Viikonloppu Antwerpenissä: hummusta ja antiikkia

Avec Sofie blog l Antwerpen - ihana kaupunki keskellä Eurooppaa

Yksi ihanimmista asioista Amsterdamissa on, että se on niin keskellä kaikkea ja että matkustaminen paikasta toiseen on helppoa. Junalla pääsee kolmessa tunnissa Pariisin, reilussa kolmessa tunnissa Hampuriin tai reilussa tunnissa Antwerpeniin. Viime viikonlopun vietimme jälkimmäisessä. Otimme junan lauantaiaamuna kohti Belgiaa ja olimme yhden yön uudessa lempikaupungissani.

Olin alitajunnassani aina ajatellut, että Antwerpen on varmasti kaupunki minun mieleeni, mutta se että miten paljon siitä pidin oli minulle yllätys. Antwerp on hyvä miksaus Ranskaa ja Hollantia. Kirjaimellisesti best of the both worlds. Kaupungista löytyy ranskalainen kauneus, mutta hollantilainen järjestys ja siisteys.

Halusin jakaa teille muutaman vinkin kaupungista ja suositella sitä kesälomareissuille. Jos olette menossa Belgiaan, ohittaisin melkeinpä Brysselin ja menisin  suoraan Antwerpeniin (anteeksi). Antwerpeniin pääsee helpoiten joko Amsterdamin ja Brysselin kautta. Se, että kaupungissa ei ole kunnollista lentokenttää on vain positiivista, sillä kaupungissa ei suuria turistimassoja näy ja tunnelma on todella rauhallinen. Siis todella rauhallinen ja hiljainen vaikka kaupungissa asuu 600 000 ihmistä.

Miksi sitten pidin Antwerpenistä niin paljon? Suurimmaksi osaksi siksi, että luovuutta oli joka puolella, oli kyse sitten hummus-lautasesta tai hotellin sisustuksesta. Koska tilojen vuokrataso ei ole kovin korkea, oli Antwerpenissä todella sympaattisia ravintoloita ja kahviloita.

Kaupunki tunnetaan parhaiten ehkä timanteista, Michelin-ravintoloista ja suklaasta. Minulle päällimmäisenä mieleen tosin jäivät hummus-ravintolat ja antiikkiliikkeet.

Toinen meistä olisi kovasti halunnut mennä Michelin-ravintoloihin, mutta minä halusin mieluummin kokea persoonallisia pieniä ravintoloita ja sympaattisia kahviloita. Suosikkini taisi olla Hümm – House of Hummus. Suklaatehtailijoista suosikkini oli ehdottomasti Sjokolat – aivan mieletöntä käsintehtyä suklaata. Yövyimme Hotel les Nuits -hotellissa, jota voin suositella. Seuraavan kerran tosin yövymme joko Riga-hotellissa tai Gulde Schoen -hotellissa. Kävimme kumpaakin kurkkaamassa ja näistä kumpikin oli hieman uudempi boutique hotelli. Kävimme myös Riga:ssa aamiaisella ja heidän brasserie oli aivan todella ihana. Illalliselle menisin Michelin-oppaassa olevaan ravintolaan, In de Balans. Nippelitietona voin kertoa, että In de Balans oli aiemmin maalikauppa ja Vincent Van Gogh kävi ostamassa sieltä maalinsa. Ravintolan takaosa on suojeltu ja siellä edelleen näkyy maalian lastauspiste.

Timanttikaupoissa emme juurikaan käyneet muuten kuin yhdessä vintage-liikkeessä. Uskon, että timanttikauppiaiden kanssa saa olla tarkkana ja pitää tietää keneltä ostaa. Olisin myös aika tarkka sertifikaattien osalta, jos ei halua veritimantteja käsiinsä tai korviinsa.

Antiikkilöytöjä Antwerpenista tekee aivan varmasti nirsompikin keräilijä. Monta peiliä ja kristallikruunua jäi seuraavaan kertaan, sillä junan kanssa en saanut mitään tuotua. Onneksi nyt tiedän minne mennä seuraavalla kerralla. Suosittelen kävelemään Kloosterstraatin varrella, sillä alueella on muitakin kiinnostavia paikkoja kuin pelkät antiikkiliikkeet.

 

Please leave a comment

Lauantain lempiasu & bonarilaukku

Nämä kuvat ovat itseasiassa tammikuulta, kun Carita ja Jessica olivat luonani viikonlopun. Asu on edelleen aika samanlainen lauantaisin, sillä lenkkarit ovat edelleen ballerinojen sijaan jalassa, mutta trenssin sijaan näin maaliskuussa minulla on ollut villakangastakki. Olisi ihanaa, jos kevät saapuisi pian niin pääsisi talvivaatteista eroon.

