Nyt kun niin moni asia on huonosti ja mielessä kymmeniä asioita, jotka vaivaavat, yritän miettiä, että mitkä asiat ovat elämässäni nyt hyvin. Hävettää sanoa, että tämä karanteeniaika on tehnyt meillä tosi hyvää. Emme ole koko suhteemme aikana olleet näin paljon yhdessä. Yleensä olen viikot yksin ja elämme arkea aika erillämme, niin tämä yhteinen aika tuntuu niin äärettömän ihanalta. Hävettää sanoa tämä ääneen, kun tiedän, että näin ei ole nyt kaikilla ja tämä tilanne on muutenkin enemmän kuin ahdistava monelta kantilta.

Koska emme tiedä millaiseen maailmaan me täältä tupsahdamme ja milloin se edes tapahtuu, yritän miettiä mikä on omassa elämässä tällä hetkellä hyvää. Se on nimenomaan tämä yhteinen rauhallinen aika, kun ei tarvitse mennä yksin nukkumaan tai herätä yksin. Käymme myös yhdessä kävelyillä aamuisin ennen töitä, joten uusien rutiinien ja tapojen löytäminen tuntuu myös hyvältä. Tiedän, että tämä on vain hetkellistä, joten yritän ottaa tästä ajasta nyt kaiken irti.

Mieheni äiti kysyi varovasti, että miten meillä täällä menee nyt kun olemme niin paljon yhdessä. Olemme kumpikin aika itsenäisiä niin kai se voisi tuottaa ongelmia joissakin suhteissa, kun yhtäkkiä joutuu olemaan koko ajan yhdessä. Onneksi ei meidän osaltamme näin ole. Tekee olemisesta niin paljon helpompaa tässä tilanteessa, kun on suhteessa kaikki hyvin.

Olen lukenut otsikoita, että miten turvakodeissa on kiire ja kotihälytyksiä on paljon näinä aikoina. Se tuntuu nyt itsestäni vieläkin pahemmalta mitä normaalisti. Nyt jos joskus kodin pitäisi olla se paras ja turvallisin paikka olla. Joka päivä tunnen onnellisuutta ja kiitollisuutta siitä, että miten olemme täällä kotona onnellisesti yhdessä.

Jos pistää mielen positiivisiin asioihin, tuntuu tämä aika helpommalta. Jokaisella on varmasti mielessä, että miten terveys, työt ja talous kestävät tämän ajan. Aluksi mietin näitä asioita ihan liikaakin, mutta nyt olen kääntänyt asiat vain kohti niitä asioita mitkä ovat hyvää tässä ajassa. Se on nimenomaan tämä rauhallinen yhdessäolo.