Lempilaukku vintagena & syksy joka olikin parempi mitä luulin

Olin jollain lailla pelännyt viime maaliskuusta lähtien tätä syyskuuta. Olin niin onnellinen keväällä, että vaikka kotoa ei saanut poistua, sain olla meidän terassilla ja tehdä puutarhahommia. Mietin keväällä koko ajan, että jos syksy meneekin täysin sisällä vesisateessa Amsterdamissa istuen. No ei ole mennyt tai ainakaan vielä.

Yleensä syksy on itseasiassa Amsterdamissa kivoin vuodenaika. Kevät on aina vähän mitä sattuu, mutta täällä olen huomannut, että syksy on itseasiassa todella lämmin ja aurinkoinen. Marraskuussa alkaa sateet, mutta syys-ja lokakuu ovat yleensä todella ihania kuukausia.

Tällä viikolla meillä ja koko Keski-Euroopassa on helteet ja lämpötila menee kolmenkymmen asteen tuntumaan. Se tuntuu hyvältä. Varsinkin kun olin jollain lailla ahdistunut tästä syksystä jo puoli vuotta aiemmin. Ei se ollutkaan niin kamalaa ja pelkkää vesisadetta mitä olin ajatellut.

Koska 99% vaatteistani jäi keväällä Amsterdamiin, olen päässyt käyttämään nyt myös kesävaatteitani ja asusteitani. Ostin Celinen Trapezen käytettynä reilu vuosi sitten. Trapeze on ollut lempilaukkuni kauan aikaa ja kun kohdalle osui tuttu, joka halusi myydä laukkunsa, ostin sen saman tien. Kauan laukusta haaveilin, mutta nyt se on vihdoinkin olallani.

Vielä viime sunnuntaina oli siis ihan kesäiset ilmat ja pääsin näyttämään teille niitä Amsterdamin parhaita puolia. Usein kyselette, että millaista Amsterdamissa on ja jos hyppäätte Instagramin Storyihini täksi viikoksi, niin lupaan jakaa teille parhaimpia paloja kaupungista. Tuntuu, että en vieläkään ole itse päässyt ihan kaupunkiin sisälle, sillä olen tullut ja mennyt viimeiset kaksi vuotta. Ehkä tällä viikolla löydän itsekin kivoja juttuja, kun esittelen teille kaupunkia.

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

 

Please leave a comment

Viikonloppu Antwerpenissä: hummusta ja antiikkia

Avec Sofie blog l Antwerpen - ihana kaupunki keskellä Eurooppaa

Yksi ihanimmista asioista Amsterdamissa on, että se on niin keskellä kaikkea ja että matkustaminen paikasta toiseen on helppoa. Junalla pääsee kolmessa tunnissa Pariisin, reilussa kolmessa tunnissa Hampuriin tai reilussa tunnissa Antwerpeniin. Viime viikonlopun vietimme jälkimmäisessä. Otimme junan lauantaiaamuna kohti Belgiaa ja olimme yhden yön uudessa lempikaupungissani.

Olin alitajunnassani aina ajatellut, että Antwerpen on varmasti kaupunki minun mieleeni, mutta se että miten paljon siitä pidin oli minulle yllätys. Antwerp on hyvä miksaus Ranskaa ja Hollantia. Kirjaimellisesti best of the both worlds. Kaupungista löytyy ranskalainen kauneus, mutta hollantilainen järjestys ja siisteys.

Halusin jakaa teille muutaman vinkin kaupungista ja suositella sitä kesälomareissuille. Jos olette menossa Belgiaan, ohittaisin melkeinpä Brysselin ja menisin  suoraan Antwerpeniin (anteeksi). Antwerpeniin pääsee helpoiten joko Amsterdamin ja Brysselin kautta. Se, että kaupungissa ei ole kunnollista lentokenttää on vain positiivista, sillä kaupungissa ei suuria turistimassoja näy ja tunnelma on todella rauhallinen. Siis todella rauhallinen ja hiljainen vaikka kaupungissa asuu 600 000 ihmistä.

Miksi sitten pidin Antwerpenistä niin paljon? Suurimmaksi osaksi siksi, että luovuutta oli joka puolella, oli kyse sitten hummus-lautasesta tai hotellin sisustuksesta. Koska tilojen vuokrataso ei ole kovin korkea, oli Antwerpenissä todella sympaattisia ravintoloita ja kahviloita.

