Tämä kevät on ollut ehkä oman elämäni yksi rankimmista. Monia tosi surullisia juttuja on osunut Sohvin elämään. Sydäntä on koeteltu niin moneen otteeseen ja välillä se hymykin hävisi jonnekin. Ehkä se näkyi täällä blogissani aina aika ajoittain, mutta nyt alkaa taas elämä voittaa, tummat pilvet kaikota ja hymy palailla. Onneksi. Jos jotain olen tämän kevään aikana oppinut, niin se on ettei mitään voi pitää itsestään selvyytenä, ei terveyttä, ei rakkautta – ei mitään.
Olen niin onnellinen kun minulla on tämä Sohvin maailma ja te lukijani. Ette tiedä miten tärkeitä te olette minulle. Blogini on mahdollistanut niin monta upeaa juttua ja tuonut elämääni niin ihania ihmisiä. Ihmiset- ne kun ovat kaikista tärkeintä mitä on. 
Yksi tällaisista ihmisistä on Pupulandian Jenni. Tutustuimme paremmin vuosi sitten Milanossa ja ne Italiassa vietetyt hetket teki meistä ystäviä. Kiitos Finnair <3 Jenni on yksi niistä harvoista ihmisistä joka puhuu enemmän kuin minä. Jennin kanssa kun on, niin sade lakkaa ympäriltä, kukat kukkii ja olo on kuin ranskalaisessa elokuvassa. Vähän sellaisessa Murakamin ja Jeunetin sekoituksessa. Vaikea selittää, mutta toivottavasti ymmärrätte.
Juhlimme yksivuotista ystävyyttämme toissa iltana Töölön mummeleina. Asustelemme suhteellisen lähekkäin ja kävimme Anton & Antonissa leivosostoksilla. Suurina sokerihiirinä ei tietenkään syöty yhtä leivosta vaan kaksi per nassu. Olimme vaikeiden päätösten äärellä ja loppujen lopuksi jaoimme neljä leivosta kun emme osanneet päättää kumpi syö minkäkin. 
Jennin olohuoneessa on ihana taulu nimeltään Onnellinen Pilvi. Se kuvastaa ainakin tämän hetkisiä fiiliksiäni aika hyvin. Aina ei kaikki elämässä mene ihan sen oman käsikirjoituksen mukaan, mutta muutama ajatus on hyvä pitää mielessä niinä vaikeinakin hetkinä. Yksi tällainen ajatus on: ”Once you stop chasing the wrong things, the right ones catch you.”
52 Comments
hei! tosi kiva kuulla, että elämä hymyilee taas! onneksi kaiken harmauden ja synkkyyden jälkeen auringon on pakko paistaa. kysyisin asunnostasi, joka näyttää ihanalta ja postauksesta päätellen sijaitsee iiihanassa töölössä.:) oletko ostanut asunnon vai asutko vuokralla? oliko asuntoa vaikea löytää vai onnistiko nopeasti? ja mikä tärkeintä, oletko viihtynyt hyvin töölössä ja minkälainen asuinpaikka se mielestäsi on? itse etsin asuntoa töölön suunnalta ja kuulisin ilolla vastauksesi. kiitos tosi paljon, jos jaksat vastata!
Heippa!
Jep. Olen asunut töölössä aina Helsingissä asuessani. Olen sydämeltäni todellinen töölön mummeli :)
Töölö on minulle paras paikka asua. Hyvät ulkoilumahdollisuudet, ystävät lähellä, keskustaan pääsee hetkessä ja joka paikkaan voi kävellä.
Kannattaa mennä vaikka kiinteistömaailman jonotuslistalle josta saa vinkkejä sellaisista asunnoista, jotka eivät ole tulossa markkinoille vaan joista pitäisi päästä kiireesti eroon (kuolinpesiä jne.)
