Jos johonkin olen täällä Ranskassa hullaantunut, niin silkkihuiveihin. Käyn ihailemassa usein Hermèsin silkkihuivivalikoiman printtejä ja muutaman huivin olen itselleni ostanutkin simppeliä asua koristamaan. Vaikka en kovinkaan paljon värejä muuten käytä, mutta huiveissa saa olla värejä ihan kunnolla, jotta asuni ei aina olisi ihan vain mustavalkoinen.

Hermèsin silkkihuivit ovat kuin taidetta ja niissä on aina jokin tarina. En aina loppujen lopuksi edes tiedä, että ostinko huivin tarinan vai printin takia. Yleensä tosin värisävyt ovat jotain sellaista mihin ihastun. Näin kävi myös eilen. Ihastuin nimenomaan värisävyihin.

Louis Vuitton ei ehkä ole ensimmäinen talo jonne menisin silkkihuivien perässä, mutta eilinen kävelyreissu koitui kohtalokseni, kun näin tuon pastellisen huivin roikkumassa näyteikkunassa. Olin täysin myyty.

En ole itseaisassa edes tiennyt, että Louis Vuittonilla on niin laaja kokoelma pienempiä huiveja. Jotenkin miellän heidät enemmän laukku- kuin huivimerkiksi ja sen takia en edes ole käynyt ihastelemassa silkkiprinttejä heillä aiemmin. Tästä lähtien käyn siis vähän useammin ihastelemassa silkkitaidetta myös Louis Vuittonilla :)

Huivin voi kätevästi sitoa laukkuun, päähän tai kaulalle. Olen enemmän asuste-ihmisiä kuin itse asu. Pidän isoista koruista, laseista ja kauniista huiveista tuomaan asuun sitä jotakin, sillä muuten pidän aika yksinkertaisista jutuista. Kengillä ja huiveilla voi leikitellä, mutta tyylin pitää muuten olla ajaton ja simppeli.