Suuri asumiskysely: Mite lukijani asuvat ja miten minä haluaisin asua

Avec Sofie blog l Asuminen ja asunnonosto

 

Täällä kun on oltu viimeiset puoli vuotta jo ihan ostohousut jalassa asuntojen suhteen, ajattelin kysellä teiltä asumisesta. Asunnonosto ja asuminen ovat yleensä todella henkilökohtainen juttu ja kaikilla meillä on omanlaiset mieltymykset ja prioriteetit. Toinen haluaa asua isosti maalla, toinen pienesti kaupungin keskellä. Yksi ei ole koskaan asunut vuokralla ja toinen ei voisi kuvitellakaan omistavansa asuntoa. Toinen rakastaa totaalisia remppaprojekteja, toisella ei pysy edes pensseli kädessä.

Meidän tilanteemme on se, että haluamme asua keskustassa ja sellaisessa kodissa, jota ei maalauksen tai tapettien vaihtojen lisäksi tarvitse paljoa remontoida. Olen kotona pienenä nähnyt, että millaista on asua ainaisen taloprojektin keskellä niin sellaiset ei itseäni kiinnosta. Ihastelen tosin ystävieni koteja, kun he ovat tehneet niihin upeita remontteja, mutta meille ei remontteja ole kummemmin tulossa.

Avec Sofie blog l Asuminen ja asunnonosto

Meillä meinasi käydä yhden asunnon kanssa vähän huonosti, sillä koti oli juuri remontoitu lattiasta kattoon ja kanaalitalo oli jaettu yhdestä isosta asunnosta kahteen pienempään. Kaikki materiaalit olivat upeat, mutta kun tarkastaja tuli kylään, ei hommia oltu tehty niin kuin olisi kirjojen mukaan pitänyt.

Se unelmien koti jäi ostamatta, mutta onneksi niin sillä nyt on kiikarissa paljon parempi koti vaikka materiaalit eivät ole ehkä ihan omat, mutta ne voi vaihtaa, home-ongelmaa ei. Tämän opetuksen takia olen kiertänyt kaikki asuntoilmoitukset kaukaa asunnoista, joissa ei ole asunut ketään remonttien jälkeen. Mieluummin näin kuin että edessä olisi yllätys, johon ei ole varautunut.

Avec Sofie blog l Asuminen ja asunnonosto

Avec Sofie blog l Asuminen ja asunnonosto

Kyselin teiltä, että miten te asutte, sillä tässä asuntoa etsiessä on oppinut paljon eroavaisuuksia Suomeen tai Pariisiin verrattuna. Helsingin keskustaan verrattuna Amsterdamissa on suhteellisen alhaiset hinnat ja täällä asutaan isommin. Neliöhinta on paikallisten mielestä kallis, jos se on 8k neliö. Harvemmin täällä ollaan 10k neliöhinnoissa niin kuin Helsingissä. Tämä on itseasiassa ollut todella erikoista huomata miten Amsterdamissa asuntojen hinnat ovat alempana, vaikka ollaan hubissa Euroopan keskellä ja materiaalit yleisesti ovat parempia kuin Ranskassa tai Helsingissä.

Avec Sofie blog l Asuminen ja asunnonosto

Avec Sofie blog l Asuminen ja asunnonosto

Kysyin miten lukijani asuvat ja millaisia asumustottumuksia teillä on ja sain vastauksia Instagramin Storyn kautta 12 tunnissa yhteensä noin 1400 per kysymys. Kaikki eivät tosin vastanneet ihan kaikkiin kysymyksiin, joten pieniä heittoja saattaa olla, mutta ei suuria.