Olen asunut niin etu- kuin taka-töölössä ja kumpikin on ihana. Mutta unelmissani asuisin Museokadulla Anton & Antonin vieressä :)
hei! tosi kiva kuulla, että elämä hymyilee taas! onneksi kaiken harmauden ja synkkyyden jälkeen auringon on pakko paistaa. kysyisin asunnostasi, joka näyttää ihanalta ja postauksesta päätellen sijaitsee iiihanassa töölössä.:) oletko ostanut asunnon vai asutko vuokralla? oliko asuntoa vaikea löytää vai onnistiko nopeasti? ja mikä tärkeintä, oletko viihtynyt hyvin töölössä ja minkälainen asuinpaikka se mielestäsi on? itse etsin asuntoa töölön suunnalta ja kuulisin ilolla vastauksesi. kiitos tosi paljon, jos jaksat vastata!
Hyvä, että pilvet alkavat väistymään auringon tieltä. Miten me ihmiset aina tarvitaan niitä takapakkeja, jotta muistetaan olla kiitollisia siitä mitä on?
Ihanaa auringonpaistetta sinun kesään!
ps. kiitos espressokuppivinkeistä, mukaani tarttui sitten Marimekon Oiva espressokupit, kun valloittivat minut muotokielellään :)
Niin. Tälläiset rakkaiden yllättävät sairastapaukset ja muut vetävät mielen kyllä aika matalaksi. Sitä ei ikinä voi arvostaa terveyttään liikaa.
Kiitos samoin <3
Oi mahtavaa :)))
Hyvä, että pilvet alkavat väistymään auringon tieltä. Miten me ihmiset aina tarvitaan niitä takapakkeja, jotta muistetaan olla kiitollisia siitä mitä on? Ihanaa auringonpaistetta sinun kesään!ps. kiitos espressokuppivinkeistä, mukaani tarttui sitten Marimekon Oiva espressokupit, kun valloittivat minut muotokielellään :)
Ihanaa kesää Sofié, paljon voimia ja haleja, kiva, että elämä alkaa jo hymyillä! Ystävät on parhautta tuollaisina hetkinä <3 Herkullisen näköiset leivokset olette valinneet, mumss tosiaankin :)
Hih,
haleja takaisin :)
On, onneksi nämä eivät olleet viimeisiä hälytyksiä, varoituksia vain.
A&A:ssa on Töölön parhaat leivokset :)
Ihanaa kesää Sofié, paljon voimia ja haleja, kiva, että elämä alkaa jo hymyillä! Ystävät on parhautta tuollaisina hetkinä <3 Herkullisen näköiset leivokset olette valinneet, mumss tosiaankin :)
Voi murunen! Täällä ihan liikutuksen vallassa luin kauniita sanojasi. Olen onnentyttö, kun olen saanut tutustua sinuun. <3 Illalla nähdään! :)
Heip :)
Kuule meidän Töölön mummeleiden oli tarkoitus tavata <3
On tässä ollut kaikenlaista kummallakin, niin tilanne on vaatinut muutaman kakun ja juttuhetken <3
Voi murunen! Täällä ihan liikutuksen vallassa luin kauniita sanojasi. Olen onnentyttö, kun olen saanut tutustua sinuun. <3 Illalla nähdään! :)
Niinpä, onni täällä vaihtelee eikä mikään ole itsestään selvää.
Ympärilläni on ollut viime aikoina konkursseja, työttömyyttä, sairautta, paljon ikävää on sattunut ihan yllättäen.
Monta kertaa olen pysähtynyt ajattelemaan, kuinka onnellinen saan olla, kun moni asia on hyvin, ainakin nyt ja koettanut etsiä joka päivästä jotain suurempaa tai pienempää hyvää.
Heippa!
Niin, sen usein unohtaa kaikessa kiireessä ja sitten kun se onni viedään niin sitten sitä havahtuukin ihan toden teolla, että miten onnekas sitä joskus oli.
Nämä sairaudet ovat olleet minulle suurinpia huolen aiheita. Pelko siitä, että menettää jonkun on vain ollut ihan sietämätöntä :´(
Niin- olen tehyt ihan samoin. Olen myös ottanut vähän erilaisen elämänasenteen- halannut lujemmin, kehunut kauniimmin ja puhunut hitaammin.
Niinpä, onni täällä vaihtelee eikä mikään ole itsestään selvää.Ympärilläni on ollut viime aikoina konkursseja, työttömyyttä, sairautta, paljon ikävää on sattunut ihan yllättäen.Monta kertaa olen pysähtynyt ajattelemaan, kuinka onnellinen saan olla, kun moni asia on hyvin, ainakin nyt ja koettanut etsiä joka päivästä jotain suurempaa tai pienempää hyvää.
