaiset vaihtoehdot ovat monesti lähellä tuotettuja väestön takia, mutta jos esimerkiksi vaikka tietty kastike tai mango on kaukaa saapunut kaupan hyllylle, ei se tietenkään kovinkaan ekologista ole.

Avec Sofié blog l Unelmieni ruokakauppa

Asia mistä annan hollantilaisille pisteitä, on ideoiden ja ns. valmiiden ruoka-ainesten pakkaaminen yhteen. Esimerkiksi tietyt kasvikset on pakattu yhteen yrttien kera ja käytännössä liha vain puuttuu. Tämä helpottaa arjen kiireessä, kun idean voi noukkia resepteineen hyllyltä. Sama on keittojen kanssa. Keittovaihtoehtoja on paljon erilaisia ja ne voi napata mukaansa ja keitto on valmis 15 minuutissa eikä pilkkomisia ja muita tarvita. Näissä tosin tulee se muoviasia esille mikä vähentää oma innostusta näiden tuotteiden ostamiseen.

Toinen asia mistä täällä pidän on asettelu. Kalatiskin viereen on aseteltu sille sopiva viinivaihtoehto ja muutenkin kaupan järjestys on jollain lailla todella looginen mitä löytyy mistäkin. Asettelu luo viihtyvyyttä ja samalla kotoisuutta ja sen takia pidän täällä ruokakaupoissa käymisestä. En mene täällä niin kuin tavalliseen K-Markettiin, jossa ei esillepanoa ole useinkaan mietitty, vaan täällä ideoita saa ihan ruokakaupastakin.

Jos pitäisi mainita joku ruokakauppojen kuningatar, olisi se Bon Marchén Grande Epicerie. Olen usein sanonut, että Ranskassa ei saa mitään keskitasoista. Taso on huonointa tai sitten parasta mitä voi pyytää. Niin se oli myös ruokakauppojen kohdalla. Grande Epicerie on jokaisen ruokaintoilijan ihannepaikka, jossa visuaalisuus yhdistetään kokonaiseksi elämykseksi. Toki se näkyi tuotteiden hinnoissa, mutta jos jotain ikävöin Pariisista, on se nimenomaan tämä ruokakauppa ja koko Bon Marché.

Amsterdamissa on paljon erilaisia ruokatoreja. Meidän kodin lähettyvillä on joka lauantai mieletön tori, josta voi ostaa kaiken leivästä ostereihin ja juustoista kasviksiin. Tämä on ollut minulle melkein se ainut tapa ostaa kunnollista leipää, muovittomia kasviksia sekä lähialueiden tuotteita. Ruokatorit ovat todella suosittuja ja jos tulette Amsterdamiin, suosittelen piipahtamaan ruokatoreilla. Farmers Market Noordemarkt on tässä meidän kodin lähellä ja jos olette keskustassa Amsterdamissa ollessa, on markkinoilla helppo piipahtaa.

Millainen olisi sinun unelmien ruokakauppa? Mitä asioita arvostat ruokakaupoissa?

Please leave a comment

Ympäristötekoja arjessa – miten pienillä valinnoilla voi vaikuttaa

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Kaupallinen yhteistyö, Vattenfall ja Asennemedia Advertisement

Ulkomailla asuminen on avartanut minua monella tavalla ja yksi näistä on se, että miten voisimme elää niin, että maapallollamme on parempi olla. Olen miettinyt näitä asioita yleisesti kulutus- ja matkustusmielessä, mutta yhteistyössä Vattenfallin kanssa mietin, että miten itse voi kuluttaa sähköä tavalla, että pallomme voisi paremmin.