Olen hieman kipuillut viimeisten vuosien ajan, että mistä kirjoitan ja mistä en. Olen kirjoittanut blogiani jo kymmenen vuotta ja se reilu kaksikymppinen minä on hyvin erilainen mitä nykyinen minäni. Sen takia blogin sisältö elää elämäni mukana.

Olen ollut hyvin tyytyväinen siihen, että teitä on kiinnostanut ura-asiat. Ne ovat itselleni hirmuisen tärkeitä ja vaikka välillä aina painin blogin kanssa, että mistä teille kirjoitan, on ollut ihana huomata ja ymmärtää, että tässä kymmenessä vuodessa myös te olette kasvaneet opiskelijoista aikuisiksi. Täten olen tullut myös itsevarmemmaksi siitä, että mitä teille kirjoitan.

 

Muistan kun viisi vuotta sitten ostin ensimmäiset Chanelin ballerinani itselleni palkinnoksi. Sain ihan kamalan ryöpyn siitä miten silloinen uusi poikaystäväni ja nykyinen aviomieheni lellii minut piloille. Olin ymmälläni, että miten osa lukijoistani vihastui omasta ostoksestani minulle. Olin kengät kumminkin omalla työlläni ansainnut.

Niiden ballerinojen jälkeen en enää oikeastaan esitellyt ikinä mitään omia ostoksiani, sillä huomasin, että se ärsytti osaa teistä. Nyt kumminkin päätin avoimesti kirjoittaa miten lahjoin itseäni, kun pääsin kvartaalitavoitteeseeni viime syksynä ja ostin kliseisesti itselleni uuden laukun. En edelleenkään ostanut Chanelia, sillä 5k laukusta on minusta hivenen liikaa. Edelleen. Mieluummin ostan huonekaluja tai sijoitan ne rahat kuin, että laitan ne yhteen pieneen laukkuun. Ehkä mielipiteeni joskus vielä muuttuu, mutta edelleen olen sen verran järjissäni, että suurimman osan bonareista säästän tai sijoitan muualle kuin vaatekaappiini.

Olen suhteellisen tulostavoitteellinen ihminen ja sen takia minulle sopii työ, jossa pitää päästä tavoitteeseen, joka on numeroilla mitattavissa eikä ns. pehmeissä arvoissa. Kun aikoinaan olin ensimmäisen työni äärellä, sysättiin minut markkinointiin, että olisin suojassa joskus jopa hieman armottomilta tavoitteilta. Olen kiitollinen silloiselle HR:lle, että näin tehtiin, mutta nyt olen iloinen, että olen nyt toisella puolella pöytää tekemässä töitä yhdessä markkinoinnin kanssa.

Kummisetäni on ollut minulle suurin vaikuttaja urani suhteen. Hän sanoi minulle jo nuorena, että mene isoon globaalin firmaan hetkeksi, mutta vaihda pienempään myöhemmin. Hän myös opetti, että ei ikinä kannata olla laskevan bisneksen puolella, vaan aina mennä sinne mikä kasvaa. Näin tein ensimmäisen ns. oikean työni kohdalla. Sanoin silloin HR:lle, että en halua ottaa positiota vastaan, koska en usko tuotteeseen. Pyysin toista positiota ja sen sain. Onneksi niin, sillä ilman sitä en olisi nykyisessä työssäni.

Kiitos siis kummisetä, kun sanoin 14-vuotiaalle minulle oikeat sanat. Edelleenkin käytän niitä ohjenuorana. Vaikka olen miesvaltaisella alalla, uskallan onneksi pitää puoleni ja sanoa suoraan mitä haluan ja mitä en. Suurin kiitos menee siitä nimenomaan työkavereille ja esimiehilleni, että olen saanut tehdä töitä suhteellisen terveessä ja turvallisessa työympäristössä, että olen saanut mahdollisuuksia siitä huolimatta, että olen nuori nainen. Aina se ei helppoa ole, mutta kasvattavaa kyllä.