Onneksi asiat menee taas hyvin <3 Mutta elämässä ei osaisi arvostaa pieniä iloja ja hetkiä jos joskus ei sattuisi jotain vähän ikävääkin, vaikkei kellekään toivokaan mitään pahaa tapahtuvan. Vastoinkäymisistä oppii, ainakin niin toivoo :)
”Once you stop chasing the wrong things, the right ones catch you.” Tää on kyllä hienosti sanottu. Taidan pitää tämän mielessä :) Mulla ei silleen ole koskaan mottoa ollu, viime aikoina olen pitäny mottona Elan Hallussa-biisiä. Sitä kun kuuntelee niin taas jaksaa painaa, ainakin salilla ja lenkillä. Ja miksei myös muutenkin elämässä!
Mums mitä herkkukakkuja, tuolla kaupassa täytyy käydä kun Helsinkiin seuraavan kerran menee.
Heip,
niin juuri. Toisaalta jos ei mitään ikävää tapahtuisi, niin sitten mikään ei tuntuisi miltään :)
“Sometimes you win, sometimes you learn” – mutta koskaan et häviä. Niin pitää aina ajatella :)
Haha, ihana! Suomiräppi mottona, oot Fiipi niin mahtava :D
Sun pitää nyt kuules mennä Pinterestiin ja katsella sieltä hyviä elämänohjeita. Aloita jo vaikka heti:
http://pinterest.com/AvecSofie/thoughts/
Sitten kun tuut etelään, niin kerrothan. Haluaisin nähdä suurimman seurailijani livenä. PS. Vien sut kakulle <3
Onneksi asiat menee taas hyvin <3 Mutta elämässä ei osaisi arvostaa pieniä iloja ja hetkiä jos joskus ei sattuisi jotain vähän ikävääkin, vaikkei kellekään toivokaan mitään pahaa tapahtuvan. Vastoinkäymisistä oppii, ainakin niin toivoo :)?Once you stop chasing the wrong things, the right ones catch you.? Tää on kyllä hienosti sanottu. Taidan pitää tämän mielessä :) Mulla ei silleen ole koskaan mottoa ollu, viime aikoina olen pitäny mottona Elan Hallussa-biisiä. Sitä kun kuuntelee niin taas jaksaa painaa, ainakin salilla ja lenkillä. Ja miksei myös muutenkin elämässä!Mums mitä herkkukakkuja, tuolla kaupassa täytyy käydä kun Helsinkiin seuraavan kerran menee.
Elämä on suurimman osan aikaa yllätyksellistä. Hyviä yllätyksiä tai niitä vähän vähemmän hyviä. Mikään ei todellakaan ole itsestäänselvää. Toisaalta, kun ikää karttuu oppii ymmärtämään tätä elämän vuoristorataa ja tietää, että vaikka nyt on surullista ja raskasta, niin jonain päivänä voi taas hymyillä.
Itselläni kulunut vuosi on ollut ehkä elämäni antoisimpia, mutta toisaalta vuoteen on mahtunut myös surua ja huoltakin. Raskaita hetkiä. Taaksepäin katsoen ihmettelee, miten selvisi joistain päivistä, mutta niin sitä vain selvisi, päivän kerrallaan. Pienet lapset onneksi pitävät arjessa kiinni aika tehokkaasti ja arjen rytmi estää vajoamasta liian syvälle.
Ihanaa kuulla, että sinun päälläsi on onnellinen pilvi ja että hymyilet taas! Toivotan sinulle kauniita ja keveitä kesäpäiviä, kaunis Sofié! <3 Olet lemppari-bloggaajani.
Niin on – enkä ole yllätysten ystävä. Varsinkaan ikävien. Yep, joskus sä juokset eturivissä, joskus taas toisessa päässä :)
Niin, me ihmiset ollaan aika ihmeellisiä. Osataan välillä kätkeä ne surut ja ilot aika hyvin. Se ei tosin ole aina se parhain ratkaisu, sillä se puhuminenkin olisi joskus ihan hyvä juttu. Vaadin aina muita puhumaan minulle, mutta sitten itse unohdan raskaiden juttujen tullessa eteen avata suuni.