  • Kysyin teiltä, että asutteko yksin vai kaksin ja todellisuudessahan asumismuotoja on paljon enemmän, joten kaksin-vaihtoehto sisältää myös perheelliset. 26% teistä asuu yksin ja 74% asuu yhdessä muiden kanssa.
  • Kysyin myös, että asutteko vuokralla, vai omistatteko kotinne. 35% teistä asuu vuokralla ja 65% teistä asuu omistusasunnossa.
  • Asuntojen koot vaihtelevat suuresti maittain ja Suomessa ollaan totuttu asumaan suhteellisen tiiviisti, jos vertaan vaikka Hollantiin. Teistä 71% asuu alle 100 neliön kodeissa ja 29%:lla on asuintilaa yli 100 neliötä.
  • Olemme muuttaneet viimeisten vuosien aikana aika monta kertaa ja toivon, että seuraava koti on ns. ainakin koti seuraavat viisi vuotta. Kysyin teiltä, että oletteko asuneet kodissanne yli viisi vuotta. 26% vastanneista oli asunut kodissaan yli viisi vuotta ja 74% oli asunut alle viisi vuotta. Tämä oli itseasiassa mielenkiintoista, sillä olen ajatellut, että kun asuntoja ostetaan, niin niissä asutaan kauemmin aikaa.
  • Remontti oli myös monen teidän mieleenne ja 48% teistä oli remontoinut kotiaan.
  • Iso remonttiurakka laittaa arjen koetukselle, mutta silti suurin osa eli 53% teistä harkitsi isompaa remonttiprojektia.
  • Neliöhinnoissa on paljon eroja kaupunkien ja maiden välillä ja jos Helsingissä, Pariisissa ja Tukholmassa neliöhinnat ovat 10-12k, ovat ne Amsterdamissa vielä noin 8k per neliö. En ymmärrä miten tämä on mahdollista, mutta minulle se käy oikein hyvin. 86% teistä on maksanut kodistaan alle 8k neliö ja 14% yli 8k. Lukijani ovat ympäri Suomea, niin vastaus olisi varmasti ollut eri, jos olisin keskittynyt pelkästään Helsingissä tai sen ulkopuolella asuviin.
  • Tärkein mittari asumisessa on tietenkin se, että mitä ja asumiskustannuksien jälkeen käteen kuukausittain. Toiset haluavat elää pienemmin, jotta pääsee vaikka ulkomaille muutaman kerran vuodessa, kun taas toinen haluaa satsata kotiinsa ja vaikka design-huonekaluihin. 41% vastanneista asumiskustannukset olivat alle 30% nettotuloista. 59% teistä maksaa asumisesta siis enemmän kuin 30%. Itse olen laittanut lainalleni ja elinkustannuksilleni katon ja en halua, että asumiskustannukseni ovat kauheasti yli 30% kuukaudessa.

Kiitos paljon teidän kaikkien vastauksista, ne auttavat minua kirjoittamaan paljon mielekkäämpää sisältöä ja ymmärtämään asioita eri kanteilta. Olen aiemminkin kysellyt teidän mielipiteitänne, mutta varsinkin asumiseen liittyvät projektit ovat olleet teidän mieleenne. Toivottavasti pääsisin pian kertomaan meidän muuttoprojektistamme enemmän, mutta vielä pitää hetki odottaa.

 

Kuvat: Char and the City

 

Please leave a comment

Kaikki mitä ikinä halusin

Avec Sofie blog

Monesti sitä harmittelee ihan pieniä arkisia asioita ja unohtaa ne asiat, joita joskus toivoi niin paljon. Muistutin taas itseäni, että miten asiat voivat muuttua niin nopeasti parempaan suuntaan, kunhan vain pitää tavoitteen kirkkaana mielessä ja menee järjestelmällisesti haavetta tai tavoitetta kohti. Pitää vain muistaa, että kaikki ei aina tapahdu saman tien, hyvät jutut varsinkin ottavat aikansa.

Amsterdam oli minulle haave monta vuotta. Kauan käpristelin Pariisissa ja unelmoin Amsterdamissa asumisesta sekä tilanteesta, jossa me olemme nyt. Valmiina asettumaan ja ostamaan talo kanaalien varrelta ja kutsumaan Hollantia kodiksi. Vaikka sitä oikeaa asuntoa ei ole vielä löytynyt, olo on onnellinen ja varma siitä, että joskus se oikea varmasti vielä osuu kohdalle.