Lähdin tekemään tätä postausta nimenomaan omista kulutustottumuksistani ja miten olen huomannut, että Ranskassa tai Hollannissa asioita tehdään. Jotta varsinkin suurkaupungeissa olisi kaikilla hyvä olla, on kaupunkien sekä sen asukkaiden tehtävä monia valintoja, jotta elämänlaatu paranisi sekä, että saisimme elää puhtaammassa ympäristössä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Minulle henkilökohtaisesti tuli saasteet ja Pariisin likaisuus vasten kasvoja liian konkreettisesti aamulenkillä sekä sunnuntaikävelyillä, että monesti mietin, että miten tähän pystyttäisiin vaikuttamaan. Se miten kulutamme päivittäin asioita vaikuttaa nimittäin muuhunkin kuin siihen omaan sähkölaskuun.

Monesti mietin Pariisissa, että jos työssäkäyvät pystyisivät esimerkiksi tekemään töitä enemmän kotoa, säästyisi kaupunki saastemassalta ja suurilta päästölukemilta. Varsinkin Suomessa meillä on läsnätyönkulttuuria enemmän, jotta ruuhkissa istumisilta vältytään ja työntekijät voivat käyttää aikansa paremmin kotona töitä tehden, kuin ruuhkissa istuen ja ilmaa saastuttaen. Työkalut kun kaikilla melkein on, vain se kulttuuri puuttui useilta ranskalaisilta yrityksiltä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Myös liikkuminen muuttui Pariisissa osaltani. Olin onnekas sillä työpaikkani sijaitsi 10 minuutin päässä kotoa, joten pystyin kävelemään työpaikalleni helposti. Muuten kaikki Pariisissa käyneet tietävät, että suurkaupungissa jos haluaa nopeasti paikasta toiseen, ei taksi kannata, vaan käytin metroa jos menin vaikka ruokakauppaan tai toiselle puolelle kaupunkia. Jos tosin meillä oli paljon kannettavaa, käytimme sähköautoa, johon meillä oli vuosimaksu subcription -mallilla.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Hollannissa meillä ei myöskään ole autoa, vaan teen joko kotona töitä tai kuljen työmatkani metrolla. Hollannissa pyöräillään paljon ja autoilu on tehty päästöjen takia todella hankalaksi, niin pyörällä liikkuu kaupungissa kaikista nopeimmin. Vielä en tosin ole uskaltanut pyöräillä näiden hurjapäiden seassa, vaan kävelen vielä mieluiten paikasta toiseen. Sähköauton jos Hollannissa omistaa, saa siten paljon etuja. Vakituista parkkipaikkaa ei esimerkiksi tarvitse keskustan alueella jonottaa vuosia, vaan sähköautot kiilaavat jonoissa kaikkien autojen edelle. Pariisissa keskustan päästöjä yritetään hallita lakimuutoksella, että tulevaisuudessa vanhemmat ja enemmän saastuttavat autot eivät saa tulla enää kaupungin keskustaan. Muutaman kerran koin Pariisissa sen, kun yksityisautoilu kiellettiin nimenomaan saasteiden takia. Toivon, että tämänkaltaiset tapahtumat eivät pelkästään poistaneet saastepilviä, vaan yleisiä asenteita joukkoliikennettä kohtaan sekä avasivat silmiä, että kotona voi myös tehdä töitä.

Miten kulutustottumukseni näkyvät sitten kotona sähkönkulutuksessa? Nämä asiat ovat hyvin arkisia, joten jokainen voi miettiä omia tottumuksiaan päivittäisten askareiden osalta.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Yksi asia, jota ikävöi moni suomalainen ulkomailla asuva, on tiivistetyt ikkunat. Ranskassa meidän ikkunat olivat 1900-luvun alusta eikä tiivisteitä ollut ollenkaan, vaan puukehikot kaunista taloa koristamassa. Lämmin ilma pääsi siis karkuun ei vain meiltä, vaan sadoilta tuhansilta ja jopa miljoonilta pariisilaisilta, sillä vanhojen talojen ikkunoita ei oltu tiivistetty. Tätä tiivistysajattelua yritin opettaa ranskalaisille sekä myös nyt täällä Hollannissa. Tiivisteiden sijaan Ranskassa ja Hollannissa näkyy paksuja verhoja ikkunoiden edessä sekä pieniä tyynyjä ovien alareunaa tukkimassa. Koska olen tästä asiasta niin intohimoinen, tarkastin jokaisen asunnon tiivistykset, jota kävimme Hollannissa katsomassa ja esimerkiksi meidän olohuoneen lasikatto on varustettu parhaimmalla mahdollisella lasilla, joten lämpö ei pääse karkaamaan. Jokaisen tulisi siis katsoa, että omat tiivisteet ovat kotona kunnossa, jotta lämpö ei pääse karkuun.