Kaupunki tunnetaan parhaiten ehkä timanteista, Michelin-ravintoloista ja suklaasta. Minulle päällimmäisenä mieleen tosin jäivät hummus-ravintolat ja antiikkiliikkeet.

Toinen meistä olisi kovasti halunnut mennä Michelin-ravintoloihin, mutta minä halusin mieluummin kokea persoonallisia pieniä ravintoloita ja sympaattisia kahviloita. Suosikkini taisi olla Hümm – House of Hummus. Suklaatehtailijoista suosikkini oli ehdottomasti Sjokolat – aivan mieletöntä käsintehtyä suklaata. Yövyimme Hotel les Nuits -hotellissa, jota voin suositella. Seuraavan kerran tosin yövymme joko Riga-hotellissa tai Gulde Schoen -hotellissa. Kävimme kumpaakin kurkkaamassa ja näistä kumpikin oli hieman uudempi boutique hotelli. Kävimme myös Riga:ssa aamiaisella ja heidän brasserie oli aivan todella ihana. Illalliselle menisin Michelin-oppaassa olevaan ravintolaan, In de Balans. Nippelitietona voin kertoa, että In de Balans oli aiemmin maalikauppa ja Vincent Van Gogh kävi ostamassa sieltä maalinsa. Ravintolan takaosa on suojeltu ja siellä edelleen näkyy maalian lastauspiste.

Timanttikaupoissa emme juurikaan käyneet muuten kuin yhdessä vintage-liikkeessä. Uskon, että timanttikauppiaiden kanssa saa olla tarkkana ja pitää tietää keneltä ostaa. Olisin myös aika tarkka sertifikaattien osalta, jos ei halua veritimantteja käsiinsä tai korviinsa.

Antiikkilöytöjä Antwerpenista tekee aivan varmasti nirsompikin keräilijä. Monta peiliä ja kristallikruunua jäi seuraavaan kertaan, sillä junan kanssa en saanut mitään tuotua. Onneksi nyt tiedän minne mennä seuraavalla kerralla. Suosittelen kävelemään Kloosterstraatin varrella, sillä alueella on muitakin kiinnostavia paikkoja kuin pelkät antiikkiliikkeet.

 

Please leave a comment

Lauantain lempiasu & bonarilaukku

Nämä kuvat ovat itseasiassa tammikuulta, kun Carita ja Jessica olivat luonani viikonlopun. Asu on edelleen aika samanlainen lauantaisin, sillä lenkkarit ovat edelleen ballerinojen sijaan jalassa, mutta trenssin sijaan näin maaliskuussa minulla on ollut villakangastakki. Olisi ihanaa, jos kevät saapuisi pian niin pääsisi talvivaatteista eroon.

Olen hieman kipuillut viimeisten vuosien ajan, että mistä kirjoitan ja mistä en. Olen kirjoittanut blogiani jo kymmenen vuotta ja se reilu kaksikymppinen minä on hyvin erilainen mitä nykyinen minäni. Sen takia blogin sisältö elää elämäni mukana.

Olen ollut hyvin tyytyväinen siihen, että teitä on kiinnostanut ura-asiat. Ne ovat itselleni hirmuisen tärkeitä ja vaikka välillä aina painin blogin kanssa, että mistä teille kirjoitan, on ollut ihana huomata ja ymmärtää, että tässä kymmenessä vuodessa myös te olette kasvaneet opiskelijoista aikuisiksi. Täten olen tullut myös itsevarmemmaksi siitä, että mitä teille kirjoitan.

 

Muistan kun viisi vuotta sitten ostin ensimmäiset Chanelin ballerinani itselleni palkinnoksi. Sain ihan kamalan ryöpyn siitä miten silloinen uusi poikaystäväni ja nykyinen aviomieheni lellii minut piloille. Olin ymmälläni, että miten osa lukijoistani vihastui omasta ostoksestani minulle. Olin kengät kumminkin omalla työlläni ansainnut.

Niiden ballerinojen jälkeen en enää oikeastaan esitellyt ikinä mitään omia ostoksiani, sillä huomasin, että se ärsytti osaa teistä. Nyt kumminkin päätin avoimesti kirjoittaa miten lahjoin itseäni, kun pääsin kvartaalitavoitteeseeni viime syksynä ja ostin kliseisesti itselleni uuden laukun. En edelleenkään ostanut Chanelia, sillä 5k laukusta on minusta hivenen liikaa. Edelleen. Mieluummin ostan huonekaluja tai sijoitan ne rahat kuin, että laitan ne yhteen pieneen laukkuun. Ehkä mielipiteeni joskus vielä muuttuu, mutta edelleen olen sen verran järjissäni, että suurimman osan bonareista säästän tai sijoitan muualle kuin vaatekaappiini.