Mietin viikonloppuna, että miten kaikki onkaan nyt niin hyvin. Toki aina voisi toivoa enemmän aikaa yhdessä, aurinkoisempia päiviä ja pidempiä rantalomia. Tosiasia on kumminkin niin, että nyt juuri on kaikki niin kuin monta vuotta sitten toivoin. En oikeasti välttämättä kaipaa mitään muutosta elämääni tällä hetkellä.

Avec Sofie blog

Moni meistä painii aika arkistenkin haaveiden kanssa ja monesti olen sen huomannut, että kun alkaa tekemään, pääsee maaliin nopeammin. Voivottelu ei yleensä auta. tekeminen kylläkin.

Aina tosin kaikkia haaveita ei noin vain toteuteta ja ikäisilläni on esimerkiksi paineita lapsista tai niiden puuttumisesta, parisuhteen puuttumisesta tai ei riittävän hyvästä sellaisesta, tai vaikkapa urasta. Jokaisella on omat paineet ja murheet, itselle isoja, toisesta ne voi tuntua mitättömiltä jutuilta. Pitää muistaa kunnioittaa ja ymmärtää niitä toisten paineita.

Olemme olleet tämän viimeisen vuoden hyvin onnellisia ja vähäitkuisia. Elämä on kaikessa kiireessä jotenkin todella seesteistä. Jonkun mielestä varmaan todella tylsää ja arkista, mutta en mitään muuta Pariisissa toivonut kun, että saisin normaalin elämän kaikkine arkineen takaisin. Vuosi on eletty Hollannissa hyvin arkista elämää ja I love it!

Itselle hyvä opetus on ollut, että asiat yleensä muuttuvat siihen suuntaan, kun toivot, jos muutat omia tekemisiä siihen suuntaan, minne haluat mennä. Jos en olisi aikoinaan vaatinut muuttoa Pariisista, elämä olisi varmasti hyvin erilaista tällä hetkellä.

Joka ilta menen nukkumaan hyvin kiitollisena elämästä mikä minulla juuri nyt on. Mitään en toivo enempää tai vähempää. Kaikki hyvin näin.

Please leave a comment

Lempivaatteeni ja miksi pikamuotikulttuuri ei sovi vaatekaapilleni

Avec Sofié l lempivaatteeni ja suhteeni vaatteisiin yleensä

Mitä vaatteisiin tulee, en ole koskaan ollut se suurin shoppailija. Kertoo varmasti paljon, jos Carita muutama vuosi sitten tokaisi, että ”sä et kyllä ostele vaatteita juuri ollenkaan.” Vaatteita en juurikaan, mutta asusteita ja kenkiä enemmänkin. Olen oikeastaan aina mieluummin satsannut kenkiin, kuin laittanut pari sataa euroa kuukaudessa pikamuotiin. Toki minäkin ostan Zarasta ja Massimolta vaatteita, mutta huomattavasti vähemmän kuin ystäväni. Hennesissä taasen en ole käytännössä käynyt vuosiin, kun Pariisissa asuessa unohdin sen ja Amsterdamissa se ei myöskään oikein osu kohdalle. Zarasta ostan bleiserin silloin tällöin, mutta nekin ostokset ovat jääneet vähemmälle koska laatu on niin huonoa. Miksi ostaa 60 euron bleiseri, joka kestää hyvänä muutaman kuukauden, jos 260 eurolla voi saada pitkäikäisen ja materiaaleilta miellyttävän bleiserin, joka kestää vuosia?

Pukeutumistottumukseni ovat suhteellisen klassiset, joten se toki edesauttaa, että en ole joka kuukausi viimeisen trendin tai kuosin perässä. Mekkoja minulla on paljon ja niihin satsaan, mutta perusvaatteina toimii yleensä valkoinen paita ja housut/hame. Haluaisin olla värikkäämpi, mutta huomaan usein, että kirkkaat värit jäävät käyttämättä, jos värejä on muualla kuin huiveissa. Punainen bleiseri ja mekko löytyy rekiltä, mutta paitaa ei.

