Walk in Central Park

Meillä oli mitä mahtavain tuuri New Yorkin säiden suhteen. Tähän aikaan normaalisti New Yorkissa voi olla niin kylmä, että ulos ei edes halua mennä tai kaupunki voi olla lumimyrskyn runtelema. Olen ollut Chicagossa ja Seattlessa tähän aikaan vuodesta ja ne hyvin jäiset mielikuvat mielessä pelkäsin vähän New Yorkin säämuutoksia. Viimeisen kuukauden seurasin siis tiiviisti kaupungin säätilaa ja toivoin joko aurinkoisia talvipäiviä tai näkeväni lumen peittävän kaupungin. Sain onnekseni ensimmäisen.

 

Avec Sofié blog l Walk in the Central Park

Avec Sofié blog l Walk in the Central Park

Tammikuun ensimmäisenä päivänä (hieman ehkä väsyneenä) lähdimme päiväkävelylle Central Parkiin. Aurinko paistoi kirkkaana taivaalta ja myös muutama muu oli puistossa meidän lisäksemme. Haimme noutokahvit ja kävelimme edellisen illan syödyt ja juodut kalorit kropistamme pois. Huikean ihana iltapäivä :)

Avec Sofié blog l Walk in the Central Park

Vertailin auttamattomasti New Yorkia koko ajan Pariisiin. En vaan voi sille mitään, mutta kun nämä kaksi suurkaupunkia on jollain lailla niin kaukana toisistaan, vaikka perusasiat ovat samalla lailla monessa asiassa. Yksi asia mitä Pariisissa rakastan, on käveleminen. Yksi asia mikä kaupungin keskustasta tosin uupuu, on Central Parkin kokoinen alue ja kaupungin keuhkot. Olin niin onnellinen, kun näin koiria juoksentelemassa puistoissa enkä vain betonilla.

Avec Sofié blog l Walk in the Central Park

Avec Sofié blog l Walk in the Central Park

Avec Sofié blog l Walk in the Central Park

Olin aina tiennyt, että puisto on todella iso, mutta se sehän oli valtava. En edes tiedä millaisesta kilometrimäärästä on kyse, jos puiston juoksisi aamulenkiksi ympäri. Taitaisi mennä lounaaseen asti? Kyllä teidän New Yorkissa asuvien kelpaa!

Puistossa kävelemisen lisäksi kävimme myös Boathouse-ravintolassa. Vaikka nyt tähän aikaan vuodesta ei paljoa veneillä soudella, näin jo itseni heinäkuun alussa soutelemassa veneellä ravintolan edustalla. Kesä, tule jo!

Please leave a comment

Our day in New York

Avec Sofié blog l Wedding in New York

Olen ollut hieman ehkä salamyhkäinen elokuisesta kihlauksestamme, mutta siihen oli hyvä syy. Päätimme aikoinaan, että jos joskus menemme naimisiin niin meille ainoa oikea tapa olisi mennä kahdestaan jossakin kivassa paikassa. Kun perheemme on niin ympäriinsä ripoteltu, olisi perinteisten häiden järjestäminen todella haasteellista ja kun kyse on kumminkin meidän päivästämme, halusimme että se on meidän näköinen.

Avec Sofié blog l Wedding in New York

Tiedän itseni, niin olisin alkanut järjestämään Pinterest-häitä ja stressaantunut suuresta päivästä varmasti ihan älyttömästi. Kun tiesimme realiteetit, niin tämä oli ehdottomasti paras tapa meille. Toivon, että jokainen saa hääpäivästään juuri sellaisen, kun itse haluaa eikä tarvitse olla yhtenä elämän hienoimpana päivänä stressaantunut, vaan vapautuneen onnellinen.

Avec Sofié blog l Wedding in New York

Tiedän, että moni odotti meiltä ehkä erilaisia häitä, mutta yksi syy meidän valintaan oli se, että emme ikinä olisi saaneet kaikkia ihmisiä paikalle jotka olisimme halunneet. Jos häät olisi esimerkiksi pidetty Yhdysvalloissa, ei mummini olisi pystynyt matkustamaan tänne. Nyt hääbudjetti käytetään matkustamiseen paikasta toiseen ja minijuhliin perheen ja ystävien kanssa.

