Nacarat Amsterdam – Ottolenghi and design inspiration

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Yksi syy miksi halusin aikaisemmin tulla Amsterdamiin viikonlopuksi, oli ruoka. Kaupungin ruokakulttuuri on ehkä yksi tuntemattomimmista Euroopassa. Monelle tulee Amsterdamista mieleen vain huumekojut ja punaisten lyhtyjen ladyt. Mieheni ja tuttavani välillä vitsailevat, että en saa liikaa hehkuttaa Amsterdamia, jotta turismi ei kansoita kaupunkia liikaa. Tosiasia on kumminkin, että en ole punaisia ikkunoita nähnyt muuta kuin taksista käsin ja vaikka nyt tiedän miltä kannabis tuoksuu, ei sen läsnäolo häiritse minua. Coffee shopit ovat enemmänkin turisteja varten, ei hollantilaisia. Minun Amsterdam on hyvin erilainen mitä ehkä niissä ensimmäisissä mielikuvissa. Amsterdam on todella viehättävä kaupunki, jossa on todella paljon ihania ravintoloita, joissa näkyy monikulttuurisuus niin lautasella kuin myös sisustuksessa.

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Tiedätte miten paljon pidän välimerellisestä ruoasta ja Ottolenghin munakoisot taitavatkin olla yksi blogini suosituimpia reseptejä. Rakkauteni libanonilaiseen, israelilaiseen ja marokkolaiseen keittiöön näkyy kotona ja myös ravintolavalinnoissani. Amsterdamista löytyy muutama hyväksi havaittu ravintola ja yksi näistä on israelilainen hummus- bistro D&A ja toinen on Nacarat.

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Jos yhtään pitää Ottolonghistä, Nacarat kannattaa laittaa listalle sillä ravintolan pääkokki teki töitä ennen Ottolengille. Kävin ravintolassa toissa viikolla lounaalla ja en voi muuta kuin suositella paikkaa tai vaihtoehtoisesti kaivamaan Ottolenghin reseptiikkaa hyllystä tai blogeista.

Innostun helposti ja kun näin kaikki ravintolan värit annoksissa ja sisustuksessa, tilasin itselleni lisää ruokaa vaikka minulla ei ollut edes kovinkaan suuri nälkä. Israelilainen ja muutenkin Välimeren ja Lähi-Idän ruoka nojaa vahvasti kasviksista tehtyihin levitteisiin ja suosikkini Nacaratissa oli ehdottomasti savustetuista kevätsipuleista tehty levite granaattiomenoilla.

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

 

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Haluan viedä mieheni tänään takaisin Nacaratiin ja toivon, että saamme pöydän lounaaksi, sillä tiedän että hän tulee rakastamaan ravintolan makuja ja värejä. Senpä takia kannattaa seurata menoani Instagramissa tänään, sillä saatatte päästä suoraan ruokapöytään ihan muutaman tunnin päästä.

Avec Sofié blog l Nacarat Amsterdam - Ottolenghi inspired restaurant

Kyselette usein minne Amsterdamissa kannattaa mennä ja olen kirjoittamassa pian kokonaista postausta, mutta Nacarat on ehdottomasti yksi paikka teille jotka pidätte Lähi-Idän ja Välimeren mauista. En ole ollut ravintolassa iltaisin, mutta uskon, että iltaisin siellä on upea tunnelma.

Teille ketkä rakastatte hummusta, suosittelen kokeilemaan hummusreseptiäni. Teille jotka rakastatte Israelia, suosittelen Israelin postauksiani. Tällä hetkellä itse mietin missä vietän pääsiäisen ja Israel on luonnollisesti aina mielessä eikä Nacaratissa vierailu helpottanut yhtään matkakuumetta.

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

Miksi pitäydyn klassikoissa sisustuksessa?

Avec Sofié blog l living room

En olekaan tainnut esitellä teille meidän olohuonetta? Tai VIP-aluetta kuten sitä leikkimielisesti kutsutaan. Asumme siis vanhassa koulurakennuksessa ja olohuoneemme on rakennettu entiselle koulun näyttämölle. Näyttämö jatkuu keittiöön ja keittiön saarekkeen alta löytyvät vielä liikuntasalin alkuperäiset vetolaatikot.