Olen suhteellisen tulostavoitteellinen ihminen ja sen takia minulle sopii työ, jossa pitää päästä tavoitteeseen, joka on numeroilla mitattavissa eikä ns. pehmeissä arvoissa. Kun aikoinaan olin ensimmäisen työni äärellä, sysättiin minut markkinointiin, että olisin suojassa joskus jopa hieman armottomilta tavoitteilta. Olen kiitollinen silloiselle HR:lle, että näin tehtiin, mutta nyt olen iloinen, että olen nyt toisella puolella pöytää tekemässä töitä yhdessä markkinoinnin kanssa.

Kummisetäni on ollut minulle suurin vaikuttaja urani suhteen. Hän sanoi minulle jo nuorena, että mene isoon globaalin firmaan hetkeksi, mutta vaihda pienempään myöhemmin. Hän myös opetti, että ei ikinä kannata olla laskevan bisneksen puolella, vaan aina mennä sinne mikä kasvaa. Näin tein ensimmäisen ns. oikean työni kohdalla. Sanoin silloin HR:lle, että en halua ottaa positiota vastaan, koska en usko tuotteeseen. Pyysin toista positiota ja sen sain. Onneksi niin, sillä ilman sitä en olisi nykyisessä työssäni.

Kiitos siis kummisetä, kun sanoin 14-vuotiaalle minulle oikeat sanat. Edelleenkin käytän niitä ohjenuorana. Vaikka olen miesvaltaisella alalla, uskallan onneksi pitää puoleni ja sanoa suoraan mitä haluan ja mitä en. Suurin kiitos menee siitä nimenomaan työkavereille ja esimiehilleni, että olen saanut tehdä töitä suhteellisen terveessä ja turvallisessa työympäristössä, että olen saanut mahdollisuuksia siitä huolimatta, että olen nuori nainen. Aina se ei helppoa ole, mutta kasvattavaa kyllä.

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

 

Please leave a comment

Cecconi’s Amsterdam – kaupungin kaunein brunssi

Olette kyselleet ja kyselette viikoittain paljon Amsterdamin vinkkejä varsinkin Instagramin kautta. Olen ollut vähän laiska vinkkien kirjoittelija viime aikoina, mutta koska on pimeää ja totta puhuakseni en ole päivätöiden ohella paljoa ehtinyt explooraamaan, on vinkkien kirjoittaminen jäänyt vähälle. Aikaa ja varsinkin valoa on tällä hetkellä todella rajallisesti, niin uusista paikoista vinkkaaminen on jäänyt hieman taka-alalle.

Yhdestä paikasta tosin haluan vinkata teille kaikille, jotka olette tulossa Amsterdamiin. Cecconi’s -ravintoloita löytyy New Yorkista, Barcelonasta, Miamista, Hollywoodista sekä ensimmäinen ja alkuperäinen löytyy Lontoon Mayfairista. Amsterdamiin Cecconi’s löysi muutama kuukausi sitten ja ravintola avasi ovensa SoHo Housen kanssa samaan rakennukseen ja ihan Amsterdamin keskustaan.

Ei ole varmasti käynyt kenellekään epäselväksi, että rakastan brunsseja ja sen takia olin todella positiivisesti yllättynyt Cecconi’s -ravintolan brunssista. Ehkä upein brunssipöytä mitä olen koskaan nähnyt. Pöydiltä löytyi kaloja, ostereita, pastoja, risottoja, juustoja… Siis ihan kaikkea mitä vain pystyi toivoa. Cecconi’s on moderni italialainen ravintola ja positiivisena yllätyksenä oli, että kokit ja suurin osa henkilökunnasta oli myös italiallisia. Täten myös maut olivat kohdillaan.