Olin kertonut läheisille ystävilleni häistä ja hääpäivänä jaoin hetkiä mikroblogimaisesti yhteisessä viestiketjussa. Se oli ihana tapa viestiä suuren päivän kulku kuvin ja videoin heille. Samalla sain parhaimman häälahjan, jaetun onnen heidän kanssaan. Se miten meidän uutiset on otettu vastaan, on tehnyt minut niin äärettömän onnelliseksi.

Avec Sofié blog l Wedding in New York

Sain vierelleni maailman huomaavaisimman, ystävällisimmän ja rakastavaisimman miehen. Toivon, että jokainen saa tuntea elämässään jotain sellaista mitä me jaamme. Samalla toivon myös, että jokainen saa pitää sellaiset häät, kun haluaa ja tuntea sinä päivänä vain suurta iloa ja rakkautta. Se on kumminkin kaikista tärkeintä, ei ne juhlat.

Avec Sofié blog l Wedding in New York

Hääpäivämme aamu alkoi hotellihuoneessa syömällä aamiaista sängyssä ja katselemalla auringonnousua ja pilvenpiirtäjiä. Puhuimme toisillemme ja kiitimme yhteisistä hetkistä, vaikeista ja onnellisista. Yhteisestä tähän asti koetusta elämästä. Tuo hetki on ollut yksi elämäni ihanimmista ja toivon, että saan viettää tuollaisia aamupalahetkiä elämäni loppuun asti <3

………………………………………………………..

I know our elopement was a surprise to many, and it has been in our minds even before we got engaged. That is why I have not talked much about our engagement. If I would have written about our engagement, it would have raised questions on things I didn’t want to answer.

When you have multicultural relationship and all your loved ones are scattered around, it is impossible to get everybody in the same place on your big day. Therefore, we decided to celebrate our big day together and use the wedding budget on travel and mini parties all around the world with our family and friends.

I feel so fortunate to call the most kind and amazing man now my husband. I hope everyone could feel same kind of joy and happiness on their relationship like we do. At the same time, I hope everyone can spend their wedding day as they want. The thing that matters is the person you share it with. Everything else comes after.

Our wedding day began with the breakfast in bed and we watched the skyscrapers and the sunrise. At the same time we shared breakfast, we spoked to each other and thanked for the shared moments, challenging and joyful. That moment has been one of the most wonderful moment of my life, and I hope to have similar breakfast moments the rest of my life <3

Please leave a comment

A New York Classic – The Plaza

Olemme yrittäneet tehdä vähän kaikkea New Yorkissa ollessamme, mutta yksi varmasti jokaisen New Yorkiin matkaavan must to do-juttu on tee- tai drinkkihetki Plazassa. Varsinkin Pampulani rakastaa hotelleja ja historiaa niiden takana, niin sen takia kävimme tällä viikolla Plazassa drinkeillä ja aperolla ennen dinneriä. Minulle Plaza on käytännössä tuttu toisesta Home Alone -elokuvasta, joka sattuu olemaan lempielokuvani jouluisin. Oli siis ihana päästä näkemään tämä ikoninen hotelli nimenomaan joulun alla :)

Avec Sofié blog l Plaza New York

Avec Sofié blog l Plaza New York

Avec Sofié blog l Plaza New York

Plazaan kannattaa tehdä pöytävaraus hyvissä ajoin, jos haluaa nauttia drinkistä tai teestä rauhassa tässä mitä kauneimmassa hotellissa. Hotellista löytyy kaksi ravintolaa, Palm Court and Oak Room. Hotelli on todella ranskalaistyyppinen sisustukseltaan, mutta baarin menu on enemmän jenkkityyppinen. Näin joulun alla sisustus oli hyvin jouluinen, mutta uskon, että Plaza näyttää niin upealta myös kesällä.

Avec Sofié blog l Plaza New York

Avec Sofié blog l Plaza New York

Avec Sofié blog l Plaza New York

Avec Sofié blog l Plaza New York

 

Rakastamme kumpikin erilaisia hotelleja ja niiden uniikkeja tunnelmia ja sen takia on ihana kokea erilaisia fiiliksiä, vaikka ei hotellissa edes asuisi. Pampula oli käynyt Plazassa monesti aiemminkin, mutta minulle tämä oli ensimmäinen kerta. En tiedä muistatteko, kun kirjoittelin Grand Hotel du Cap Ferratista? Plazassa on todella samanlainen fiilis, kun Cap Ferratin Grand hotellissa ja suosittelen ihanaa drinkkihetkeä kummassakin hotellissa.