Kun muutimme asuntoon, oli selkeää, että kovinkaan monia huonekaluja ei tarvitse ostaa. Tämän havainnon tehtyäni olin todella kiitollinen itselleni, että olin valinnut sellaisia niin sanotusti näkymättömiä valintoja, jotka sopivat minne tahansa. Väriä toki toivoisin enemmän, mutta kun perusasiat ovat mallillaan, voi väriä tuoda muuten kuin itse sohvassa.

Avec Sofié blog l living room

Avec Sofié blog l living room

Olen siinä mielessä valveutunut kuluttaja, että en pidä ajatuksesta, että sisustus laitetaan uusiksi kerran vuodessa. Mieluummin kerralla kuntoon, kuin että sohvapöytä vaihtuu kerran vuodessa. Olen tässä asiassa aika samanlainen muiden asioiden kanssa myös.  Eli jos jotain ostan, käytän ostamaani tuotetta. Toki joskus virheostoksia tulee, mutta isommissa ostoksissa ei. Yleensä varsinkin sisustukseen liittyvät hankinnat ovat tarkoin harkittuja.

Avec Sofié blog l living room

Avec Sofié blog l living room

Olohuoneesta löytyy Gervasonin sohva, joka on sellainen, että se käy minne tahansa. Beach -house tyyppiseen sisustukseen, todella moderniin kotiin tai klassiseen kotiin. Jos joku tosin miettii sohvan ostoa, ei Gervasonin Ghost ole löhöilemiseen tarkoitettu sohva, vaan istuttava sohva.

Sohvan tyynyt haluaisin uusia varsinkin nyt keväällä, kun sitä haluaisi kirkkaita sävyjä tummien tilalle. Vaikka Marokko-kuume on täällä edelleen, voisin siivota nuo Chhatwal & Johnsonin tyynyt odottamaan taas ensi talvea ja vaihtaa tilalle jotkut värikkäämmät tyynyt.

Avec Sofié blog l living room

Kotoa löytyy myös kaksin kappalein Thonetin tuoleja, joissa on käyrä jalka. Nämä tuolit olivat todellinen löytö ja tarkoitettu enemmänkin ehkä sisustusesineeksi kuin istuttavaksi. Tuolit olivat aika arvokkaat ja sen takia olen niitä suojellut vieraiden kyläillessä ja muutoissa. Tuolit ovat vähän kuin taidetta ja sen takia olen yrittänyt pitää niistä hyvää huolta.

Olohuoneen nurkasta löytyy myös uusi sivupöytä, jonka ostin muutettuamme Amsterdamiin. Pöytä on MDF Italian Low Flow -pöytä. Jos joku on etsimässä hyvää sohvapöytää, voin suositella sarjan pöytiä lämpimästi. Pöytiä voi ostaa vaikka rykelmän niin saa hotellifiilistä kotiin.

Moni varmasti miettii, että missä meidän televisio on? No meillä ei katsota televisiota ja tällä hetkellä televisio nököttää lattialla ja se tuskin tulee koskaan edes seinälle. En ole koskaan ollut television suurin kuluttaja ja sen takia minulle onkin tärkeää, että olohuoneen keskiössä on muu kuin televisio. Toki televisioita on nykyään todella kauniita myös ja peilimäisiä, mutta ajatuksena televisio keskellä huonetta on minusta jollain tavalla ikävä. Tiedostan, että tämä ajattelumalli tulee minulle kotoa, sillä meidän toivottiin tekevän muuta kuin istuvan television edessä.

Oma vinkkini toimivampaan kotiin on, että kerralla investoi parempilaatuisiin sisustuselementteihin ja klassikoihin, sillä siten koti kestää aikaa ja vaikka muuttoja tulee, ei isoja investointeja tarvitse tehdä yhä uudelleen ja uudelleen. Sama se on vaatekaapin kanssa, kun satsaa kerran kunnon kenkiin, ei tarvitse viittä paria mustia avokkaita.

