Enemmän häitä, vähemmän hautajaisia

 

Vaikka Amsterdamiin muutto meni kivuttomasti ja olemme saaneet elämän rullaamaan täällä todella hyvin, on tätä ensimmäistä vuotta varjostaneet ikävästi kahden läheisten hollantilaisen ystävän syöpätaistelut. Ensimmäinen taistelu loppui elokuussa ja toinen muutama päivä sitten. En ole hollannissa ollut häissä, mutta ensi viikolla on edessä jo toiset hautajaiset vuoden sisällä.

Se tuntuu jotenkin niin väärältä, kun nuoria ihmisiä nukkuu pois. Minulta ei ole montaa läheistä aiemmin kuollut ympäriltä ja sen takia olen ollut näiden tapausten takia hieman alakuloinen. Kun joku lähellä sairastuu yhtäkkiä, ymmärtää elämän rajallisuuden.

Näillä ikävillä tapauksilla on myös ollut hyvä vaikutus minuun. Olen pystynyt keskittymään enemmän olennaiseen, jättänyt turhat jutut miettimättä ja tylsät jutut murehtimatta. Keskittynyt olennaiseen ja myös omaan hyvinvointiini. Olen oppinut sanomaan ei tyhjänpäiväisille asioille ja keskittymään asioihin, jotka tuottavat hyvää oloa. Olen myös oppinut ja uskaltanut sanoa enemmän vastaan. ”Take no shit” -rannekoru on ranteessa muistuttamassa, että täällä ollaan hyvien asioiden vuoksi ja ihan mitä tahansa ei tarvitse kestää.

Jollain tavalla kuolemantapaukset ovat siis kasvattaneet minusta vahvemman ja itsevarmemman ihmisen. En osaa selittää sitä, mutta muistan kun ensimmäinen poikaystäväni sanoi joskus lukiossa minulle, että pakko ei ole muuta kuin kuolla. Tuo lause on jollain lailla konkretisoitunut minulle viimeisen vuoden aikana.

Tähän viimeiseen kuolemantapaukseen olen osannut jo varautua 19 kuukautta. Ennuste oli jo huono Amsterdamiin muuttaessa, mutta joissain hetkissä valoa oli paljonkin. Nyt voi jollain lailla hengittää kevyemmin kun tietää toisen päässeen kivuista ja perheen suruprosessissa eteenpäin.

Please leave a comment

Kirjoituskammoa ja antiikkilöytöjä

Avec Sofie blog l antique finds from Amsterdam

Minulla on ollut työkiireitä viimeisen kuukausien aikana ja sen takia olen jättänyt blogin vähemmälle. Mitä vähemmälle sen jättää, sitä vähemmän sitä pystyy kirjoittamaan. Se on ikävä kierre, kun haluaisi tehdä jokaisen postauksen hyvin, mutta talven aikana ei valo eikä energia aina anna periksi. Sen takia olenkin päättänyt olla itselleni armollinen. Kirjoitan useammin, mutta jokaisen postauksen ei tarvitse olla niin viimeistelty.

Olisi eri asia, jos en tekisi 12 tuntisia työpäiviä ja tekisin vain blogia. Jos blogi on päätyö, on siihen toki enemmän aikaa paneutua. En kumminkaan osaa tai halua luopua tästä osasta elämääni, niin teen sen nyt omilla ehdoilla ja armollisemmin.  Sen takia lupaan nyt päivittää blogia useammin, kuin viime kuukausina.

Avec Sofie blog l antique finds from Amsterdam

Olette olleet kovin kiinnostuneita antiikkilöydöistäni ja kuvassa näette eiliset löytöni. En ole ihan varma ovatko ne kukkaruukkuja vai vanhat sipulikeiton kulhot. Minulla ne toimivat suojaruukkuina keittiön yrteille.

Avec Sofie blog l antique finds from Amsterdam

Seuraan varsinkin ruotsalaisia brändejä ja sisustussuunnittelijoita ja huomaan, että heidän trendit menevät aika yhteen sen kanssa mitä näen Hollannissa kuvissa, sisustusliikkeissä ja kodeissa. Enemmän värejä ja muotoja.

Avec Sofie blog l antique finds from Amsterdam

Avec Sofie blog l antique finds from Amsterdam

Huomaan myös, että miten nykyään sekoitetaan uutta ja vanhaa paljon enemmän mitä aiemmin ja kodit ovat persoonallisempia kuin mitä vaikka viisi vuotta sitten. Olen suhteellisen inspiroitunut kotiprojekteista ja tällä hetkellä en odota papin aamenta vaan pankin suostumusta.