Avec Sofié l lempivaatteeni ja suhteeni vaatteisiin yleensä

Mitä materiaaleihin tulee, niin suurin syy miksi pikamuoti ei innosta on nimenomaan, että materiaalit ovat niin huonoja ja epämiellyttäviä.  Haluan hengittäviä luonnonmateriaaleja ja sellaisia on valitettavasti vaikea löytää Zaran kaltaisista liikkeistä. Polyesterit ja muut tuntuvat todella epämiellyttäviltä päällä, kangas muuttuu kainaloiden kohdilta keltaiseksi ja vaate kestää käytössä yleensä alle vuoden. En ole ostanut muovikenkiä sitten teini-iän, niin miksi puen keinokuituisia vaatteita ylleni? Keinokuitu vaate on edelleen ihan ok, mutta muovikenkiä ei kukaan osta mielellään.

Mistä sitten ostan vaatteita nykyään, jos ostan? Lempimerkkini luonnonmateriaalien osalta on ollut jo usean vuoden Filippa K. Ostan heiltä varsinkin neuleita ja olen taas onnekas, kun heillä on muutama liike Amsterdamissa. Toinen lempimerkkini on tällä hetkellä ehdottomasti Claudie Pierlot. Heillä on klassisia malleja ja luonnollisia materiaaleja. Ennen pidin myös Majesta, mutta heidän materiaalinsa eivät enää vastaa minun mieltymyksiäni. Liikaa polyesteria ja akryyliä. Sandrolta olen löytänyt myös muutaman ihanan silkkipaidan, mutta Filippa K ja Claudie Pierlot ovat neuleidensa takia ihan suosikkejani. Minulla on myös Filippan muutama kauluspaita ja tykkään niistä ihan todella paljon.

En tiedä onko tämä vain minun ajatteluani, mutta tuntuu, että miehille valmistetaan vaatteita paljon paremmista materiaaleista. Kun menee esimerkiksi Massimolle, löytyy miesten paitoja puuvillaisina, mutta näitä samoja paitoja ei löydy naisten osastolta. Miksi miehille valmistetaan vaatteita paremmista materiaaleista? Miehet ovat usein laatutietoisempia mitä me naiset, mutta toivoisin, että pikamuotiketjut myös heräisivät muuttuneisiin kulutustottumuksiin ja alkaisivat valmistamaan parempilaatuisia vaatteita paremmista materiaaleista. Mieluummin maksaisin 89 euroa valkoisesta kauluspaidasta, jos se olisi puuvilla, kuin 59 euroa samanlaisesta paidasta josta 30% on polyamidia ja elastaania.

Avec Sofié l lempivaatteeni ja suhteeni vaatteisiin yleensä

Näiden asioiden takia löydän korvakoruja, kenkiä ja huiveja niin paljon helpommin kuin kivoja vaatteitta nykyään. Minusta on tullut todella nirso vaatteiden ostaja ja jos joskus löydän kivan paidan, ostan sen tuplana. Tämän takia minulla saattaa olla kuukausia välissä, että en osta ollenkaan vaatteita. Jos vertaan itseäni ystäviin, ostavat he kuukausittain paljon enemmän vaatteita mitä minä.

Pukeutumistottumukseni ovat muuttuneet myös Hollannissa Ranskaan verrattuna, sillä täällä tuulen ja sateen maassa pukeudutaan aika eri lailla mitä Pariisissa. Olen välillä ihan yllättynyt, että miten rennosti täällä pukeudutaan. Olin tämän viikon kokonaan työmatkalla ja oli niin ihana nähdä miten ruotsalaiset pukeutuvat ja panostavat vaatteisiin ihan eri tavalla mitä hollantilaiset. Hollanti on aika samanlainen maa mitä Suomi, sillä ylimääräinen raha laitetaan keittiöremppaan, ei vaatekaapin sisältöön. Maassa maan tavalla siis :)

Olisi mielenkiintoista kuulla teidän kulutustottumuksistanne ja -valinnoista ja varsinkin niiden muuttumisista. Uskon, että lukijakuntani on hivenen vanhempaa, joten meillä on varmasti paljon yhteistä näissä asioissa. Meneekö laatu määrää edellä?