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

Tammikuun täydelliset

Avec Sofié blog l Tammikuun täydelliset

Tammikuu on jollain lailla hieman tylsä kuukausi, kun silloin ei oikein tapahdu mitään. Silloin laitetaan elämä kuntoon (viimeistään tai taas kerran) ja unelmoidaan hiihtoreissuista. Olen huomannut, että liian monesti jää sosiaalisen median takia kysymättä ihmisiltä, että mitä ihmisille oikeasti kuuluu. Tammikuussa siihen on aikaa. Tällä viikolla kysyin ja sain Suomesta vastauksen: ”Pressanvaalit on läpihuutojuttu. Pandat tuli kaupunkiin. Siltsu vetää metaa”.  Viikon kuulumiset Suomesta pähkinänkuoressa. Olen tosin Siltsun seikkailuista hieman järkyttynyt, vaikka en hänen musiikkiaan kuuntele. Surullista.

Vaikka tällä viikolla tuulet ovat olleet Amsterdamissa hurjissa myrskylukemissa ja keskiviikkona saatiin kokea code red, on ilmassa kaikesta huolimatta kevät. Aurinkoa on näkynyt, linnut ovat laulaneet ja muutenkin tuntuu ihanan raikkaalta.

Avec Sofié blog l Tammikuun täydelliset

Lupasin teille keräillä aina silloin tällöin kivoimpia löytöjä, tapahtumia sekä vinkkejä yhteen postaukseen. Jos en niitä tällä tavalla keräisi yhteen, jäisi monta pientä asiaa jakamatta. Tässä siis Tammikuun ihanimpia juttuja.

Katson säälittävän vähän televisiota. Ehkä ihan hyvä monessakin mielessä, mutta sanotaanko, että viimeiseen neljään vuoteen ei ole tullut televisiota avattua kuin muutaman kerran ja aika telkkarin edessä voidaan laskea varmastikin tunneissa. Yhden dokumentin tosin Netflixistä katsoin ja se oli Lady Gagasta kertova dokumentti ”Five Foot Two” ja en voi muuta kuin suositella. En ole Ladyn musiikin suurin fani, mutta dokumentti antaa todenmukaisen ja jokseenkin jopa karun kuvan Gagan elämästä. Se miten häneen pistetään kipulääkkeitä kesken tanssitreenien ja studiosessioiden, laittoi tosin miettimään ja toivomaan, että hän löytäisi apua jostain muusta kuin vahvoista lääkkeistä. Gaga myös itkee avoimesti eroaan sekä jakaa tunteitaan avoimesti. Minulla oli hänestä todella tylsä ja kliininen mediakuva ja sen takia oli virkistävää nähdä jotakin muuta.

Avec Sofié blog l Tammikuun täydelliset

Täydellisiä tammikuun hetkiä koettiin, kun opin vidoinkin kähertämään hiukseni vaivattomasti ja ilman kiharrinta. Jos nyt kurkkaatte Instagramin Storyyni, näette sieltä pian miten helposti H&M:n pannalla tehdään kiharat eikä vahingoiteta hiuksia. Toppen!

Avec Sofié blog l Tammikuun täydelliset

Tuoksuihmisille eri vuodenajat ovat niitä hetkiä, kun iholle eksyy uusi tuoksu. Sain Givenchyn Dahlia Divin -tuoksun blogin kautta syksyllä, mutta kunnolla käyttöön se on päässyt vasta nyt. Dahlia Divin on täydellinen kukkaistuoksu ja sopii nimenomaan meille, jotka pitävät keväisin hivenen miedoimmista tuoksuista.

 

Avec Sofié blog l Tammikuun täydelliset

Olen etsinyt itselleni luettavaa ja kirjojen lisäksi olen löytänyt yhden uuden lehden. The Gentlewoman on modernin naisen lehti, jossa haastatellaan oikeita naisia sekä kuvissa on myös ehkä hieman maanläheisempi ote. Suosittelen lämpimästi.

Toinen suositus mikä liittyy lukemiseen, on The American book Center, joka löytyy Amsterdamista osoitteesta Spui 12. Jos rakastat lifestyle -kirjoja tai lukemista yleensä, tämä kirjakauppa kannattaa laittaa muistiin. Jos joku on osannut kuratoida kirjat hyvin, se on nimenomaan tämän kaupan ostajat.

