Thoughts

Olette täällä useampaan otteeseen kyselleet, että mitä minä oikein opiskelen. Vaikka en ihan hirveästi (mielestäni) itsestäni kerro, mutta ajattelin kertoa teille hieman omasta opiskelutaustastani ja samalla antaa hieman motivaatiota ja kannustusta opiskeluihin.

Usein luulette, että opiskelen jotain ruokaan tai valokuvaamiseen liittyvää, mutta oikeasti opiskelen jotain aivan muuta. Joskus lukiossa mietin kovasti näitä kahta, mutta olin enemmän kumminkin “järkiratkaisun” kannalla. Ruoanlaittoa ja valokuvaamista voi kumminkin opiskella itse, ja lähinnä sen takia ne jäivätkin minun kohdallani vain harrastuksiksi. Joskus mietin, että menisin lukemaan lakia, mutta kun ensimmäisen kerran sain pääsykokekirjat eteeni, tajusin että ehkei se ihan olisikaan minun juttuni. Unelmoin lukiossa sisustusarkkitehdin urasta, mutta kaksi kesää arkkitehdin perässä juokseminen kuivatti ne unelmat. Ja mikä tulee valokuvaamiseen ja sisustussuunnitteluun, Suomessa on kumminkin aika pienet markkinat aloille, joten kilpailu on kovaa ja töitä vähän.

Muutaman välivuoden jälkeen aloin olemaan aika valmis koulunpenkille, joten päädyin selailemaan Helsingin yliopiston opintotarjontaa. Sosiologia. Siinä se nyt oli. Vai oliko? Noh. Luin yhden kevään pääsykokeisiin Helsingin yliopsitoon ja en päässyt sisään. Pisterajat olivat pilvissä, muistaakseni kahta vaille täydet piti saada, jotta ovet olisivat auenneet. Seuraavana syksynä/talvena luin avoimessa yliopistossa sosiologiaa. Kevään lähestyessä ja lukuloman kynnyksellä sanoin poikaystävälleni, että meidän pitää miettiä myös plan B, jos ei Helsingin yliopiston ovet aukea toisellakaan kertaa. Mietimme vaihtoehtoja ja päädyimme Vaasaan ja laitoimme sen ensimmäiseksi vaihtoehdoksi. Poikaystäväni haki kauppatieteisiin ja minä hallintotieteisiin, kumpikin pääsi sisään. Tässä kohtaa pitää vähän brassailla, sillä sain  kahta pistettä vajaa täydet :).

Vaikka ystävät ja perhe ovat kaukana, en siltikään kadu Vaasaan lähtöäni. Vaikka tottakai minun pitää tässä kohtaa myöntää, että olen täällä ollessani monet itkut itkenyt. Mutta samalla olen myös  tiedostanut sen, että teen itselleni suuren palveluksen kun opiskelen, en nimittäin voisi elää itseni kanssa jos en olisi tänne tullut. Kertaakaan ei ole mieleeni tullut lähteä kesken kaiken pois, niin hyvin olen täällä kumminkin  viihtynyt.

Vaasaan tullessani, en tuntenut täältä juuri ketään. Nyt koko yliopisto on kuin yhtä perhettä, sillä olen koulun kahvilassa ja kirjastossa kuuliaisesti melkeinpä joka päivä. En usko, että olisin näin moneen ihanaan ihmiseen  tutustunut jos olisin Helsinkiin jäänyt.  Moni tulee kumminkin Vaasaan samalla tavalla kuin minä, tuntematta ketään, joten tutustuminen on helppoa.

Itse opiskelusta voin sanoa sen verran, että koska tänne on tultu pelkästään  opiskelujen takia, niin ei täällä oikein muuta tehdäkkään. Maanantaista lauantaihin istun koululla ja opintopisteitä ropisee. Vaasassa on myös mahdollista opiskella aineita yli tiedekuntarajojen. Olen muun muassa opiskellut aika paljon talousoikeutta, joka ei varsinaisesti kuuluisi opintoihini, mutta koen sen erittäin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Minulta puuttuu pääaineestani käytännössä vain gradu, mutta eihän tämä opiskelu taida minun kohdaltani vieläkään olla ohi, sillä haen toiseen maisteriohjelmaan opiskelemaan kansainvälistä markkinointia ja johtamista.