 

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

 

Please leave a comment

Dark side of Tulum – miten muutan omia matkustustapojani tulevaisuudessa

Avec Sofié blog l Tulum

Olen miettinyt tätä postausta ja miten sen kirjoittaisin muutaman viikon. Mietin jo Tulumissa, että miten tämän muotoilisin, että postauksesta ei tulisi liian negatiivinen, mutta niin, että saisin pointin tuotua esiin ilman että loukkaan ketään. Mietin myös postauksen kirjoittamista siltä kantilta, sillä onhan bloggaaminen ollut jossain vaiheessa pääelinkeinoni ja nyt koen, että sosiaalinen media on suurelta osin ollut tuhoamassa Tulumia. Jos aiemmin olen tuskastunut jonkun kahvilan olevan täynnä koska se on Instagram-kahvila, nyt tuskastun luonnon olevan uhattuna koska Tulum on Instagram-kohde.

Aiemmassa Tulum-postauksessani jotkut teistä kokivat, että kirjoitukseni viittasi nimenomaan siihen, että Tulumissa oli liikaa turisteja, mutta kyse oli paljon muusta. Tulum on ihana kohde monella tapaa, mutta valitettavasti korruptio ja kouluttamattomuus varsinkin on luonnon uhkana. Toki moni paikallinen on varmasi kymmenkertaistanut tulonsa pikaisesti, mutta miten käy, kun luonto on pilalla? Ei kukaan halua tulla sinne enää ja pahimmassa tapauksessa viidakon sijaan paikka on täynnä tyhjiä loma-asuntoja.

Jo nyt kuulemma sijoittajat vetävät rahojaan pois, koska ovat ymmärtäneet, että luonto kärsii ja kymmenen vuoden päästä turistit eivät enää halua tulla paikkaan, joka on mennyt pilalle. Tulee ns. Thaimaa-efekti.  Koin myös surua siitä, miten Mayat ja alkuperäisten asukkaiden taloja ja kyhäelmiä ei enää näkynyt niin paljon mitä aiemmin. Täten Tulumista on tulossa kovaa vauhtia uusi Playa del Carmen.

Paljon puhutaan siitä, että miten meidän tulisi kuluttaa järkevästi, mutta itse matkani aikana heräsin siihen, että miten meidän pitäisi matkustella järkevästi. Ymmärrän, että lomalla haluaa olla lomalla, mutta ihmettelen suuresti minun ikäpolveani, jos he voivat vain sulkea silmät ja olla ajattelematta mitä ympärillä tapahtuu. On eri asia olla All Inclusive – kuplassa ja katsella taivaalle poolin tuolista käsin kuin kävellä rantaviivaa pitkin ja keräillä muoviroskia merestä. En loppujen lopuksi tiedä missä olisin ollut mieluummin. Olisin varmasti ollut rentoutuneempi All Inclusive -hotellissa kuin mitä nyt Tulumissa, mutta tämä matka oli itselleni todella hyvä wake up call.

Avec Sofié blog l Tulum

Olin niin poissa tolaltani, että mieheni pyysi minua olemaan hiljaa, että en droppaa toisten lomatunnelmaa paikan päällä. Nyt kun en enää ole Tulumissa, voin näistä asioista kirjoittaa, vaikka se taisi tulla jo aika selväksi, että en ollut muutoksiin paikan päällä kovinkaan tyytyväinen.