 

Avec Sofié blog l Tammikuun täydelliset

Olen ollut pienestä pitäen suhteellisen taiteellinen ja minulla on aina menossa, jos jonkinlaista projektia kotona. En ole tosin pensseleihini koskenut vuosiin, kunnes tällä viikolla taas innostuin maalaamisesta. Olen maalannut niin innokkaasti, että minut on pitänyt siirtää yöllä sänkyyn nukkumaan, jossa olen tosin nähnyt unta mistäs muustakaan kuin maalaamisesta.

Avec Sofié blog l Tammikuun täydelliset

Juon todella paljon kahvia, mutta keväällä tulee varsinkin juotua myös teetä. Ennen join paljon valkoista teetä, mutta saan siitä samanlaisen reaktion mitä histamiinista, joten tällä hetkellä juon vain mustaa teetä, fusionia tai oolongia. Mieheni on teeharrastelija ja meillä on kaapit täynnä kaikenlaisia erilaisia tee-laatuja. Omat suosikkini eivät ole sieltä erikoisemmasta päästä mutta suosikkejani ovat esimerkiksi Dammannin Jardin du Luxembourg – oolong, Hugo & Victor Eclosion de fruits rouges, Mariage Frèresin Lily Muguet. Ja jos voisin juoda valkoista teetä vielä, joisin ehdottomasti Haute Couture – teetä Mariage Frèresiltä. Haute Couture -tee on ihanan kukkainen sekä teessä on hivenen myös yuzua.

 

Avec Sofié blog l Tammikuun täydelliset

Rakastan pizzaa, mutta en sitä syö Italian ulkopuolella kovinkaan helposti. Uuden vuoden tienoilla tosin foodie-ystäväni Mikko vei minut hänen lempi pizza-ravintolaan, Da Portare Via’an. Da Portare Viassa syöt mascapone-tryffeli pizzan, joka on paistettu puulla lämmitetyssä uunissa (!?!) italialaisten toimesta. En ole koskaan italian ulkopuolella syönyt niin hyvää pizzaa mitä Da Portare Viassa. Jos olet tulossa Amsterdamiin, laita tämä ravintola muistiin.

Tässä tammikuun parhaimpia pieniä iloja, toivottavasti tykkäsitte. Jos teillä on muuten toiveita tai ideoita mitä haluaisitte lukea, otan niitä vastaan mielelläni. Kivaa viikonloppua.

Follow me on  

Facebookissa, InstagramissaPinterestissäBloglovinissa,  SoundCloudissa ja Twitterissä.

Please leave a comment

The art of saying hello, bonjour or goedemorgen

Avec Sofié l The art of saying hello or bonjour

Puhuimme viikonloppuna siitä, että kuinka eri lailla käyttäydyn kun, olen eri maissa. Ranskassa äänenpainoni on aivan erilainen, kun sanon ”bonjour” kun taas Hollannissa ” Goedemorgen” tulee rempseäasti ja jokseenkin hilpeästi ulos suustani. Ranskalainen ”bonjour” on jokseenkin hienostuneempi ja sen takia se sanotaan eri tavalla. Suomen ”huomenta” on taas jokseenkin ehkäpä vakavanoloinen ja sitä en kovin hilpeällä painolla sano.

Avec Sofié l The art of saying hello or bonjour

Olemme myös tässä pienessä hetkessä Hollannissa oppineet, miten tärkeää täällä on ystävällisyys, yhteisöllisyys ja avoimuus. Naapurimme piti meillä pienen puhuttelun jouluna, kun emme olleet lähettäneet heille joulukortteja (?!?) tai kutsuneet kylään? ”Tämä ei ole mikään New York, jossa ihmiset eivät tunne toisiaan, vaan taloyhtiömme on yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa.” Olin ilmeisesti pitänyt liian innokkaasti Dean & Delucan kauppakassiani, sillä naapurimme luulivat sen takia, että olemme New Yorkista.