Onneksi sinulla on siellä palleroita jotka pistää laittamaan ajatuksia eteenpäin, ettei jää ikäviä ajatuksia mietsikelemään. Ihana kuulla, että sinulla on nyt kaikki hyvin <3
Minulla on ollut Coconen kylässä nyt aika paljon. Se on sellainen rakkauspakkaus <3
Elämä on suurimman osan aikaa yllätyksellistä. Hyviä yllätyksiä tai niitä vähän vähemmän hyviä. Mikään ei todellakaan ole itsestäänselvää. Toisaalta, kun ikää karttuu oppii ymmärtämään tätä elämän vuoristorataa ja tietää, että vaikka nyt on surullista ja raskasta, niin jonain päivänä voi taas hymyillä. Itselläni kulunut vuosi on ollut ehkä elämäni antoisimpia, mutta toisaalta vuoteen on mahtunut myös surua ja huoltakin. Raskaita hetkiä. Taaksepäin katsoen ihmettelee, miten selvisi joistain päivistä, mutta niin sitä vain selvisi, päivän kerrallaan. Pienet lapset onneksi pitävät arjessa kiinni aika tehokkaasti ja arjen rytmi estää vajoamasta liian syvälle. Ihanaa kuulla, että sinun päälläsi on onnellinen pilvi ja että hymyilet taas! Toivotan sinulle kauniita ja keveitä kesäpäiviä, kaunis Sofié! <3 Olet lemppari-bloggaajani.
Heippa!Jep. Olen asunut töölössä aina Helsingissä asuessani. Olen sydämeltäni todellinen töölön mummeli :)Töölö on minulle paras paikka asua. Hyvät ulkoilumahdollisuudet, ystävät lähellä, keskustaan pääsee hetkessä ja joka paikkaan voi kävellä. Kannattaa mennä vaikka kiinteistömaailman jonotuslistalle josta saa vinkkejä sellaisista asunnoista, jotka eivät ole tulossa markkinoille vaan joista pitäisi päästä kiireesti eroon (kuolinpesiä jne.)Olen asunut niin etu- kuin taka-töölössä ja kumpikin on ihana. Mutta unelmissani asuisin Museokadulla Anton & Antonin vieressä :)
Niin. Tälläiset rakkaiden yllättävät sairastapaukset ja muut vetävät mielen kyllä aika matalaksi. Sitä ei ikinä voi arvostaa terveyttään liikaa. Kiitos samoin <3Oi mahtavaa :)))
Hih, haleja takaisin :)On, onneksi nämä eivät olleet viimeisiä hälytyksiä, varoituksia vain. A&A:ssa on Töölön parhaat leivokset :)
Heip :)Kuule meidän Töölön mummeleiden oli tarkoitus tavata <3On tässä ollut kaikenlaista kummallakin, niin tilanne on vaatinut muutaman kakun ja juttuhetken <3
Heippa!Niin, sen usein unohtaa kaikessa kiireessä ja sitten kun se onni viedään niin sitten sitä havahtuukin ihan toden teolla, että miten onnekas sitä joskus oli.Nämä sairaudet ovat olleet minulle suurinpia huolen aiheita. Pelko siitä, että menettää jonkun on vain ollut ihan sietämätöntä :´(Niin- olen tehyt ihan samoin. Olen myös ottanut vähän erilaisen elämänasenteen- halannut lujemmin, kehunut kauniimmin ja puhunut hitaammin.