Mitä muutenkin lämpöön tulee, on suomalaisissa kodeissa usein todella lämmin. Euroopan kodeissa harvemmin lämpötila on yli +22 ja tähän minulla meni kauan totutella. Tosiasia kumminkin on, että nukumme paremmin viileässä ilmassa ja jos huoneen lämpötila on +18-22 astetta, pitäisi sen riittää pitämään ihminen lämpimänä. Asettamalla huoneen lämpötila hivenen viileämmäksi on helppo ekoteko.

Yksi kodin suurimmista energiasyöpöistä on jääkaappi. Ostimme vuosi sitten uuden jääkaapin ja valintaan vaikutti paljon se, että miten paljon jääkaappi kuluttaa energiaa. Meidän jääkaapissa on myös teknologialla ja muotoilulla varmistettu se, että esimerkiksi lokerot, jonne menee lihat ja kalat ovat viileämpiä kuin esimerkiksi kasvislokerot. Muotoilulla edesautetaan ilmankiertoa niin, että se pitää tietyt tuotteet viileämpinä kuin toiset.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Toinen kodin energiasyöppö on tottakai teknologia. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten kotona oli vain yksi tietokone, nyt jokaisella perheenjäsenellä on vähintään tietokone ja puhelin, mutta myös joissakin tapauksissa tabletti. Ihan tarkkaan en tiedä mikä on pöytäkoneen ja kannettavan tietokoneen energiankulutuksen ero, mutta uskoisin, että kannettava tietokone on ekologisempi vaihtoehto. Mitä laitteisiin muutenkin tulee, pitäisi niitä uusia minusta aivan liian usein. Toki niille varmasti on myös hyviä kierrätyspisteitä, mutta laitevalmistajat voisivat ainakin minusta tehdä tässä asiassa parannuksen kertomalla kuluttajalle selkeästi, että mitä tehdä vanhalle puhelimelle tai tietokoneelle, kun se ei enää toimi. Monella meistä nimittäin on varmasti laatikoissa vanhoja puhelimia tai läppäreitä.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Kun asumme pohjoisella pallonpuoliskolla, tarvitsemme keinovaloa. Mitä valoon tulee, yksi ekoteko kotona on vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Kun ostimme esimerkiksi Flosin valaisimen, valitsin LED -energiansäästölamput. Hintaa valaisimelle tuli heti paljon lisää, mutta energiankulutus madaltuu, sekä uskon, että minun ei tarvitse lamppuja uusia, ellei ne hajoa valaisinta siirrettäessä. Kun siis seuraavan kerran olet valaisinkaupoilla, valitse sellainen valaisin johon on mahdollista ostaa LED-energiansäästölamput.

Avec Sofié l Vattenfall & ympäristötekoja

Valon vähyyden takia suomalaiset kodit ovat usein aika valaistuja. Meillä ei niinkään tunneta tunnelmavaloa, vaan jokaisen kodin katossa on suuri valaisin. Mitä jos hyggeiltäisiin hivenen ja sammuttaisimme varsinkin turhia valoja huoneista joissa emme ole?

Suomalaisista kodeista ei useinkaan löydy ilmastointilaitteita, mutta varsinkin Etelä-Ranskassa jokaisesta kodista sellainen löytyy. Usein kesällä koen ne varsinkin ihan turhina, sillä elimistö tottuu lämpöön, jos ei ilmastointilaite ole päällä. Ja jos Etelä-Ranskaan tulee lomalle kesällä, kannattaa lämpöön tottua. Sen takia meillä ei ilmastointi ole päällä käytännössä koskaan, sillä haluamme että keho tottuu lämpöön ja kun ravaamme ulkona koko ajan, viileä ilma katoaa saman tien ulos, kun ovia ja ikkunoita avataan.