Avec Sofié l The art of saying hello or bonjour

Alakerrassamme asuu nainen, joka kävi ennen joulua jalkaleikkauksessa, joten autoimme häntä roskienviennissä ja muissa askareissa. Kun minulta oli leivinpaperi viikonloppuna loppu, menin lainaamaan häneltä arkin. Taas sain kuulla, että miten talon asukkaat toivoisivat, että kutsuisimme kaikki kylään. Kai se teehetki on järjestettävä, jotta naapurit ovat tyytyväisiä.

Ranskassa ei joulukortteja lähetelty naapureille, mutta jos oli juhlat, oli naapureille hyvä ilmoittaa ja pyytää juhliin mukaan. Tämä oli minusta aluksi vähän outoa, mutta myöhemmin ymmärsin, että se oli varsinkin Pariisissa käytännöllistä. Et saa kumminkaan nukuttua, niin mikset samalla menisi niihin samoihin juhliin, jonka melua joka tapauksessa kuuntelet.

Avec Sofié l The art of saying hello or bonjour

Avec Sofié l The art of saying hello or bonjour

Ranskassa välillä myös koin, että talonmiehen kanssa jutustelu pidemmän kaavan mukaan oli työlästä. Välillä kun kuulumisia oli vaihdettu yli 10 minuuttia, alkoi suomalaisuus puskea minusta läpi. Ajatus harhaili ja oli mukamas kiire kotiin. Myöhemmin opin paremmin keskustelemaan niitä näitä ilman sen suurempaa ahdistusta ja kiirettä.

Suomeen kun tulen, puhun varmasti yleiseen väestöön nähden AIVAN liikaa. Monesti olen jopa hieman kiukustunut, kun olen iloisesti sanonut huomenta ja kaupan kassa tai ratikkakuski ei ole sanonut mitään takaisin. En tiedä mistä se johtuu, että miksi meillä ei Suomessa sanota huomenta yleisesti ihan tuntemattomillekin.  Yksi sana, mutta niin äärettömän tärkeä ja tekee kohtaamisesta paljon mukavamman. Välillä huomaan tuntevani itseni jotenkin typeräksi, jos vastakaikua ystävällisyydelle ei saa. Mietinkin, että onko tämä nimenomaan syy miksi suomalainen ei tervehdi, kun pelkää että vastakaikua ei saa toiselta osapuolelta. Kuulostaa nyt hieman only Finnish problems -tyyppiseltä ajatukselta, mutta olen miettinyt tätä useasti, kun olen Suomessa.

Avec Sofié l The art of saying hello or bonjour

Nyt Hollannissa taasen yritän miettiä, että miten saisin asiani parhaiten hoidettua, että en joutuisi samanlaiseen tilanteeseen muiden kanssa niin kuin naapureideni. Täällä ei katsota ehkä ranskalaista pulputtamista hyvällä, mutta suomalaisuutta suoruutta jossakin määrin kylläkin. Siihen suoruuteen tulee toki lisätä hieman small talkia, sillä hollantilaiset ovat suhteellisen leppoisia eivätkä sieltä ujoimmasta päästä. Ylenpalttinen ranskalainen kohteliaisuus tosin pitää jättää, sillä monesti huomaan, että leppoisaa hollantilaista ei korusanat kiehdo.

Vielä en ihan tiedä miten päin pitäisi Hollannissa olla. Onneksi tosin täällä on niin kansainvälistä, niin samanlaisia yhteentörmäyksiä tuskin tulee niin kuin Ranskassa. Ranskan jälkeen ymmärrän miksi Amsterdam sijoittuu aina niin ylhäälle eri vertailussa expat-mielessä. Amsterdam on kaikella tavalla sulatusuuni, joten ihan yhtä oikeaa tapaa ei ole, tärkeintä on vain olla kohtelias, ulospäinsuuntautunut ja avoin.

……………………………….

When you are in a different country, you act differently. I’m originally from Finland, and if you know anything about my country one of the things that we do not master is the art of small talk. I always say that we are like the Japanese; silently polite and even we don’t speak that much; we tend to listen very carefully.  