Heip,niin juuri. Toisaalta jos ei mitään ikävää tapahtuisi, niin sitten mikään ei tuntuisi miltään :)”Sometimes you win, sometimes you learn” – mutta koskaan et häviä. Niin pitää aina ajatella :)Haha, ihana! Suomiräppi mottona, oot Fiipi niin mahtava :DSun pitää nyt kuules mennä Pinterestiin ja katsella sieltä hyviä elämänohjeita. Aloita jo vaikka heti: http://pinterest.com/AvecSofie/thoughts/Sitten kun tuut etelään, niin kerrothan. Haluaisin nähdä suurimman seurailijani livenä. PS. Vien sut kakulle <3
Niin on – enkä ole yllätysten ystävä. Varsinkaan ikävien. Yep, joskus sä juokset eturivissä, joskus taas toisessa päässä :)Niin, me ihmiset ollaan aika ihmeellisiä. Osataan välillä kätkeä ne surut ja ilot aika hyvin. Se ei tosin ole aina se parhain ratkaisu, sillä se puhuminenkin olisi joskus ihan hyvä juttu. Vaadin aina muita puhumaan minulle, mutta sitten itse unohdan raskaiden juttujen tullessa eteen avata suuni. Onneksi sinulla on siellä palleroita jotka pistää laittamaan ajatuksia eteenpäin, ettei jää ikäviä ajatuksia mietsikelemään. Ihana kuulla, että sinulla on nyt kaikki hyvin <3Minulla on ollut Coconen kylässä nyt aika paljon. Se on sellainen rakkauspakkaus <3
Voimia sinulle kovasti, ja ihana kuulla, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan.
Itselläni on ollut melkoisen paljon “meneillään” parin viimeisen vuoden aikana, ja olen huomannut, että jostain käsittämättömästä syystä asioita tapahtuu aina samaan aikaan yllättävän paljon – niin hyviä kuin huonojakin. Hassua on ollut huomata, että juuri kun ajattelee, että huonommin ei voisi enää asiat olla, niin tulee lisää “kuraa” niskaan, ja syvemmälle mennään. Mutta samalla tavalla kun synkistelystä nousee, ja hyviä asioita tapahtuu, niin sitten niitäkin tapahtuu samaan aikaan useita. Hassua, en osaa muuta sanoa :-)
Vuoristorataa tosiaan koko elämä, mutta onneksi olen jaksanut loppujen lopuksi aina pitää optimistisen asenteen siinä, että kyllä kaikesta aina selviää, vaikka se joskus erityisen rankkaa olisikin. Huomaan samanlaisen asenteen myös sinussa <3
Heippa :)
Tuo on niin totta. Välilä tässä keväällä tuntui ettei mikään enää tuntunut miltään. Kaikkeen vähän niinkuin turtui ja minä en ole normaalisti sellainen ihminen.
“Storms make trees take deeper roots.” – Se on todella hyvä sanonta :)
Hah, yeps. Olen suhteellisen positiivinen ihminen enkä heivahda ihan pienimmistä jutuista :) Mutta sitten kun on omat raksut kyseessä niin huoleni on suuri <3
Voimia sinulle kovasti, ja ihana kuulla, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan.Itselläni on ollut melkoisen paljon “meneillään” parin viimeisen vuoden aikana, ja olen huomannut, että jostain käsittämättömästä syystä asioita tapahtuu aina samaan aikaan yllättävän paljon – niin hyviä kuin huonojakin. Hassua on ollut huomata, että juuri kun ajattelee, että huonommin ei voisi enää asiat olla, niin tulee lisää “kuraa” niskaan, ja syvemmälle mennään. Mutta samalla tavalla kun synkistelystä nousee, ja hyviä asioita tapahtuu, niin sitten niitäkin tapahtuu samaan aikaan useita. Hassua, en osaa muuta sanoa :-) Vuoristorataa tosiaan koko elämä, mutta onneksi olen jaksanut loppujen lopuksi aina pitää optimistisen asenteen siinä, että kyllä kaikesta aina selviää, vaikka se joskus erityisen rankkaa olisikin. Huomaan samanlaisen asenteen myös sinussa <3
Oikein aurinkoista ja hyvää kesää sinulle Sofie !
Olen varmaan lukijoistasi vanhin tai ainakin vanhimmasta päästä :) Olen elämässäni silloin nuorena kokenut elämäni kovimman menetyksen, ensimmäisen lapseni <3 ja ajatellut ettei siitä voi koskaan selvitä. Olen kuitenkin siitä selvinnyt ja saanut kaksi ihanaa lasta, mutta menettämisen pelko ei ole hävinnyt. Elämä on kuitenkin ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ;)
Kaikkea hyvää elämääsi onnellinen pilvi päälläsi<3
Hei Mariina <3
Voi kun tuli vedet silmiin kun luin tämän kommenttisi <3 <3
Oman lapsen menettemäminen on varmasti pahinta mitä voi tapahtua. Olen niin pahoillani. Onneksi olet kumminkin saanut vielä lisää lapsia. Uskon, että jokaisella vanhemmalla on tuo pelko. Surullista että olet joutunut kokemaan sen.