Olemme miettineet monesti, että asentaisimme aurinkopaneelit mökkimme katolle. Etelä-Ranskassa kun se olisi järkevin energiamuoto, sillä aurinko paistaa 300 päivää vuodessa. Tällä hetkellä turvakameramme sekä varashälyttimemme toimivat Etelä-Ranskassa aurinkoenergialla, mutta emme ole saaneet kylältämme lupaa asettaa paneeleita katolle vielä. Ymmärrän, että turistit eivät ehkä pitäisi, jos idyllinen kylä Etelä-Ranskassa olisi kansoitettu aurinkopaneeleilla, mutta kun se olisi kumminkin kaikista järkevin energiamuoto paikassa jossa paistaa aina aurinko.

Tässä teille muutama ajatus siitä, miten omaa energiankulutusta voi miettiä monelta kantilta. Suuria tekoja tämä ei vaadi vaan hivenen ajattelemista, että voisiko jotain tehdä toisin. Kannattaako jokainen tietokone olla koko ajan päällä, jos niitä ei käytä? Voisiko valoja sammuttaa tai lämpötilaa laskea? Olisiko järkevämpi ostaa kerralla kunnon kodinkoneet, jotka ovat energiaystävällisiä?

Yhteistyöhön liittyy myös arvonta. Millaisesta maailmasta te unelmoitte? Haluaisitteko, että LED-valot tulisivat pakollisiksi? Tai, että kaupungeissa kiellettäisiin yksityisautoilu? Kun me unelmoidaan ja tehdään omia valintoja ja puhutaan niistä, muutetaan niillä maailmaa aina hivenen paremmaksi. Itse unelmoin siitä, että ihmiset työmatkailisivat vähemmin ja käyttäisivät teknologiaa enemmän apuna työn tekemiseen. Unelmoin myös siitä, että teknologia kestäisi kauemmin ja että jokaiselta ei löytyisi viittä eri laitetta kuluttamassa sähköä, sillä harvemmin me kovin montaa tietokonetta tai tablettia tarvitsemme. Kerro siis minulle mistä sinä unelmoit. Arvon vastanneiden kesken Gauharin notice boardin, jonne voi nimenomaan kerätä niitä unelmia. Vastausaikaa on viikon verran ensi tiistaihin klo 20 asti.

Myös Vattenfallilla on unelma. Vattenfall haluaa olla fossiilivapaa vuoteen 2030 mennessä. Jos sinä haluat olla sähkösi osalta fossiilivapaa, mieti sitä sähkösopimuksesi kannalta myös.

 

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

Työjutuista ja valinnoista

Avec Sofié blog l From winter to spring

Ajattelin aluksi, että en kirjoittaisi tästä asiasta, sillä olen yrittänyt pitää työ- ja blogiasiat erillään.  Koen kumminkin olevani jonkinlaisessa velvollisuudessa kirjoittaa teille, että miksi blogini on ollut aika hiljainen viime aikoina, eikä postauksia tule melkein joka päivä. Aloitin työt tämän vuoden alussa ja sen takia en ole ihan niin aktiivisesti kirjoittanut blogiani. Tiesin, että tämä päivä tulisi vielä joskus ja olen monesti puntaroinut, että miten pystyn pitämään narut käsissäni ilman, että poltan itseni loppuun tai sairastun. Vielä on mennyt ihan hyvin, vaikka toki kaikessa pitää olla aika suunnitelmallinen ja tietyistä asioista luopua, jotta blogi pysyy mukana aktiivisesti.

