Rose Garden

Avec Sofié blog l Rose garden

Edellisessä postauksessa ihastelin kukkaprinttejä eikä ne printit ole vain jääneet sisustusihastukseksi, kukkia löytyy myös vaatekaapistani. Etelä-Ranskassa ollessa, ehdin onneksi käydä monessa suosikkipaikassani ja yksi niistä näin keväällä on ruusujen villa, Villa les Roses.

Avec Sofié blog l Rose garden

Avec Sofié blog l Rose garden

Vuosien saatossa olen löytänyt monta pientä kohdetta, taloa tai kävelyreittiä joille palaan aina kun olen etelässä. Villa les Roses on yksi niistä. Tuo hieman jo ränsistynyt talo näyttää niin kauniilta ruusujen ympäröimänä ja odotan aina kevättä että näkisin ruusujen kukkivan.

Avec Sofié blog l Rose garden

Kun laskeuduin torstaina etelään, oli jopa pienoinen shokki taas olla Ranskassa. Vaikka miten etelässä on idyllistä, olin taas tottunut ns. pohjoismaalaiseen mentaliteettiin, siisteyteen sekä järjestykseen. Aluksi minua jopa pelotti hypätä auton rattiin kun en ole ajanut autoa pitkään aikaan, mutta nopeasti löysin taas sen rytmin ja pystyin ajamaan ajoittain hyvin kaaosmaisessa ja aggressiivisessa liikenteessä :D

Avec Sofié blog l Rose garden

Kun aikoinaan mietimme, että mistä ostaisimme kodin, mietimme myös Barcelonaa. Mitä enemmän mietin tätä asiaa, sitä varmempi olen päätöksestä, että miten ihanaa että kotimme on nimenomaan tällaisessa mini-kylässä jossa ei ole kovinkaan paljon aktiviteetteja. Aktiviteetit liittyvät joko paddlaukseen, uimiseen, rantaeloon tai puutarhanhoitoon. Jos aktiviteetteja haluaa, pääsee kotoa nopeasti isompiin kaupunkeihin ja vilskeeseen.

Vaikka en ollut lomalla kuin pidennetyn viikonlopun, tuo muutama päivä teki hyvää olla ihan rauhassa ja hiljaisuudessa. Sain tekemättömiä juttuja tehtyä, nukuin 10 tuntisia yöunia ja luin jopa kirjaa pitkästä aikaa.

Avec Sofié blog l Rose garden

Avec Sofié blog l Rose garden

Olen tiedostanut, että olen ollut pienessä stressissä ja jonkinlaisessa surumielisessä tilassa tämän alkukevään, kun ystäviä ja perheenjäseniä on kohdannut ikäviä uutisia. Elän monesti toisten suruja ja iloja ja sen takia oma suu ei aina pysy hymyssä, jos ikäviä asioita on ympärillä. On tuntunut ja edelleen tuntuu todella vaikealta iloita omia juttuja, jos joku vieressä kärsii tai on ikävässä elämäntilanteessa. Tämän takia blogin kirjoittaminen on tuntunut jokseenkin todella hankalalta tänä keväänä.

Kun menin etelään, sain hieman etäisyyttä asioihin ja myös ehkä jonkinlaista rohkaisua siihen, että elämä ei pysähdy, sen pitää jatkua. Vaikka olen perusluonteeltani hyvin positiivinen, on ollut vaikea elää iloisin mielin, kun ympärillä on niin synkkiä asioita.

Tämä kevät on ollut monessa mielessä silmiä avaava monessa mielessä ja opettanut katsomaan asioita niin monelta eri kantilta. Antanut rohkeutta tehdä asioita toisin ja muuttaa suuntaa monessa mielessä. Opettanut olemaan kiitollinen siitä kaikesta mitä on, mitä on ehtinyt saavuttaa ja kokea.

You may also like

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*