En oikein tiedä mitä sanoa. Työnnetään nuo tummat pilvet pois ja haalitaan niitä onnellisia pilviä mieliimme <3
Oikein aurinkoista ja hyvää kesää sinulle Sofie !Olen varmaan lukijoistasi vanhin tai ainakin vanhimmasta päästä :) Olen elämässäni silloin nuorena kokenut elämäni kovimman menetyksen, ensimmäisen lapseni <3 ja ajatellut ettei siitä voi koskaan selvitä. Olen kuitenkin siitä selvinnyt ja saanut kaksi ihanaa lasta, mutta menettämisen pelko ei ole hävinnyt. Elämä on kuitenkin ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ;)Kaikkea hyvää elämääsi onnellinen pilvi päälläsi<3
Olette Jennin kanssa ihania näin blogimaailmassa, mutta varmasti myös oikeassa elämässä! Leivokset näyttävät herrrkullisilta ja täytyypä käydä Anton&Antonissa uutena Töölöläisenä. :) Toivottavasti kesästä tulee sulle ihana!
Heippa!
Jenni on ihanan boheemi. Toivoisin olevani hieman boheemimpi :)
Oi, tervetuloa! Käyppäs siellä, se on paras paikka Töölössä :)
Kiitos samoin <3
Olette Jennin kanssa ihania näin blogimaailmassa, mutta varmasti myös oikeassa elämässä! Leivokset näyttävät herrrkullisilta ja täytyypä käydä Anton&Antonissa uutena Töölöläisenä. :) Toivottavasti kesästä tulee sulle ihana!
Voi Sofie, surullista kuulla että sinua on koeteltu tässä menneen kevään aikana, niin meitä elämässä välillä koetellaan.
Toivon monen onnellisen pilven leijuvan ylläsi tästä eteenpäin <3
Ystävät, puhuminen ja se että toinen on vaan siinä vierellä on parasta. Pitäisi sitä itsekin välillä muistaa, että huoliaan voi ja pitää jakaa jonkun kanssa eikä kätkeä niitä hymyn taa.
Tuo viimeinen lause ja ajatus on totta, itsekin pinnasin sen kansiooni Pinterestiin. Toinen joka jäi mieleen on "Gret things happen when you let them". Niin totta.
Olet kyllä lempi bloggajiani, tämä sinun kaunis blogisi on paras paikka paeta hetkeksi ikäviä asioita :)
Hei Loranen <3
Niinhän meille tehdään. Olen vain suhteellisen nuori enkä ole joutunut vielä kenestkään ihmisestä luopumaan, niin on inhottava huomata, että sellaiseen pitää myös varautua.
Tuntui tässä keväällä vain vähän raskaalta kun ympärillä tapahtui koko ajan niin ikäviä asioita. Ihmisiä sairastui, ystävieni vanhempia kuoli ja omassa elämässäni oli inhottavia koettelemuksia.
Joo, laitan siihen onnelliseen pilven nyt narun ja kannan sitä aina pääni päällä.
Tuo hymyn taa kätkeminen kuulostaa aika tutulle. Se on jollain lailla niin helppoa.
Hih, pinnasin tuon saman juuri vähän aikaa sitten. Se o on niin totta. Pitää muistaa päästää irti että voi saada jotain parempaa.