Avec Sofié blog l From winter to spring

Nostan hattua kaikille, jotka käyvät normaaleissa päivätöissä sekä illat kirjoittavat blogia ja siinä vielä samassa pitävät sosiaalisista suhteista huolta. Minun ”onneni” on, että minulla ei ole Hollannissa niin paljon ystäviä ja mieheni reissaa niin paljon, että minulla on aikaa kirjoittaa ilman huonoa omaa tuntoa sekä mustia silmänalusia. Jos asuisin Suomessa, joku asia jäisi varmasti toiseksi, sillä ihmissuhteeni ovat minulle niin tärkeitä. Pitäisi luopua joko päivätyöstä tai blogista ihan niin kuin raskas ystäväni Carita teki. Jos ei valintoja tee, voi muuten väsähtää.

Avec Sofié blog l From winter to spring

Blogi on ollut minulle niin tärkeä osa elämää, että se on mennyt monen asian edelle. Joskus myös ihmissuhteiden. Kuulostaa nyt aika karulle, mutta jos aikaa on vähän, ei sitä halua tuhlata ihan turhanpäiväisissä jutuissa, jos jälkikäteen tulee huono omatunto, kun on taas niin paljon tekemättömiä asioita sunnuntaina klo:21.

Olen tässä blogia kirjoittaessa oppinut priorisoimaan ja tekemään monta asiaa yhtä aikaa. Välillä tällainen elämäntyyli stressaa, kun ikinä ei ole tarpeeksi hyvät kuvat tai pilkut ovat väärässä paikassa, kun aamu viiden jälkeen yrität kirjoittaa, että ehdit tehdä kaiken ennen kuin menet töihin. Muistan miten viitisen vuotta sitten olin täysin loppu, kun mihinkään ei ollut aikaa. Siihen en enää halua ja olen oppinut olemaan armollisempi itselleni. Enää en yritä tehdä kahtakymmentä postausta kuukaudessa, vaan teen vähemmän ja ajatuksella. Olen oppinut myös sanomaan ei asioille, tapahtumille ja ihmisille.

Avec Sofié blog l From winter to spring

Väsymys näkyy kasvoista ja niin se näkyy myös rivienväleistä, jos joku on huonosti. Tunnen itseni niin hyvin, että jos teen mielekkäitä asioita, pärjään kuukausia vähimmillä unilla, mutta jos teen päivänkin jotain sellaista mistä en pidä, väsähdän. Olen monessa asiassa hyvin intohimoinen ihminen ja minua harmittaa, jos joku asia minkä teen, ei ole omasta mielestäni tarpeeksi hyvä. Sen takia se, että minulla ei ole viittä tuntia aikaa editoida kuvia on itselle myös hyvä harjoitus ja muistutus, että liika viilaaminen on aivan turhasta, jos puntarissa on oma hyvinvointi. Pitää antaa itselle armoa silloin kun on sen aika.

Avec Sofié blog l From winter to spring

Jos siis en ole ollut niin läsnä mitä aiemmin, tässä syy. Olen tosin todella onnellinen nyt, että teen sellaisia asioita joista olen intohimoinen ja joita rakastan. Tällainen tilanne tuntuu expat-elämässä aika luksukselta, sillä harvoin palaset menevät yhteen kummankin uratoiveiden kanssa. Asiat ovat nyt niin hyvin, joten elelen nyt omassa onnenkuplassani hetkisen ja kirjoittelen blogia hieman harvemmin, mutta ehkäpä myös kirkkaammilla ajatuksilla.

Please leave a comment

Elämä on rakennettava itse, oli tilanne mikä tahansa

Avec Sofie blog l elosta elämään

Kun kesällä saimme tietää, että muutamme Amsterdamiin, lupasin kotona, että otan ihan erilaisen otteen integroitumiseeni mitä Pariisissa. Pariisissa olin aivan liian paljon kotona enkä tehnyt juurikaan mitään töiden ja blogin lisäksi. Viikonloppuisin kävin ulkona, mutta viikolla olin kotosalla. Se oli suurin virhe mitä Pariisissa asumisessa tein.