Katsoin tällä viikolla Vimeosta The Dark Side of Tulum -dokumentin ja dokumentissa kiteytyy nopeasti se mitä minäkin koin. Huoli cenotejen hyvinvoinnista tuli ensimmäisenä mieleen, kun näin rakennusprojektit ja kaadetun metsän.  Mietin, että miten paikkaan, jossa ei ole kunnon vesijärjestelmää voidaan rakentaa niin kovalla tahdilla. Mietin tätä vesijärjestelmän puuttumista jo aiemmin, mutta naivisti luulin, että jätevedet kerätään talteen ja viedään puhdistuspisteisiin, sillä onhan kyseessä eco chic -hotellit. Oliko sittenkään? Dokumentin mukaan 80% jätevesistä menee suoraan maahan ja sitä kautta cenoteihin ja edelleen mereen. Tämän kuullessani, en yhtään ihmettele miten levää oli niin paljon.

Ensimmäisenä lomapäivänä minulla oli suuri huoli kilpikonnista ja siitä miten konnat eivät pääse munimaan rannalle levän takia tai pikkukilpparit mereen. Muutaman päivän tosin merilevää katsoneena ja haravoineena ymmärsin, että kyseessä on isompi ongelma ja haravoimalla siitä ei pääse eroon (katso Instagram-kuvani täältä).

Tämän matkan aikana ja varsinkin sen jälkeen aloin miettimään, että miten voin itse matkailla järkevämmin ja että en ole itse enää kuormittamassa Tulumin kaltaisia paikkoja. Matkailun ekologisuudesta on puhuttu paljon, mutta se on keskittynyt vain lentämisen tai risteilyjen aiheuttamiin päästöihin.  Itse Tulumin kaltaisessa paikassa käyneenä ja suorat vaikutukset luonnon hyväksikäyttöön nähneenä, en enää mielelläni matkaisi paikkaan, jossa ei ole kunnon infrastruktuuria. Mieluummin kannattaa matkailla paikkaan, josta löytyy infrastruktuuri ja lainsäädäntö, joka on tukemassa luonnon hyvinvointia. Itse tosin taidan pysyä tästä lähtien Euroopassa aika pitkälti ja suosia kaupunkilomia.

Jos tosin haluaa matkustaa kaukomaille, itse omalla toiminnallaan ja kysymyksillä voi vaikuttaa toki myös paikallisen luonnon hyvinvointiin. Kysymällä hotelleista, että millainen on heidän jätevesijärjestelmät? Miten energia on tuotettu? Miten jätehuolto on järjestetty? Meille suomalaisille ihan perusjuttuja, mutta Tulumissa ei näitä asioita ole kunnolla mietitty ja valitettavasti suorat vaikutukset näkyvät paikassa tällä hetkellä.

Suosittelen katsomaan Dark Side of Tulum- pätkän jos aihe kiinnostaa. Ehkä se antaa myös perspektiiviä teille, jotka kommentoitte aiempaan postaukseeni. Jos paikka on tarkoitettu kymmenelle tuhannelle ihmiselle, niin miten se voi kestää kahden miljoonan turistin vierailun vuosittain, jos infrastruktuuria ei ole?

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

Please leave a comment

Shakshuka- resepti ja vinkit parempaan ruoanlaittoon

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Kaupallinen yhteistyö Fiskars & Asennemedia

 Viikonloppuna sain ystäväni kylään Suomesta ja sain kokkailla heille koko viikonlopun. Jos jotain olen elämääni kaivannut lisää, on se keittiössä vietettyjen tuntien lisääminen. Vuosi 2018 oli todella vähätuntinen vuosi keittiössä, mutta vuosi 2019 on alkanut hyvin aktiivisena kokkailuvuotena.

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

On kyse sitten mistä asiasta tahansa, kun on välineet kunnossa, pääsee parhaimpaan lopputulokseen varmasti helpommin. Näin se on juoksemisessa, maalaamisessa ja varsinkin kokkaamisessa. Jos ei tylsällä veitsellä tomaattia leikata, niin ei huonolla pannulla tai kattilalla kunnon ruokaa tehdä.

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Maailmanlaajuisesti Fiskars tunnetaan varsinkin oransseista saksista, mutta Fiskars valmistaa ruoanlaitoin välineitä kaikkiin eri vaiheisiin. Fiskarsilta löytyy niin veitsiä, paistoastioita sekä myös tarjoiluvälineitä.  Itselläni oli nimenomaan tarve uusille kunnollisille pannuille, joten tämä yhteistyö tuli juuri oikeaan aikaan.