Ihana kuulla Lora. Harmi, että tämä postaus oli nyt vähän linjasta, mutta palataan taas nomaaleihin juttuihin pian <3
Voi Sofie, surullista kuulla että sinua on koeteltu tässä menneen kevään aikana, niin meitä elämässä välillä koetellaan. Toivon monen onnellisen pilven leijuvan ylläsi tästä eteenpäin <3Ystävät, puhuminen ja se että toinen on vaan siinä vierellä on parasta. Pitäisi sitä itsekin välillä muistaa, että huoliaan voi ja pitää jakaa jonkun kanssa eikä kätkeä niitä hymyn taa.Tuo viimeinen lause ja ajatus on totta, itsekin pinnasin sen kansiooni Pinterestiin. Toinen joka jäi mieleen on "Gret things happen when you let them". Niin totta.Olet kyllä lempi bloggajiani, tämä sinun kaunis blogisi on paras paikka paeta hetkeksi ikäviä asioita :)
Heippa :)Tuo on niin totta. Välilä tässä keväällä tuntui ettei mikään enää tuntunut miltään. Kaikkeen vähän niinkuin turtui ja minä en ole normaalisti sellainen ihminen. “Storms make trees take deeper roots.” – Se on todella hyvä sanonta :)Hah, yeps. Olen suhteellisen positiivinen ihminen enkä heivahda ihan pienimmistä jutuista :) Mutta sitten kun on omat raksut kyseessä niin huoleni on suuri <3
Hei Mariina <3Voi kun tuli vedet silmiin kun luin tämän kommenttisi <3 <3Oman lapsen menettemäminen on varmasti pahinta mitä voi tapahtua. Olen niin pahoillani. Onneksi olet kumminkin saanut vielä lisää lapsia. Uskon, että jokaisella vanhemmalla on tuo pelko. Surullista että olet joutunut kokemaan sen.En oikein tiedä mitä sanoa. Työnnetään nuo tummat pilvet pois ja haalitaan niitä onnellisia pilviä mieliimme <3
Heippa!Jenni on ihanan boheemi. Toivoisin olevani hieman boheemimpi :)Oi, tervetuloa! Käyppäs siellä, se on paras paikka Töölössä :)Kiitos samoin <3
Hei Loranen <3Niinhän meille tehdään. Olen vain suhteellisen nuori enkä ole joutunut vielä kenestkään ihmisestä luopumaan, niin on inhottava huomata, että sellaiseen pitää myös varautua. Tuntui tässä keväällä vain vähän raskaalta kun ympärillä tapahtui koko ajan niin ikäviä asioita. Ihmisiä sairastui, ystävieni vanhempia kuoli ja omassa elämässäni oli inhottavia koettelemuksia. Joo, laitan siihen onnelliseen pilven nyt narun ja kannan sitä aina pääni päällä. Tuo hymyn taa kätkeminen kuulostaa aika tutulle. Se on jollain lailla niin helppoa. Hih, pinnasin tuon saman juuri vähän aikaa sitten. Se o on niin totta. Pitää muistaa päästää irti että voi saada jotain parempaa. Ihana kuulla Lora. Harmi, että tämä postaus oli nyt vähän linjasta, mutta palataan taas nomaaleihin juttuihin pian <3
Ihana kuulla että elämä hymyilee! <3 <3 <3 Toivotan sinulle mukavaa ja leppoista juhannuksen aikaa! <3
Ihana kuulla että elämä hymyilee! <3 <3 <3 Toivotan sinulle mukavaa ja leppoista juhannuksen aikaa! <3
Ihanaa töölöläismummotekstiä :) Tästä postauksesta inspiroituneena kyselen seuraavaa: Tiedän ettei blogisi ole mikään Oikotie, mutta sattuisikohan Sohvilla olemaan tuttuja jotka kaipaavat Töölöön vuokralaisia kaksioon? Alue on ihana, mutta hankala löytää kotia.
Voi, töölönmummo ei osaa auttaa vaikka kuinka haluaisi. Oletko katsonut yliopistojen sivuilta?
Ihanaa töölöläismummotekstiä :) Tästä postauksesta inspiroituneena kyselen seuraavaa: Tiedän ettei blogisi ole mikään Oikotie, mutta sattuisikohan Sohvilla olemaan tuttuja jotka kaipaavat Töölöön vuokralaisia kaksioon? Alue on ihana, mutta hankala löytää kotia.
Voi, töölönmummo ei osaa auttaa vaikka kuinka haluaisi. Oletko katsonut yliopistojen sivuilta?
No niistä en ole keksinyt katsoa, kiitti vinkistä :)
No niistä en ole keksinyt katsoa, kiitti vinkistä :)