Avec Sofie blog l elosta elämään

Toki lähtemiseen vaikutti terroriteot, sillä enää sen jälkeen, kun olet juossut ravintolasta kotiin, kun et tiedä missä tapahtuu mitä, et halua laittaa itseäsi alttiiksi enää vapaaehtoisesti samanlaiselle kokemukselle. Monesti olen sanonutkin, että jos voisin kääntää kelloa taaksepäin, jäisin sinä iltana kotiin. En ihan pienestä pelästy, mutta tuo hetki on ollut minulle todella dramaattinen ja jätti ikävän varjon Pariisin ja minun suhteelleni.

Avec Sofie blog l elosta elämään

 

Avec Sofie blog l elosta elämään

Kun elää aika yksin uudessa maassa, on elämä rakennettava kokonaan uusiksi. Vertaan tätä asiaa myös, jos käy läpi eron tai saa lapsia, niin koko elämä muuttuu. Niin se muuttuu myös, kun muuttaa maasta toiseen. Helposti jää kotiin, kun kaiken uuden opettelu ja tutustuminen tuntuu työläältä uuden kielen ja työn ohella. Se fakta kumminkin on niin, että ei eronneena, vauvan kanssa eikä myöskään yksin uudessa maassa kannata jäädä kotiin. Se kostautuu sitten pidemmällä aikavälillä.

Avec Sofie blog l elosta elämään

Olen aina ollut todella aktiivinen tekemän kaikenlaista ja sen takia elämäni Pariisissa oli jollain lailla hyvin erikoista, kun pysyttelin vain kotona tai läheisissä kortteleissa. En harrastanut mitään uutta ja muutenkin elämäni näytti kovin erilaiselta mitä olin sen ajatellut olevan. Tämä on syy siihen, että minun on pitänyt tehdä korjausliike Amsterdamissa. En halunnut samanlaista elämänrytmiä (vai pitäisikö puhua rytmittömyydestä) mitä Pariisilainen elämäni oli. Haluan erilaisia kokemuksia ja uusia harrastuksia elämääni.

Avec Sofie blog l elosta elämään

Tästä syystä olen tehnyt uusia asioita ja myös alkanut elää sellaista elämää mitä elin Suomessa. Käyn ulkona myös viikolla. Kutsun vieraita kylään töiden jälkeen ilman sen suurempaa stressiä ja suunnitelmia. Käyn juoksemassa ja joogassa… Tällä viikolla kävin myös keikalla kuuntelemassa ranskalaista DJ:tä. Tuntui aluksi niin vaikealta lähteä pimeään ja kylmään tarpomaan, mutta oli vaivan arvoista ja nukkumaankin pääsin ennen klo:24:00. Pieni vaiva suuresta elämyksestä. Tämän kun pitää itsekin mielessä ennen kuin käpertyy sohvalle villasukat jalassa. Olin tosin edelleen exit-ovien lähellä koko keikan ajan, mutta sentään menin sisälle ja tämä oli jo suuri askel minulle.

Avec Sofie blog l elosta elämään

Vaikka koti-ihminen loppujen lopuksi olen, ei kotona oleminen ollut minulle hyvä vaihtoehto. En usko, että kenellekään tekee hyvää olla liian pitkiä aikoja ilman mielekästä tekemistä tai toisen seuraa. Sen takia kannustankin kaikki expat-tilanteessa eläviä tai vaikka lasten kanssa kotona olevia menemään vähäksi aikaa ulos ja tekemään asioita, se piristää ja tekee parisuhteellekin hyvää, kun kumpikin voi hyvin.

Olen ollut viimeaikaisiin tekemisiini tyytyväinen ja olen koko ajan planaamassa myös uusia aktiviteetteja, jotta koen Amsterdamin kodikseni. Amsterdamin kompaktius tekee elämisestä helppoa, joten elämyksiä ja ihmisiä on helppo kerätä ympärille ilman sen suurempia ponnisteluja. Kun on uudessa paikassa tai elämäntilanteessa, on pakko rakentaa elämä itselleen uudelleen, sillä kukaan muu ei sitä sinulle rakenna.

Please leave a comment