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Fiskarsin Hard Face -sarja on valmistettu Suomessa Sorsakosken tehtaalla. Sarjan nimikin sen jo kertoo, että kyseessä on kestävä ja kovaan käyttöön sopiva keitto- ja paistoastiasarja, joka sopii vaativimmille ruoanlaittajille. Hard Face -sarjan tuotteet ovat käsitelty niin, että niissä on tarttumaton non-stick -pinnoite, joka helpottaa ruoanlaitossa ja pitää pannut hyvinä vuodesta toiseen.

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti
Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Olette usein kyselleet, että millaista on tehdä ruokaa kaasuliedellä. Olen itse ihan totaalisen ihastunut kaasuliedellä kokkaamiseen ja en oikein näe itseäni kokkaavan missään muulla enää kuin kaasuliedellä. Ja jos joku miettii oman lieden sopivuutta niin Hard Face -sarja sopii kaikille liesityypeille sekä kestää myös konepesun. Itse tosin pesen parhaimmat kattilani ja pannuni käsin välttääkseni pesukoneen rasitusta, mutta tämä on oma päähänpinttymäni ja tapani. Itse yritän pidentää pannujen käyttöikää ja sen takia pesen ne mieluiten käsin.

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Viikonloppuna tein ystävilleni lempiaamiaistani, eli shakshukaa ja mieheni lempijuttuja, paahdettuja pikkupaprikoita eli pimientos de padróneja. Shakshukaa tarjoillaan varsinkin Lähi-Idässä ja se mielletään jokseenkin israelilaiseksi aamiaiseksi. Nykyään siitä on tullut jokseenkin trendiruokaa, joten se löytyy monen ravintolan aamiaislistalta.

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Avec Sofie blog l Fiskars Hard Face ja Shakshuka -resepti

Koska olen enemmänkin aamuihminen, on minulle ominaista, että pannut ovat kovassa käytössä nimenomaan heti aamulla. Ehkä aamuvirkkuiluni takia nimenomaan olenkin erikoistunut aamiaisiin niin paljon enemmän kuin mihinkään muuhun ja etsin ihania aamiaisreseptejä taukoamatta. Toivottavasti pidätte minun shakshuka-reseptistäni.

Shakshuka neljälle:

1 sipuli

1 paprika

2 valkosipulinkynttä

2 tuoretta tomaattia paistoon

1 tuore tomaatti koristeluun

200g fetaa

400g kikherneitä

1 tlk eli 400g tomaattimurskaa

4 kanamunaa

Suolaa

Pippuria

Cayennepippuria

Juustokuminaa

Korianteria koristeluun

 

 

Pilko sipuli, paprika, valkosipuli ja tuoreet tomaatit isoiksi paloiksi. Laita tilkka öljyä pannulle ja lisää valkosipuli kuumenemaan. Lisää sipuli. Kun sipuli on pehmennyt, lisää paprika ja tuoreet tomaatit. Anna hautua kannen alla ainakin 10 minuuttia. Lisää mausteita.

Kun tomaatit ja paprikat alkavat pehmetä, lisää kikherneet ja tomaattimurska ja anna hautua kannen alla niin kauan, kunnes tomaattikastike alkaa jähmettyä ja ylimääräinen neste haihtua. Lisää feta. Lisäämausteita maun mukaan.

Tee tomaattikastikkeeseen pieni kuoppa ja lisää kananmunat yksitellen eri kuoppiin. Leikkaa tomaatista viipaleita kanamunien väliin koristeeksi.  Anna paistoksen hautua miedolla lämmöllä ainakin kymmenisen minuuttia tai niin kauan, kunnes kananmunat ovat paistuneet. Lisää korianteria koristeeksi ja tarjoile leivän kanssa.

PS. Lisään reseptin eri vaiheet vielä Instagramin Story -osioon tämän päivän aikana.

Please leave a comment