Tulimme vuosi sitten Ranskaan juuri ennen kuin pandemiahässäkkä kunnolla alkoi. Vietimme kevään ja kesän kotosalla töitä tehden ja puutarhahommissa… Ja täällä taas. Nyt alkaa kyllä tuntua elämä aika päiväni murmelina-tyyppiseltä. Miten vuosi on mennyt näin nopeasti ja toisaalta niin hitaasti. Mitään ei ole niin sanotusti tapahtunut, mutta kaikki on muuttunut.

Haluan samalla pyytää tätä hiljaiseloa teiltä anteeksi. Olin vain jollain lailla niin väsynyt syksyyn, sateeseen ja siihen, että mikään ei ollut Amsterdamissa auki koko syksynä ja talvena. Oli todella vaikea löytää inspiraatiota vain kotoa. Onneksi sain tosin käydä teidän kanssanne mielenkiintoisia keskusteluja Instagramissa koko syksyn ja niistä haluankin kiittää teitä. Kiitos ja anteeksi siis.

Jos jotain hyvää tästä pitää löytää, on se ehdottomasti se, että olemme taas palanneet Ranskaan. Tiesin täältä lähdettäessä silloin elokuussa, että syksy tulee olemaan aika pitkä ja yksitoikkoinen. Mutta siitäkin selvittiin ja nyt ollaan toki taas ihan kotona, mutta ihanaa kun on valoa – se tekee ihmeitä.

Vaikka emme saa kotoa juurikaan taaskaan poistua ja kuudelta alkaa ulkonaliikkumiskielto, ei se haittaa. Olen niin innoissani tekemässä taas puutarhaa pieniin purkkeihini ja muita projekteja, niin se että kotoa ei tule edes poistuttua, kun aamukävelylle ei sinänsä tunnu missään.

Olen ollut niin iloinen teidän kommenteistanne ja viesteistä Instagramiini, ja sitä miten paljon tekin olette odottaneet postauksiani täältä ja aamukävelyiltäni. Olen itsekin niin paljon inspiroituneempi tekemään kaikenlaista nyt kun olen paikassa missä on inspiraatiota ympärillä ihan vain, kun kävelee luonnossa tai omalla terassilla. On vaikea selittää, että miten tämä paikka minua inspiroi, mutta kai se näkyy jo ihan siitäkin, että aloin heti kirjoittamaan teille postausta… Ja olen ollut niin aktiivinen myös Instagramissani. Voi kun voisin asua täällä aina.

Minulla on monta toivepostausta teille, joita en ole vaan jostakin kumman syystä vaan saanut aikaiseksi. On ollut helpompi olla työpäivän sohvalla ja katsoa Netflixia kuin kirjoittaa. Onneksi teimme kotona päätöksen, että nyt jokailtaiset telkkaritunnit loppuvat ja tilalle tulee jotain muuta. Minulle se tarkoittaa blogia ja puutarhaa :)

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter

Olen ollut tämän viikon lomalla ja olen mielestäni onnistunut lomailussani 150%:sti. Ranska on jälleen lockdownissa, niin en ole paljoa kotoa poistunut; ollut vain kotona, kokkaillut ja seurannut vaaleja. Siivosin tosin kodin tällä viikolla ja se on ollut isoin saavutukseni.

Tarvitsin lomaviikon, vaikka se tarkoittikin vain kotona oloa. Olen jollain lailla varma, että loppuvuosi menee enemmän ja vähemmän sisätiloissa, niin halusin viikon, jolloin voin käydä edes aamuisin kävelyllä auringossa. Ei hyvään lomaan kai sitten muuta tarvitakaan.

Koska olin lokakuussa kaksi viikkoa Italiassa ilman miestäni töiden takia, sain paljon kysymyksiä, että missä mieheni oikein on. Koin nämä kysymykset jollain lailla erikoisina ja varsinkin sen takia koska mieheni ei halua olla osa blogiani. Toiseksi olemme aiemminkin viettäneet paljon aikaa erikseen ja kyllä me myös olemme lomailleet erikseen, vaikka suurimmat lomat olemme toki yhdessä. Tänä vuonna olemme itseasiassa viettäneet enemmän aikaa yhdessä kuin ikinä aiemmin. Näin on varmasti tosin monella meistä ja senkin takia koen, että oma aika on myös todella tärkeää ottaa, jos se on mahdollista. Pidän mennä aikaisin nukkumaan ja herätä aikaisin, syödä rauhassa ja puhua ystävieni kanssa tuntikaupalla puhelimessa. Näitä asioita juuri olen lomallani tehnyt.

Olin hieman yllättynyt teidän viesteistänne, vaikka tiesin, että tarkoitatte vain hyvää kun kyselitte missä mieheni on. Olin tosin ajatellut, että olin jo antanut sellaisen kuvan itsestäni, että olen aika omatoiminen ja voin muuttaa, vaikka maasta toiseen työn perässä, jos sitä vaaditaan. Olen viimeiset kuusi vuotta ollut käytännössä viikot aina yksin, niin erossa olo ei meille ole ongelma. Kumpikin meistä tarvitsee omaa aikaa ja sen takia olen tottunut olemaan paljon yksin. Jokseenkin pidän myös kaipuun fiiliksestä ja kun viikon jälkeen näemme, on tunne edelleen yhtä ihana kuin silloin 7 vuotta sitten kun aloimme tapailemaan.