Ainoa iso miinus, joka minua täällä olossa harmittaa, on jokavuotinen kesäasunnon etsiminen. Ja sekin, että jos opiskelisi Helsingissä myös kesätyöpaikan etsiminen saattaisi olla helpompaa. Mutta ensi vuosi on viimeinen Vaasa vuosi, joten loppu  häämöttää jo. Tottakai olen iloinen, että opiskelut alkavat olemaan jo loppusuoralla, mutta toisaalta tiedän jo tässä vaiheessa, että tulen ikävöimään tätä helppoa ja idyllistä ympäristöä. Ja kaikkein eniten,  näitä ihania koulukavereita. Mutta toisaalta suurin osa on pääkaupunkiseudulta, niin eihän näistä taida päästä ikinä eroon :)

Please leave a comment

Amaretti

Tiedättekö, minulla on (taas) matkakuume. Samalla kun olen mielenkiintoisisa kesätöitä itselleni etsiskellyt, olen  pitänyt myös silmällä sitä vaihtoehtoa, että lähtisin ulkomaille kesätöihin. Sitä, että minne niin en oikein tiedä. Italia olisi aika korkealla listallani, mutta maan työtilanne ei kyllä hirveästi  kannusta Italiaan menemään. Matkakuumeilujeni takia olen taas katsellut Italian valokuviani ja miettinyt vaihtoehtoja kesälleni.

Italialaiset ystäväni muistavat aina muistuttaa minua siitä, että miten minun nimeni on ranskalainen (he kutsuvat minua mielummin toisella nimelläni, joka on italialainen), siitä miten  meillä on ranskalainen auto ja, että ranskalaiset ovat muutenkin omineet kaikki heidän keksintönsä ja taideaarteensa. Vaikka ranskalaiset ovat melkeinpä omineet macaron-leivokset, on niiden alkuperä Italiassa ja niiden pikkuserkku on nimeltään amaretti. Olin viime kesänä  Italiassa ja söin ensimmäisen kerran pieniä amaretti-keksejä. Keksit syödään kahvin kera kastamalla ne maitovaahtoon ja kahviin. 

Tarvitset:
2 munanvalkuaista
hivenen suolaa
1,5 dl sokeria
1 tl karvasmanteliaromia
1 sitruunankuori raastettuna
5 dl mantelijauhetta (n.200 g)
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää suola ja jatka vatkaamista. Lisää sokeri edelleen sekoittaen. Lisää vaahtoon karvasmanteliaromi ja raastettu sitruuna. Lisää mantelijauhe ja sekoita kunnes seos on kunnolla sekoittunut. Kuumenna uuni 150 asteeseen ja asettele taikinapallerot pellille. Paista kekesejä n.30 minuuttia, tai kunnes ne ovat saaneet rusehtavan värin.
**********

I would like to introduce you to little cousin of macaron. People tend to think that macarons come from France but originally they come from Italy. And their cousins name is amaretti. My dear Italian friends always remind me about the fact  that my name is French (they rather call me for my second name which is Italian), they also dislike the fact that we have French  car and that I love France so much. They are arguing about that France or French don’t have anything own, they have just stolen everything from Italy.  Despite the fact that French  stole macarons from Italians, but still Italy has something left, amaretti cookies. I tasted these little cookies last summer in Italy and I highly recommend them. Coffee have never tasted better ;). 
You need:
2 egg whites
hint of salt
1,5 dl of sugar
1 tea spoon of bitter almond flavor
1  grated lemon peel
5 dl almond flour (200g)
Whisk egg whites to a foam, add salt, whisk. Add sugar  and whisk. Add bitter almond flavor and grated lemon. Finally add almond flour and whisk the mixture until it is soft. Preheat oven to 150 celsius. Make little balls from the dough and bake amaretti cookies for 30 minutes or until they are golden brown. 
Please leave a comment

Tomato-Chevre Soup

Olen tosi pahoillani, etten ole kerennyt kirjoitella teille tällä viikolla. Minulla on ollut ihan hirmuisesti koulujuttuja, kesätyöjuttuja ja asunnon etsintää, niin kesäksi (Helsingistä) kun vielä ensi lukuvuodeksikin Vaasasta. Mutta näköjään joku on kuullut surkutteluni, sillä meidän naapuri käväisi meillä äsken ja ilmoitti muuttavansa pois asunnostaan. Näin ollen muutamme samaan taloon, mutta kerrosta alemmaksi! Olen enemmän kuin helpottunut! Olen ollut niin ihastunut asuntoomme ja varsinkin sen sijaintiin. Vaasassa voi onneksi opiskelijakin nauttia merinäköalasta ja omasta saunasta. Ja miten ihanteellinen muuttokin tulee olemaan, kun  tavaroita voi kantaa suoraan kaapista toiseen :)
Rakastan keittoja, mutta niitä tulee tehtyä ihan liian harvoin, koska poikaystäväni kaipaa vähän enemmän murua rinnan alle. Enemmän proteiinia toisin sanoen. Mutta eilen kumminkin sain rakastamaani tomaatti-vuohenjuustokeittoa.