Living in France was sometimes very tough for me. I thought many times that the time I spend on having a not-so-deep discussion with a neighbor or a shop owner, was time away from something else. From own errands – to be exact. Finnish people don’t waste time talking. At least, I didn’t want to waste my time on bla bla bla. After the first year, I realized that my interactions with the French people were so different and I would not have the similar discussions with my Finnish neighbor. If I would start to discuss similarly with a Finn in a hallway of my apartment building, they would consider me as weird and they would most probably say that they are busy and would leave the discussion.  Finnito – the end.  

In Amsterdam I hear people saying “Goedemorgen” very casually on the streets to random people. This happened to me many times also in Paris and as a Finn at first it was a little bit awkward to me. Many times, I caught myself thinking that who was that person who just said “bonjour” to me. After a while I realized, I didn’t personally know them, they were just polite.  

In Finland being polite means different things. We like our personal space and sometimes the personal space means not talking to strangers.  We usually mean what we say and if someone says something to us, we take it as a fact or as a promise. The high level of trust in my own culture got me sometimes on edge in France, and during the years I learned to read between the lines if I had to plan something with a French person or if someone gave me a timeline. In Finland, the timeline sticks and if not, you give a heads-up waaayyy before the DL. In France in the other hand, I felt it’s necessity to have a timeline, but when it’s set, everyone already understands no one sticks with it.  Or if something is done on time – champagne!  

I have had to change so many things in my daily life since I have lived abroad. I’m not talking about learning a new language, I’m talking about changing my behavior daily, depending on who I’m talking to. In Finland, I high-fived with my company’s country manager and in Luxembourg I could not send even an email to my CEO. Everything had to go through his assistant. Printed out. Crazy, I know.  What a waste of time. I could not have get anything done in France with my Finnish behavior and clearly, I can’t act French in Holland. I must be something between those cultures and currently I’m figuring out what that would be. The most important thing is to be open and polite.  

What I have understood in the past few years is that a word with as little letters as five can change your mood, feeling, and perception of a person. Saying “hello” doesn’t take that much energy, but the energy that can give is immeasurable. The way I act towards people is probably sometimes quite laid back, but if you take away the titles, we are all people and we should remember that when we interact with one another. Be open and polite.  

Please leave a comment

Beach house inspiration and a day in the Hague and Scheveningen

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

Ukkini on ollut meillä kylässä viikonlopun ja olemme olleet turisteina ja yrittäneet nähdä uusia paikkoja. Säätiedotusta katselleena huomasin, että sunnuntaille luvattiin täyttä aurinkoa.  Auringon- ja merenpalvojina heräsimmekin sunnuntaina ajoissa, jotta ehtisimme kerätä jokaisen auringon säteen rannalta. Nappasimme junan Amsterdamista Haagiin auringon noustessa ja kun saavuimme merelle, oli tuo keltainen pallo jo korkealla taivaalla.

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

Hollannissa toimii moni asia paremmin kuin voisi toivoa ja yksi niistä on rautatieverkko ja yleisestikin julkinen liikenne. En esimerkiksi ikinä ottaisi taksia keskustasta lentokentälle, vaan junalla tulet parhaimmillaan 12 minuutissa kentältä keskustaan. Samoin on Haagin kanssa, sillä sinne pääsee niin kätevästi alle tunnissa junalla. Jos siis olet Amsterdamissa ja haluat kanaalien sijaan nähdä rantaa, päiväreissu merelle onnistuu todella kätevästi.

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

Haagin yksi osista on nimeltään Scheveningen, ja tuolle nimenomaiselle alueelle pääsee kätevästi raitiovaunulla suoraan Haagin rautatieasemalta. Scheveningenissä on valtavan upea rantaviiva ja muutenkin ulkoilumahdollisuudet.  Emme olleet todellakaan ainoita, jotka olivat ulkoilemassa sunnuntaina useita kilometrejä pitkällä rannalla.

 

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

 

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

Kun menin Scheveningeniin, ymmärsin missä ovat Amsterdamin kaikki lapset sekä koirat. Amsterdamissa ei nimittäin lapsia näy paljoa katukuvassa ja viimeisin luku mitä minulla on, että vain 15% Amsterdamissa asuvasta väestöstä on lapsia. Tämän toki selittä se, että Amsterdamin asunnot ovat pieniä sekä hintavia ja ihmisten on helppo asua Amsterdamin ulkopuolella nimenomaan junaverkon takia, vaikka työpaikka Amsterdamissa olisikin.