Tein teille Instagramissa avauksen tästä aiheesta ja aloimme keskustella, ja te jaoitte myös paljon omia tapojanne. Lukijakuntani on hieman vanhempaa keskiverroin mitä minä ja selkeästi moni teistä on ollut jo pidempään naimisissa ja otatte myös oman aikanne. Moni teistä myös tarvitsee sitä.

Pidin kommenteista todella paljon ja joka kerta olen niin äärettömän kiitollinen teidän avoimuudestanne. En ole ainut, joka tarvitsee omaa aikaa ja yksi teistä oli jättänyt vauvat miehelle ja lähtenyt yksin Pariisiin viikoksi. Kommentin mukaan hän oli täyttänyt Pariisin vesiverkosta rintamaidolla viikon kaupungissa olon aikana koska vauvat olivat kotona miehen kanssa.

Nämä keskustelut ovat avaavia teille, mutta myös minulle, sillä välillä olen omassa kuplassani enkä ymmärrä, että ettehän te välttämättä tunne minua niin hyvin kuin välillä luulen. Luulin, että se on normaalia odottaa minulta, että olen viikkoja erossa miehestäni sillä, onhan hän ollut useasti Yhdysvalloissa pari viikkoa, kun minä olen ollut yksin Hollannissa tai Ranskassa.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla, pitää vain löytää itselle se sopiva muoto ja tapa. Olen onnellinen, että olemme mieheni kanssa tässä asiassa niin samanlaisia, että kumpikin vaatii oman ajan aina välillä. Ymmärrän, että jos on tottunut olemaan koko ajan yhdessä, voi erillä olo tuntua omituiselta. Meille introverteille tämä on tosin elinehto, että saa omaa aikaa olla hiljaisuudessa.

Kaupallinen yhteistyö: Maitomaa

Tänään pääsen kertomaan teille mahtavasta välipalasta yhteistyössä Maitomaan kassa. Tämä puuroihminen on hyvin onnellinen, että Maitomaa on lanseerannut täysjyväkaurasta ja marjoista tehdyn välipalajuoman, jossa on vain hedelmien omaa sokeria. Tarvitsen välipaloja pitkin päivää ja erilaisia aktiviteetteja, niin minunlaiselleni ihmiselle nämä ovat pelastus. Miehelleni myös, sillä ei tule nälkäkiukkua niin usein kun näitä purnukoita on lähestyvillä. Enää ei tarvitse olla sitä ”anti bitch baria” vaan nälkäkiukussa auttaa kaurainen marjajuoma.

Juomaa on kolmessa eri maussa; mustikka, puolukka ja mango. Oma suosikkini mauista on mustikka, sillä mustikka on lempimarjani. Maitomaa tunnetaan enemmänkin maitovalmisteista ja raejuustoista, mutta Juicy Oats – välipalajuoma on heidän ensimmäinen täysin kasvispohjainen tuotteensa. Juoma sopii siis myös vegaaneille loistavasti välipalajuomaksi.

Olen saanut testailla muutaman viikon eri makuja eri tilanteissa ja suureksi avuksi välipalat ovat olleet minulle kesken työpäivän, kauppa- tai torireissuilla. Usein sitä lähtee kauppaan tai markkinoille tyhjän vatsan kanssa, niin on ollut kätevää, kun on ollut kaapissa välipalajuoma, jolla on tyrehdytetty se suurin nälkä.

Halusin kokeilla välipalajuomaa myös uunipuurossa ja tein syksyisen omena-päärynäpuuron hiljattain. Näin aamiais- ja puuroihmisenä, sitä haluaa testailla erilaisia aamupaloja ja sen takia halusin yhdistää kanelin, kauran ja mustikan maut yhdessä päärynän ja omenien kanssa. Syksyllä varsinkin tulee tehtyä uunipuuroja, joten on kiva kokeilla eri variaatioita tekemällä perinteiset reseptit uudestaan.

Tarvitset uunipuuroon:

3 dl kaurahiutaleita

2 päärynää

1 omena

6 taatelia

1 purkki kaurajuomaa nesteeksi

Kanelia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.  Pese ja /tai kuori päärynät ja omenat. Leikkaa omenat ja päärynät kauniiksi lastuiksi. Lado suurin osa hedelmistä vuoan pohjalle, mutta jätä muutama päärynä sivuun ja käytä sitä koristeena myöhemmin. Lisää kaurahiutaleet hedelmien päälle. Leikkaa taatelit pieniksi paloiksi ja ripottele paistoksen päälle.  Lisää kanelia. Kaada kaurajuoma hedelmä ja hiutaleseoksen päälle. Laita päärynäviipaleet paistoksen päälle. Laita puuro uuniin 20-30 minuutiksi.

Jos etsitte terveellistä ja luonnonmukaista välipalaa teidän arkirutiineihinne, suosittelen kokeilemaan Maitomaan Juicy Oats – juomia. Niistä lisää pääsette lukemaan heidän sivuiltaan ja voitte samalla tutustua, että miten vastuullisesti ja luonnonmukaisesti he tuottavat niin maito- kuin kauravalmisteensa.