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

 

Please leave a comment

Cecconi’s Amsterdam – kaupungin kaunein brunssi

Olette kyselleet ja kyselette viikoittain paljon Amsterdamin vinkkejä varsinkin Instagramin kautta. Olen ollut vähän laiska vinkkien kirjoittelija viime aikoina, mutta koska on pimeää ja totta puhuakseni en ole päivätöiden ohella paljoa ehtinyt explooraamaan, on vinkkien kirjoittaminen jäänyt vähälle. Aikaa ja varsinkin valoa on tällä hetkellä todella rajallisesti, niin uusista paikoista vinkkaaminen on jäänyt hieman taka-alalle.

Yhdestä paikasta tosin haluan vinkata teille kaikille, jotka olette tulossa Amsterdamiin. Cecconi’s -ravintoloita löytyy New Yorkista, Barcelonasta, Miamista, Hollywoodista sekä ensimmäinen ja alkuperäinen löytyy Lontoon Mayfairista. Amsterdamiin Cecconi’s löysi muutama kuukausi sitten ja ravintola avasi ovensa SoHo Housen kanssa samaan rakennukseen ja ihan Amsterdamin keskustaan.

Ei ole varmasti käynyt kenellekään epäselväksi, että rakastan brunsseja ja sen takia olin todella positiivisesti yllättynyt Cecconi’s -ravintolan brunssista. Ehkä upein brunssipöytä mitä olen koskaan nähnyt. Pöydiltä löytyi kaloja, ostereita, pastoja, risottoja, juustoja… Siis ihan kaikkea mitä vain pystyi toivoa. Cecconi’s on moderni italialainen ravintola ja positiivisena yllätyksenä oli, että kokit ja suurin osa henkilökunnasta oli myös italiallisia. Täten myös maut olivat kohdillaan.

Sain teiltä monilta kyselyitä, kun jaoin videoita Instagramin Storyssani brunssilta, että kannattaako pöytä varata etukäteen. Kyllä kannattaa ja suosittelen katsomaan jo viikkoja ennen Amsterdamiin tuloa, että onko pöytiä vapaana. Jos on kaksistaan liikkeellä, voi koittaa onnea, että jos pääsee baarin puolella ja pöydälle syömään samana aamuna. Silloin tosin kannattaa olla ovella jo puoli kahdeltatoista, sillä tilaa on rajoitetusti.

Rakennus jossa Cecconi’s on muistuttaa arkkitehtuuriltaan todella paljon New Yorkin rakennuksia. Jos siis haluaa brunssilla historian havinaa ja New Yorkin fiilistä, suosittelen lämpimästi Cecconi’s -ravintolaa teille Amsterdamin vierailijoille. Lupaan kevään tullessa vähän parantaa näissä Amsterdamiin liittyvissä postauksissa, jotta teille olisi enemmän vinkkejä minne kannattaa mennä, missä syödä ja mitä tehdä. Tämä syksy on ollut itsellä vain niin kiireinen töiden ja asuntoproggisten takia.

Ihanaa sunnuntaita!

Please leave a comment

Uneton asunnonetsijä Amsterdamissa

Kun muutimme Amsterdamiin, vuokrasimme kotimme muutamin perustein ja yksi niistä oli, että täällä pitäisi pystyä nukkumaan sekä, että tilaa pitäisi olla Pariisiin verrattuna paljon enemmän. Kumpikin toive täyttyi tässä kodissa. Olemme nukkuneet elämämme parhaimpia unia ja tilaa on ollut hengittää ja elää.

Nyt kumminkin kesän jälkeen olemme aktivoituneet sen oman kodin etsintään. Mikään kiire meillä ei ole, mutta toivottavasti vuoden sisällä olisimme löytäneet ihanan oman kodin Amsterdamista, jossa voisimme elää seuraavat vuodet. Muutamaa kotia olemme jo käyneet katsomassa, mutta vielä ei ole tuntunut siltä, että oikea olisi tullut vastaan.

Amsterdamin asuntotilanne on ihan ylikuumentunut ja hinnat ovat melkein tuplaantuneet muutamassa vuodessa, joten pitää olla tarkkana, että mitä ja mistä ostaa. Amsterdamissa on tosin asunnot olleet suhteellisen edullisia, jos vertaa vaikka Helsingin hintoihin. Nyt kodit ovat samalla tasolla ja ehkä hivenen arvokkaampia mitä Helsingissä. Eli suomalaiselle nämä hinnat tuntuvat olevan normaaleja, mutta paikallisille viime vuosien käänne on ollut dramaattinen. Olen itseasiassa ihmetellyt, että miten hinnat ovat täällä olleet niin alhaalla, sillä olemme kumminkin Keski-Euroopan hubissa.