Sain teiltä monilta kyselyitä, kun jaoin videoita Instagramin Storyssani brunssilta, että kannattaako pöytä varata etukäteen. Kyllä kannattaa ja suosittelen katsomaan jo viikkoja ennen Amsterdamiin tuloa, että onko pöytiä vapaana. Jos on kaksistaan liikkeellä, voi koittaa onnea, että jos pääsee baarin puolella ja pöydälle syömään samana aamuna. Silloin tosin kannattaa olla ovella jo puoli kahdeltatoista, sillä tilaa on rajoitetusti.

Rakennus jossa Cecconi’s on muistuttaa arkkitehtuuriltaan todella paljon New Yorkin rakennuksia. Jos siis haluaa brunssilla historian havinaa ja New Yorkin fiilistä, suosittelen lämpimästi Cecconi’s -ravintolaa teille Amsterdamin vierailijoille. Lupaan kevään tullessa vähän parantaa näissä Amsterdamiin liittyvissä postauksissa, jotta teille olisi enemmän vinkkejä minne kannattaa mennä, missä syödä ja mitä tehdä. Tämä syksy on ollut itsellä vain niin kiireinen töiden ja asuntoproggisten takia.

Ihanaa sunnuntaita!

Please leave a comment

Uneton asunnonetsijä Amsterdamissa

Kun muutimme Amsterdamiin, vuokrasimme kotimme muutamin perustein ja yksi niistä oli, että täällä pitäisi pystyä nukkumaan sekä, että tilaa pitäisi olla Pariisiin verrattuna paljon enemmän. Kumpikin toive täyttyi tässä kodissa. Olemme nukkuneet elämämme parhaimpia unia ja tilaa on ollut hengittää ja elää.

Nyt kumminkin kesän jälkeen olemme aktivoituneet sen oman kodin etsintään. Mikään kiire meillä ei ole, mutta toivottavasti vuoden sisällä olisimme löytäneet ihanan oman kodin Amsterdamista, jossa voisimme elää seuraavat vuodet. Muutamaa kotia olemme jo käyneet katsomassa, mutta vielä ei ole tuntunut siltä, että oikea olisi tullut vastaan.

Amsterdamin asuntotilanne on ihan ylikuumentunut ja hinnat ovat melkein tuplaantuneet muutamassa vuodessa, joten pitää olla tarkkana, että mitä ja mistä ostaa. Amsterdamissa on tosin asunnot olleet suhteellisen edullisia, jos vertaa vaikka Helsingin hintoihin. Nyt kodit ovat samalla tasolla ja ehkä hivenen arvokkaampia mitä Helsingissä. Eli suomalaiselle nämä hinnat tuntuvat olevan normaaleja, mutta paikallisille viime vuosien käänne on ollut dramaattinen. Olen itseasiassa ihmetellyt, että miten hinnat ovat täällä olleet niin alhaalla, sillä olemme kumminkin Keski-Euroopan hubissa.

Brexitin takia tilanne on myös jollain lailla odottava, sillä Amsterdamiin odotetaan ryntäystä ja, että asuntojen hinnat nousisivat vielä enemmän. Tämä on yksi syy, miksi haluaisimme kotimme ostaa ennen kesää, mutta pelkona on myös, että mitä jos tapahtuukin negatiivinen käänne asuntoihin ja markkinoihin. Yritän tosin sanoa itselleni, että asunto on pidempiaikainen sijoitus, joten markkinoiden vaihtelut tulevat aina vaikuttamaan siihen ja loppujen lopuksi Amsterdamissa asuntojen hinnat tulevat vain nousemaan koko ajan.

Emme ole etsimässä remppaprojektia, vaan täysin remontoitua asuntoa. Jos jollain on oma remontointifirma, olisi täällä paljon töitä ja hinnat töille voi kuulemma tuplata koska työntekijöistä on niin huutava pula. Meillä on kaveripiirissä ikäviä esimerkkejä siitä, miten nämä remonttiproggikset ovat menneet täysin pieleen, kun ammattitaitoisia ihmisiä ei ole lähettyvillä. Tämän takia emme ole ostamassa kohdetta, jossa pitäisi tehdä mitään maalaamista suurempaa remonttia.

Instagramin Storyssa olen jakanut teille muutaman kuvan kodeista, joita olen käynyt katsomassa ja sitä kautta voitte paremmin seurata tämän projektin etenemistä. Olen itseaisassa suhteellisen onnellinen, että oikeaa ei ole löytynyt vielä, sillä pelkäsin, että joudun tässä kaikessa jouluhässäkässä muuttamaan. Onneksi en :)

Please leave a comment
1 2 3 7