Niin kuin asiaa jo hivenen sivusin aiemmin, menen Yhdysvalloissa aina jollakin tavalla hämilleni kaikesta. En pysty syömään tai ostamaan mitään, kun kaikkea on joka paikassa liikaa. Olin nytkin lomallamme 36 tuntia syömättä, kun tuntui ettei mikään maistunut, kun kaikessa vedetään överit. Kaikki on rasvatonta, mutta täynnä sokeria.
Sama on ostosten kanssa. Liikaa kaikkea kaikkialla. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun näin kävi, vaan olen aiemminkin elellyt jenkeissä marjojen turvin ja hämmentynyt tavarapaljoudesta niin paljon että en ole pystynyt ostamaan mitään.
No niihin ostoksiin… Jotain muutakin tosin ostin kuin pelkän mukin Home via Lauralle… Median keittiöremppa on saatu valmiiksi jo muutama kuukausi sitten ja halusin kotiin uudet tekstiilit ja muutaman pienen muun jutun. Dean and the DeLucasta olisin tosin voinut ostaa vaikka mitä, mutta päädyin ostamaan mustavalkoisia sisustustekstiilejä ja juustotikkuja.
Meidän etelän keittiö näyttää enemmän suomalaiselta keittiöltä, mitä ranskalaiselta. Noh, se on kokonaan valkoinen. Jos hyvin käy ja saan lomani läpi, pääsette pian kotikierrokselle ja tupatarkastukselle. Olen ehkä hivenen innoissani, että keittiö on valmiina odottamassa juuri sellaisena kuin sitä luonnoksessani mallailin. Vielä kun saan nämä kodin tekstiilit ja pientavarat paikoilleen, niin etelän koti alkaa olla valmis, niin sisältä kuin ulkoa.
Jos johonkin pitäisi Dean & DeLuca -kauppaa verrata, olisi se Anton & Anton. D&D:ssa tosin brändäys ja tuotteistus on viety todella pitkälle ja kyseessä ei ole enää pelkkä ruokakauppa, vaan ne neliömäärät ovat tällaiselle ruokakauppaintolijalle pieni taivas. Kaikki on niin kaunista ja loppuun asti mietittyä. Jos nyt saisin itseni teleportattua takaisin, ostaisin muutakin kuin mausteita ja tekstiilejä. En vain pysynyt pöksyissäni ja pystynyt miettiä järkevästi, että mitä kaikkea oikeasti tarvitsin ja haluaisin.
Toivon siis, että kesän suunnitelmat pysyvät sellaisina, että pääsen uudestaan New Yorkiin ja Dean and the DeLucaan mitä pikimmiten. Dean and the DeLuca on tosin avaamassa pian liikkeen Lontooseen, joten fingers crossed että sellainen saataisiin myös pian Pariisiin! Tämän kaltaiselle ruokakaupalle olisi varmasti kysyntää :)
4 Comments
Pariisi-Lontoo junamatka kestaa vain 2.5 tuntia ja Lontoo on edullinen shoppailupaikka punnan alhaisen kurssin takia – tervetuloa!
Dean & DeLuca on kyllä sitten meidänkin New Yorkin reissun yksi ehdoton vierailukohde. Sen verran hyvin Laura onnistui sen myymään oman bloginsa kautta. :D Yritän sitten varautua ja tehdä vähän suunnitelmia, mitä tuollaisesta paikasta pitäisi muistoksi hankkia, kun et ole ollut ilmeisesti ainoa, jolla iski paikan päällä valinnan vaikeus.
Tiedätkö: minulle kävi Nykissä vähän samalla tavalla. En osannut ostaa oikein mitään… Kaikkea oli liikaa. Tuliaisten ostaminen lapsillekin oli hirveän hankalaa, kun esim. vaatteita oli niin paljon. Ja kaikki herkulliset leivonnaiset jäivät maistamatta, koska miten ikinä valita niistä kaikista juustokakun palasista :D Dean & DeLucassa ei ehditty käydä, WholeFoodsissa käytiin ihan vain katsomassa, että mistä on kyse. Pitäisi mennä asustelemaan pidemmäksi aikaa tuonne, että oikeasti alkaisi erottaa jotakin kaikesta siitä paljoudesta. Toisaalta ihana tietää, että maailmassa on paikka, jota ei kyllä saa useammallakaan reissulla koluttua tarpeeksi :)
Palaan tuohon kertomaasi 36 tunnin syömättömyyteen matkallasi. Minulla on sama kokemus jokaisella matkalla, pariin päivään en saa alas mitään, korkeintaan kahvia, jos se on juotavaa. En tiedä mistä se johtuu, vaikka mitä herkkuja olisi tarjolla. Tunnen itseni turvonneeksi pullaksi, eikä minuun mahdu mitään. Johtuuko se lennoista vai mistä?