Brexitin takia tilanne on myös jollain lailla odottava, sillä Amsterdamiin odotetaan ryntäystä ja, että asuntojen hinnat nousisivat vielä enemmän. Tämä on yksi syy, miksi haluaisimme kotimme ostaa ennen kesää, mutta pelkona on myös, että mitä jos tapahtuukin negatiivinen käänne asuntoihin ja markkinoihin. Yritän tosin sanoa itselleni, että asunto on pidempiaikainen sijoitus, joten markkinoiden vaihtelut tulevat aina vaikuttamaan siihen ja loppujen lopuksi Amsterdamissa asuntojen hinnat tulevat vain nousemaan koko ajan.

Emme ole etsimässä remppaprojektia, vaan täysin remontoitua asuntoa. Jos jollain on oma remontointifirma, olisi täällä paljon töitä ja hinnat töille voi kuulemma tuplata koska työntekijöistä on niin huutava pula. Meillä on kaveripiirissä ikäviä esimerkkejä siitä, miten nämä remonttiproggikset ovat menneet täysin pieleen, kun ammattitaitoisia ihmisiä ei ole lähettyvillä. Tämän takia emme ole ostamassa kohdetta, jossa pitäisi tehdä mitään maalaamista suurempaa remonttia.

Instagramin Storyssa olen jakanut teille muutaman kuvan kodeista, joita olen käynyt katsomassa ja sitä kautta voitte paremmin seurata tämän projektin etenemistä. Olen itseaisassa suhteellisen onnellinen, että oikeaa ei ole löytynyt vielä, sillä pelkäsin, että joudun tässä kaikessa jouluhässäkässä muuttamaan. Onneksi en :)

Please leave a comment

Kesäistä syksyä

Avec Sofié blog kesäinen syksy Amsterdamissa

Niin kuin sen te siellä tiedätte, olen kesäihminen. Viime kesä oli mitä upein kesä ja kun elokuu alkoi viilenemään, tuli minulle jonkun sortin paniikki. Tässäkö se nyt oli?

Amsterdamin ilmat ovat tuulien ja meren läheisyyden takia todella vaihtelevat. Olen nähnyt saman päivän aikana aurinkoa, sadetta, lunta ja räntää. Ilma voi siis muuttua aivan totaalisesti sinä aikana, kun istut metrossa ja luulet saman auringon paisteen odottavan myös seuraavallakin pysäkillä. Näiden radikaalien säävaihteluiden takia en oikein usko sääsovellusten ennustuksiin varsinkaan keväisin ja syksyisin.

Avec Sofié blog kesäinen syksy Amsterdamissa

Viime viikot ovat tosin olleet mitä kauneimmat ja viikonloppuna sää lämpeni yli kahteenkymmeneen asteeseen. Ihan kuin pieni palaa kesää olisi tullut takaisin. Muistan myös viime syksynä, miten lokakuussa täällä oli vielä 26 astetta ja melko samanlaiselta näyttää tämän viikon sääkartta. Fingers crossed.

Avec Sofié blog kesäinen syksy Amsterdamissa

Avec Sofié blog kesäinen syksy Amsterdamissa

Toivon todella, että tämä aurinkoinen syksy jatkuu pitkään, sillä se tarkoittaa sitä, että pimeäkausi on lyhyt ja kesä on taas täällä pian. Minulle ikävimmät kuukaudet Keski-Euroopassa eivät ole loka- tai marraskuu niin kuin Suomessa, vaan ne kylmimmät ja pimeimmät kuukaudet ovat Amsterdamissa ja Pariisissa tammi- ja helmikuu.

Avec Sofié blog kesäinen syksy Amsterdamissa

Täällä kun ei yleensä sada lunta, niin alkuvuosi on hyvin pimeä, kun aurinko on siellä pohjolassa varsinkin helmikuussa. Alkuvuodesta muistan usein myös miksi haluan tuplalasit kotiini, sillä kostean kylmä ilma tuntuu niin ikävältä verrattuna 20 asteen pakkaseen. Tämän takia olen niin onnellinen, kun lokakuu näyttää vielä näin aurinkoiselta ja lämpimältä.

Ps. Olette kyselleet paljon uusista kengistäni, jotka ovat vilahtaneet Instagramin Storyissäni. Ostin Madridista kolme paria kenkiä, sillä löysin uuden kivan merkin, jolta löytyi ihania nilkkureita syksyyn. Ese O ese on merkin nimi ja heiltä löytyy tosi kivoja nahkakenkiä varsinkin näin välikaudelle. Suosittelen kurkkaamaan.

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment
1 2 3 7