 

Tarvitset:
1 sipuli, valkosipulia, 2 purkkia Muttin tomaattimurskaa, 4 dl kasvislientä, 2 tl suolaa, pippuria, vuohenjuustoa, 1 tl sokeria.
Silppua sipuli ja valkosipuli, kuullota. Lisää tomaattimurska ja hauduta noin 10 minuuttia. Lisää muut ainekset ja anna kiehua vielä hieman. Jos haluat keitosta samettista, niin laita se vielä lopuksi tehosekoittimeen.
***********
You need:
1onion, garlic, 2 cans of tomatoes (Mutti), 4 dl of vegetable bouillon, 2 TBS salt, pepper, chevre and 1 TBS sugar
Chop onion and garlic, cook onion and garlic until soft. Add canned tomatoes, simmer about 10 minutes. Add rest of the ingredients and let soup simmer again for few minutes. If you want that the soup is soft put it into blender for few seconds.
Please leave a comment

Ralph Lauren

Muistatteko kuin kerroin, että Pariisin oli avattu Ralph Laurenin uusi lippulaivaliike ja ravintola? Kävimme pyörähtämässä liikkeessä ja täytyy sanoa, että sitä ei todellakaan oltu hehkutettu turhan takia! Liike muodostui viidestä eri kerroksesta ja jokainen kerros oli sisustettu eri tavoin vaatteiden mukaan. Suosikki huoneeni oli sisutettu vähän niinkuin walk-in  closetin tapaan. En ole aiemmin ollut niin viimeisen päälle hiotussa liikkeessä, tai liikkeissä kyllä, mutta Ralphin myymälää kutsuisin mielumminkin elämykseksi. Palvelu oli aivan mahtavaa, en ole yhtä hyvään palveluun aiemmin törmännyt missään. Hauskan pienen lisän toi se, että myyjät oli puettu jokaisen kerroksen tyylin mukaisesti. Kuvia tuli valitettavasti  napsittua ihan liian vähän, mutta en viitsninyt ärsyynnyttää myyjiä. Ravintolassa emme valitettavasti kerenneet käymään, mutta pitäähän ensi kertaankin jäädä jotain.
Do you remember when I told you about Ralph Lauren’s new flagship store? Well we went there during our vacation and I have to say that it was amazing. There was five floors and every floor was decorated   as to  match with the clothes, my favorite room was decorated like a walk-in closet. Sadly we didn’t have time to go to restaurant, but hopefully next time :)
Please leave a comment

Ciabatta

Nyt alkoi tulemaan uutta virtaa tähän kuvaamiseen ja sitä kautta myös bloggaamiseen, kiitos siitä sinulle hyvä ystäväni aurinko. En tykkää kuvata salamalla ollenkaan, joten yritän kuvata aina luonnonvalossa, mikäli se täällä pohjolassa on nyt edes talviaikaan mahdollista. Mutta siis ciabattaa tuli lauantaina ja sunnuntaina tehtyä. Tykkään ciabatasta ihan hirmuisesti, mutta sen tekeminen on ihan todella työlästä ja aikaavievää. Olen kokeillut muutamaa reseptiä ja nämä leivät tein Kotilieden reseptillä. En käyttänyt yleiskonetta, vaan vaivasin taikinan käsilläni. Inspiraatiota leivän tekemiseen voi hakea myöskin  Cocolta ja Avaruusasemalta.

I’ve got new energy for photographing and therefore also for blogging, thank’s for this belongs to my dear friend, SUN! I don’t like to use flash at all, so I try to take pictures always in natural light. But in past few months it has been quite challenging because it has been so dark in Finland during November and December. But now let’s get back to the actual post, yes I made ciabatta yesterday. I love ciabatta but making it is so time consuming so I haven’t done ciabatta in ages. I tried this recipe and I will translate it for you.

You need:
500 g  wheat flour
50 g yeast
5 dl cold water
2 TBS sugar
*****
olive oil
salt
250 g wheat flour
Mix cold water with the yeast. Add 500 g flour and sugar. Powder the dough with little flour and put it to fridge for overnight. In the morning take the dough from the fridge, add oil, salt and  rest of the flour. Knead the dough with your hands around 10 minutes. Let the dough raise again 2-3 hours in room temperature. Knead again with your hands and let it raise again for 2-3 hours. Preheat oven to 225 celsius. Put water bowl in the owen (it will make  bread’s surface crispy).  Split the dough in three pieces. Moist the bread’s surface before putting bread’s into oven. Bake ciabattas around 20 minutes.
Please leave a comment