Please leave a comment

Christmas holiday – the Paris edition

Hei, mä oon lomalla. Palasin eilen yömyöhällä Pariisin kylmään kotiin. Jep jep. Lämmöt eivät olleet päällä. Pikkaisen kylmä, mutta onneksi lämpöpullot ja joulumieli lämmittää.

Avec Sofié blog l Christmas holiday

Olen ehkä itseasiassa löytänyt sisäisen jouluihmisen nimenomaan Pariisissa ollessani. Joulumarkkinat, valot ja yleinen ilmapiiri on jollain lailla jouluinen, niin Sohvi on jopa alkanut koristelemaan kotia ja kuuntelemaan jouluisia biisejä autoillessaan ja kotona. Did not see this coming at all. Onkohan tämäkin jokin kolmenkympin ylittämisen oire?

Nyt täällä heräillään ensimmäiseen lomapäivään ja luetaan task-listaa, että mitä kaikkea pitäisi saada vielä tehtyä. Kodin siivoamisen lisäksi pitäisi käydä hankkimassa joulukoristeet (luitte oikein), miettiä mitä haluamme syödä joululounaalla täällä Pariisissa ollessa ennen lentoa.

Avec Sofié blog l Christmas holiday

Parasta tässä lomassa on se, että olemme oikeasti LOMALLA. Emme ole olleet samaan aikaan kunnolla lomalla kahteen vuoteen. Eli nyt joulun aikaan voidaan oikeasti tästä illasta alkaen sammuttaa kaikki koneet ja puhelimet ja olla ihan vain kahdestaan ja nauttia tästä niin ihanasta ajasta.

En malta odottaa, että saan Pampulani kotiin tänään. Tämä syksy on ollut vahan hektistä silta kannalta, kun emme ole minun Luxemburgin asumisen takia oikein nähneet muuten kuin viikonloppuisin. Joten yhteinen aika tekee myös hyvää meille. Siksi on itseasiassa ihana juttu, että lähdemme reissuun emmekä jää kotiin siivoamaan kaappeja.

Nyt lomalla ollessani olen nyt taas vahan aktiivisempi some-kayttaytymiseni kanssa, joten voitte seurailla jouluvalmistelujani IG:ssa ja Snapchatissa. Olen odottanut tätä minilomaani Pariisissa niin paljon, sillä en ole pitkään aikaan ollut kunnolla täällä. Toivottavasti joulumieli tarttuu myös sinne ruudun toiselle puolen näinä seuraavina päivinä <3

 

Please leave a comment

Tuntemattomien tunnettuja rakkastarinoita

Olen niin monesti ihaillut ja ollut kiitollinen siitä miten avoimia te olette minulle kommenteissanne. Se että saan lukea teidän elämistä ja kokemuksista kommenteissani on niin palkitsevaa. Mobiiliaikana tosin olen huomannut, että kommentit ovat blogeista hävinneet ja jokseenkin lyhentyneet ja sen takia blogeista on tullut nykyään ehkä enemmän yksinpuhelua mitä se ei ollut vaikkapa neljä vuotta sitten.

Avec Sofié blog l one love

Kerroin muutama päivä sitten omasta suhteestani ja sain teiltä muutaman todella ihanan ja insipiroivan rakkaustarinan. Rakkaudesta ja rakastumisesta puhutaan tämän romantikon mielestä aivan liian vähän. Miksiköhän se on niin, että yhdestä elämän kauniimmasta asiasta uskalletaan kertoa niin varovasti?

Jollain lailla rakastuminen ja rakkaus mielletään henkilökohtiaseksi asiaksi ja niistä ei mielellään puhuta muuten kuin romaanien muodossa. En pidä romaaneista, mutta mielelläni lukisin teidän rakkaustarinoista. Haluaisitteko jakaa niitä? Olen varma, että niitä luettaisiin aivan varmasti :)

Ehkä oman tarinasi voit kertoa helpommin kuin voit olla anonyymisti kommenttikentässäni, etkä kasvotusten kahvikupin äärellä?  Tarinasi voi olla jo kuihtunut tai vasta alkamassa tai kestänyt 20 vuotta. Jokaisella meillä on toivottavasti ainakin yksi tai muutama muisto jaettavana. Joulu on parasta aikaa ajatella lähimmäisiä lämmöllä, joten palataanhan, vaikka niihin hetkiin, kun kaikki alkoi?

Ps. Inspistä voitte lukea tästä postauksesta ja sen kommenteista <3

Please leave a comment