 

Follow me on:

Facebook, InstagramPinterestBloglovin,  SoundCloud and Twitter

 

Please leave a comment

Omia valintoja ja omia polkuja

Kun on asunut ulkomailla jonkin aikaa, huomaa miten hyvin meillä on asiat monelta kantilta. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas Eurooppaan, kun huomaa suuria eroja, miten ihmisillä on mahdollista opiskella, edetä ja tehdä erilaisia asioita. Uskon vahvasti siihen, että moni asia on asenteesta ja uskalluksesta kiinni, mutta moni asia kumpuaa myös meidän suomalaisesta ”kaikki samalla viivalla” -kulttuurista.

Meillä ihan jokainen voi päästä korkeakouluun ja valmistua sieltä. Itse tein töitä yliopisto aikana, joka mahdollisti matkustelut ja muut aktiviteetit. Blogin tekeminen tietenkin oli yksi tulonlähteistäni, mutta ei sitä kukaan minulle opettanut, opettelin itse valokuvaamaan ja koodaamaan sen mitä tarvitsin.

En tiedä onko meillä pohjoismaalaisilla jonkinlainen erilainen just do it -asenne, sillä en ole sitä asennetta täällä hollantilaisten tai ranskalaisten kesken nähnyt. Ikäväkseni huomaan enemmänkin kateutta ja sormien osoittelua päättäjiä kohti. Vero sitä, ministeri tätä.

Olen myös itse saanut välillä kokea ikäviä kommentteja esimerkiksi blogin suhteen: ”helppohan sun kun sulla on toi hieno kamera.” Say whaaaat! Joo, on mulla kamera, mutta on siinä mennyt muutama oppitunti, kun olen itsekseni opiskellut sen tai PhotoShopin käyttöä. Saatikka istunut koneen ääressä ja kirjoitellut ja editoinut. Sen ajan olisin voinut käyttää moneen muuhun asiaan, mutta päätin toisin.

Sama asia pätee moneen muuhun asiaan. On kyse sitten töistä tai vaikka puutarhan hoidosta. Ei kukaan osaa heti kaikkea, on vain aloitettava. On myös turha verrata itseään muihin.

Olen myös oppinut olemaan tekemisistäni tai elämästäni hiljaa. On itseasiassa yllättävää, että teille jaan kuvia avoimesti, mutta tosi elämässä en jaa kovinkaan paljon mitä minulle kuuluu puolitutuille tai työkavereille. Tilanne olisi eri, jos asuisin Suomessa, mutta Hollannissa en ole esimerkiksi kokenut ilmapiiriä sellaiseksi, että voisin kertoa matkoista tai muista avoimesti. Hollantilaiset yleisesti, kun ovat todella pihejä ja matkustavat asuntovaunuillaan mieluummin kuin asuvat hotellissa. Upeita koteja heillä on, mutta siihen se yleensä jääkin. Kaikki normaalista poikkeava koetaan täällä jotenkin negatiivisena. Heillä on sanonta, joka menee jotenkin näin, että on hullua olla jo normaali.

Itse taas koen, että on parempi olla jollain lailla poikkeava. Normaali samankaltaisuus ei inspiroi. Ihailenkin ihmisiä, jotka tekevät asioita eri lailla ja luovat elämästään omanlaisen. Moni asia on kumminkin vain itsestä kiinni. Aina ne päätökset eivät ole tietenkään helppoja, mutta pitää uskaltaa tehdä muutoksia jos jonkun asian haluaa muuttuvan.

 

Please leave a comment

Unelmissa lomakoti Ranskasta: te kysyitte, minä vastasin

Avec Sofié blog - Saint-Tropez South of France 1

Olen saanut teiltä viime viikon aikana paljon eri kysymyksiä Etelä-Ranskan kodin ostamiseen liittyen joten päätin kirjoittaa siitä postauksen. Kysyin teiltä myös Instagramin kautta, että jos on joitain asioita, jotka askarruttavat, vastaan kysymyksiin mieluummin erillisessä blogipostauksessa, jotta tieto on avointa kaikille. Mitkä asiat sitten askarruttavat teitä?

Avec Sofié blog - Saint-Tropez South of France 1

  1. Hintataso?

Hintataso kiinnosti monia ja ihan yksiselitteistä vastausta ei ole, koska asuinalue ja koti vaikuttaa todella paljon hintatasoon. Nizzasta voi löytää suhteellisen edullisiakin asuntoja, joiden neliöhinta on alle 5k per neliö. Kun katselin esimerkiksi viime viikolla meidän kylästä asuntoja, olivat neliöhinnat ns. normaaleissa kodeissa noin 7k per neliö. Totta kai löytyy myös kohteita, joissa neliöhinta on reilusti yli 10k, mutta pääosin jos on etsimässä normaalia taloa, 7k neliö on varmasti hyvä ohjenuora ainakin tällä hetkellä. Mutta alue vaikuttaa ihan todella paljon talon hintaan. Meidän kotimme neliöhinta oli reilu 6k neljä vuotta sitten.

 

  1. Mitä kuluja kodista on?

Kysyitte mitä kuluja lainan lisäksi meillä on kodista. Talossa ei ole lämmitystä silloin kun emme ole siellä ja Internet on jatkuvasti päällä. Kuukausittain kulut ovat hieman alle 300 euroa, kun lasketaan siivous, vakuutukset yms.

 

  1. Mitä kuluja tulee ottaa huomioon asuntoa ostaessa?

Kun on kyse loma-asunnosta, pitää asunnosta maksaa 10-20% sitä ostaessa. Meidän piti myös maksaa kulut, joita kertyi asuntoa ostettaessa (notaarikulut yms.) ja kulut olivat hieman yli 30k.

 

  1. Yllätyksiä ja prosessin kulku?

Kysyitte, että onko meille tullut mitään yllätyksiä asuntoon liittyen ja suurin yllätys oli ehdottomasti prosessin hitaus. Asunnonosto kesti yli 6kk siitä ajasta, kun olimme sopineet asunnonostosta. Eli jos haluaa täksi kesäksi asunnon Etelä-Ranskasta, ei se ole tällä aikataululla välttämättä mahdollista.

 

  1. Kuka pitää kodista huolta?

Meidän naapurit kastelevat kukat sekä myös siivoaja käy silloin tällöin.  Jaamme talon kahden perheen kanssa, joten meillä on aina apuja tarvittaessa.

Avec Sofié blog l Hotel du Cap-Eden-Roc

  1. Mistä välittäjä?

Meillä kävi tuuri välittäjän kanssa ja suosittelen meidän välittäjäämme mielelläni. Jos vertaan Ranskan välittäjäämme täällä Hollannin välittäjän kesken, on Ranskan kokemus paljon parempi. Tuntuu, että Hollannissa ei olla asiakkaan puolella, vaan halutaan clousata diili hinnalla millä hyvänsä.

 

  1. Mitä kannattaa ottaa alueessa huomioon?

Tällä hetkellä Etelä-Ranskassa varsinkin Menton kärsii pakolaiskriisistä. Selkeän eron huomaa muutamassa vuodessa alueen yleiseen ilmeeseen ja samanlaista palautetta antoi myös asunnonvälittäjämme. En siis Mentonista tällä hetkellä ihan ensimmäisenä katsoisi asuntoa. Nizza on myös todella iso kaupunki ja asuinalueet vaihtelevat todella paljon, joten tarkkana pitää olla.

 

 

  1. Miten Hollannin verottaja reagoi kakkosasuntoon?

Emme ole vielä edes anoneet verottajalta mitään takaisin kuluista, sillä ne ovat olleet niin pieniä kuluja. Jos asunto olisi vuokralla, verotettaisiin sitä samalla tavalla mitä Suomessa. Riippuu tosin onko talo ns. yritysrakenteen sisällä vai miten se on järjestelty. Hollannissa ei makseta voitosta veroa asuntoa myytäessä niin kuin Suomessa, joten kun ja jos joskus myymme asunnon, pitää meidän tarkistaa kirjanpitäjän kanssa miten nämä asiat menevät. Meillä on kirjanpitäjä, joka hoitaa minun yritykseni, mieheni USA:n verot ja myös tulevaisuudessa Ranskan taloon liittyvät veroasiat.

 

  1. Oletteko ajatelleet vuokrata kotia?

Vuokraus oli asunnon ensisijainen tarkoitus, mutta koska en viihtynyt Pariisissa, asuin käytännössä Etelä-Ranskassa. En ole halunnut laittaa kotiani Air bnb:n vuokrattavaksi vaan tämän kesän kotia vuokraa yksityinen vuokrayritys, joten voin valita vuokralaiset ja vuokrata kotia silloin kun haluan. Etelä-Ranskassa pitää olla hieman varovaisempi kausivuokraajien kanssa, kun alueella on ikäviä lieveilmiöitä (prostituutiota yms). En myöskään halua vuokrata kotiani teille, sillä en halua olla tekemisissä minkäänlaisten kysymysten kanssa vaan haluan, että prosessi on täysin ulkoistettu.

 

  1. Miten remontit hoidetaan ja onko yhtiövastiketta?

Meitä asuu kolme perhettä samassa talossa, joten kulut jaetaan kolmen perheen kesken. Olemme maalanneet talon ulkopuolelta kaksi vuotta sitten ja maalaaminen maksoi 30k yhteensä, eli 10k per perhe. Yhtiövastiketta maksamme vuositasolla noin 1,5k.

  1. Millainen on asuntojen yleinen kunto suomalaisin silmin?

Miten tähän vastaisi. Noh, ehkä ei kovin hyvä. Ranskalaiset eivät pidä kodeista yleisesti hyvää huolta. Remontit eivät myöskään ole ihan metrilleen, joten tarkkana saa olla ja kuntotarkastus kannattaa tietenkin aina.

 

  1. Lainan kesto ja korkotaso

Meillä on 20 vuoden laina ja lainan korko on 1,8%. Koska kyseessä on kakkosasunto, piti meidän maksaa asunnosta 15%.

 

  1. Onko asunnon arvo noussut?

On. Saamme omamme takaisin ja jos nyt myisimme kotimme, olisi se 150k – 200k euroa kalliimpi kuin silloin kun me sen ostimme.

 

  1. Mitä riskejä alueella on?

Mietin usein luonnonkatastrofeja alueella ja meillä on vakuutus maanjäristyksien varalta. Mietin usein myös risteilijöitä ja jos lahti esimerkiksi saastuisi pahasti, laskisi asuntomme arvo varmasti. Muuten en kovinkaan riskinä asuntoa pidä, vaikka notkahdus terrorismin takia Ranskan turismiin tulikin.

 

  1. Myyjän vastuu?

Koen, että Ranskan malli on aika samanlainen mitä Suomessa. Eli myyjällä on vastuu remonteista, vaikka niistä olisikin aikaa. Hollannissa en ole nähnyt ostajalle samanlaista turvaa mitä Suomessa tai Rankassa ja sen takia asunnonosto tuntuu arveluttamalta Hollannissa kuin Ranskassa.

Toivottavasti näistä vastauksista oli apua. Mielelläni vastaan myös lisää kysymyksiin, jos teille on tullut mieleen vielä joitain kysymysmerkkejä, joihin ette ole saanut vastausta.

 

 

Please leave a comment

Pieni hetki auringossa ja yhdeksän tuntisia yöunia

Avec Sofié blog l Rose garden

Viime viikolla ymmärsin, että tarvitsin pienen breikin ja fokusaikaa pääsääntöisesti yksin, joten tulin täksi viikoksi Etelä-Ranskaan etätöihin. Olen mennyt nukkumaan klo:21 ja herännyt 06:00. Olen käynyt aamukävelyllä ja juonut aamukahvin meren ääressä ennen kuin olen avannut tietokoneen. On tuntunut, että olen lomalla, vaikka päivät olen koneen ääressä 10 tuntia.

Avec Sofié blog l Rose garden

Kun ei ole tarvinnut keskittyä muuhun kuin siihen että nousee sängystä ajoissa aamulenkille, tekee työt ja menee ajoissa nukkumaan, on olo tuntunut ihan taivaalliselle. Vähän itseasiassa hävetti kertoa ystävilleni, joilla on lapsia, että nukun yhdeksän tuntisia öitä. Olen nukkunut viime aikoina aika huonosti kaikkien asuntoasioiden takia, joten tämä viikko Ranskassa on tullut todella tarpeeseen.

Avec Sofié blog l Rose garden

Olen ollut Etelä-Ranskassa pääosin yksin, joten olen saanut myös kaivattua omaa aikaa. Olen saanut rästihommia tehtyä, siivottua kaappeja, konmarittanut ja siivonnut terassia kesäkuntoon. Siivoaminen ja järjesteleminen ovat minulle tapa rentoutua ja Etelä-Ranskassa on aina puuhailtavaa, joten tämä on täydellinen paikka minulle juuri nyt.

Instagramista voitte seurailla päiviäni. Viikonloppuna teen retken myös Italian puolelle, joten jos haluatte virtuaalimatkailla, löydätte minut Instagramista. Jos teillä on myös sisältötoiveita, ota niitä mielelläni vastaan :)

Please leave a comment
1 2 3 37