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

Scheveningen on aivan kertakaikkisen ihana rantapaikka ja löysin rannalta pari T O D E L L A kivaa kahvilaa ja yksi oli ehdottomasti De Waterreus. De Waterreus oli ihan täydellinen beach house ja ilmeisesti Scheveningenistä löytyy muutama muukin ”hamptonimainen” rantaravintola. Kahvilan sisustus oli juuri sellainen mitä beach houselta odottaa; vaaleaa kalaruoto-lattiaa, kauniita simpukka-asetelmia, tulisijoja keskellä pöytiä, sekä sinisiä Gervasonin Ghost -sohvia. Alkoi itselle tulla ihan pieni merenrantamökki kuume De Waterreusin nähdessäni.

Olen usein Hollannissa käyneenä, sekä sisustusmessuja kiertäneenä huomannut, että Hollannissa on paljon sisustusmerkkejä ja -kauppoja. Koska ulkona sataa, on sisätiloista tehtävä kauniit ja kodikkaat (ihan niin kuin meillä pohjolassa). Tämä yleinen innostus sisustamiseen näkyy myös julkisissa tiloissa, niiden tasossa sekä varsinkin kunnioituksessa. Tokaisinkin eilen rantakahvilat nähdessäni, että tällaista cozy-fiilistä mitä Scheveningenissä on, tarvittaisiin nimenomaan Etelä-Ranskassa. Jos Etelä-Ranskan kahvilat ja beach clubit olisivat Scheveningenin tasoisia, olisi Etelä-Ranska aivan mieletön paikka. Toki se on nytkin luontonsa ansiosta, mutta tällainen beach house -henkisyys sieltä puuttuu.

Avec Sofié blog l The Hague & Scheveningen

Kun eilen istuin terassilla, oli jo ihan keväinen olo. Tuntui kun olisi ollut maaliskuu. Vaikka joulun ja uuden vuoden jälkeen tuntui, että kaikki kiva loppui kuin seinään, mutta nyt on taas auringon ja kevään ansiosta ihan uudenlaista virtaa sekä inspiraatiota. On se ihmeellistä mitä se aurinko saa aikaan!

Jos viime viikolla puhuin, että miten olen innostunut väreistä, ei De Waterreusissa käyminen helpottanut omaa innostusta ollenkaan. Päinvastoin. Nyt unelmoin kaikista sinisen ja vihreän sävyistä sekä pastelleista. Niin ja siitä omasta pienestä mökistä…

………….

We had my grandpa for a visit on the weekend and we tried to do many touristic things with him. He has been in Holland many times (in the 50’s for the first time) so he knows Amsterdam very well. When I saw the weather forecast and that it promised that the sun is going to shine the whole Sunday, we decided to go to The Hague and to Scheveningen.

If I’m happy about one thing in the Netherlands, that is the public transportation. Everything functions, and the trains are extremely clean. We don’t have a car, so we took the train from the central station towards The Hague on Sunday morning. The train ride takes about an hour and you can take the tram directly towards the beach from the train station. So convenient.

Scheveningen is one of the districts of The Hague, and its beautiful beaches are kilometers long. I have told the whole last week that it totally feels like spring, but yesterday when the sun came up, I felt that now the Christmas is over and I’m ready for the spring time.

I have known that the Dutch are very into interior design like we Nordics are, and yesterday I got beautiful confirmation how the Dutch appreciate the coziness and beautiful detail. This beautiful restaurant in the pictures is called De Waterreus and you can find it from the beach in Scheveningen. What a lovely place. I have not been in the Hamptons, but this is how I imagine the beach clubs looks in there.

If you are coming to Amsterdam, but you would also like to see the beach, I highly recommend you to take the train from the train station and spend a day in Scheveningen. I totally loved my Sunday on the beach and most probably this will be my Sunday tradition when the warmer weather arrives.

Follow me on  

Facebookissa, InstagramissaPinterestissäBloglovinissa,  SoundCloudissa ja Twitterissä.

Please leave a comment