Kesälomareissustani ja muista Etelä-Ranskan kohteista olen saanut paljon kysymyksiä. Seurasitte aktiivisesti kesälomaani Instagramissa ja tykkäsitte kovasti eri paikoista, joissa kävin. En kovinkaan aktiivisesti heinäkuussa päivittänyt blogiani, koska halusin olla täysin lomalla, niin päätin, että jaan näitä tunnelmia tänne vasta nyt jälkikäteen ja ensi vuoden kesälomareissuja odottamaan.

Olin sinällään onnekkaassa asemassa, että olimme karanteeniajan Ranskassa ja kun se loppui toukokuussa, pystyin tekemään päiväreissuja eri paikkoihin. Tänä kesänä näin tämän takia niin paljon enemmän mitä aiemmin. Tänä kesänä ei myöskään tullut paniikkia, että pitää nähdä sitä ja tätä. Pystyin siis ihan myös olemaan lomamoodissa ilman must to see -listaa.

Yksi lempipaikoistani jo monen vuoden ajan on ollut Saint-Tropezin lähellä oleva viinitila ja tilan rosé truck. Tilan nimi on Fondugues Pradugues ja tila on ainoa alueen biodynaaminen viinitila. Pidän tilasta ja sen viineistä todella paljon, koska en saa niistä mitään pääkipuja, niin voin jopa juoda tilan punaviiniä ilman migreeniä.

Tämä idyllinen paikka varsinkin nyt kesällä oli aivan ihana, sillä kun halusi olla vain ulkoilmassa ja pitää etäisyyttä muihin. Pöytiä on ripoteltu pitkin metsää ja tilaa, pienet valosarjat roikkuivat puista valaisten iltahämärässäkin ja ulkokeittiössä loihditaan ihan mielettömiä suupaloja viinien kaveriksi. Ei sitä paljon muuta voi toivoa.

Yleensä Fodugues päättää meidän Saint-Tropez -päivän; menemme aamuksi kaupunkiin aamiaiselle ja ostoksille, päiväksi rannalle ja illalla nappaamme auton alle kohti kotia ja pysähdymme täällä taianomaisessa paikassa muutaman tunnin. Tämä on ollut niin sanottu vakio ohjelma jo monena kertana.

Vein myös ystävämme viinitilalle loman aikana ja he olivat todella yllättyneitä, että miten hyvää ruokaa tilalta saa. Monesti tällaisissa söpöissä paikoissa on keskitytty yhteen asiaan ja tässä tapauksessa sitä luulisi, että se pääfokus olisi ollut viineissä, mutta toisin on. Fondugues on yksi niistä harvoista paikoista, joissa koko paketti on harkiten mietitty tunnelmaa myöten.

Tila on kuulunut perheelle vuosikymmeniä, mutta vain seitsemisen vuotta se on tuottanut aktiivisesti omia viinejä. Perhe on laajentamassa tilaa ja vuoden päästä siellä voi pitää myös tilaisuuksia ja pienimuotoisia häitä. Mistään suuresta tilasta ei ole kyse, joten sadan vieraan tilaisuuksista ei voida puhua.

Jos olette siis suuntaamassa tulevina kesinä Etelä-Ranskaan, laittaisin tämän yhdeksi päiväkohteeksi. Auto on tässä tapauksessa pakollinen, mutta onneksi maaseuduilla on helppo ajella. Viinitila on varmasti yksi sellaisista erityisistä kohteista, jota ei löydä mistään matkaoppaiden sivuilta.

Sain teiltä satoja kysymyksiä meidän kesälomakohteisiimme liittyen. Kirjoittelen niistä tänne blogiin ja ne kaikki löytyvät South of France -tägin alta. Koska Etelä-Ranska on jatkuvasti elämässämme, on tämä yksi blogin pitkäikäisimmistä teemoista, joten kai sitä voisi jo kutsua jonkinlaiseksi postausten sarjaksi tai teemaksi. Eli kun mietitte ensi kesän lomakohteita, kannattaa kahlata kaikki postaukset läpi, sillä niistä löytyy paljon vinkkejä. Myös Instagramistani #AvecSofieInCoteDazur – tägin alta löytyy paljon paikkoja.

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter