Olen hieman viime aikoina tylsistynyt lukemaan artikkeleita ja varsinkin jos ne liittyvät Syyrian tilanteeseen. Tuntuu, että niissä ei ole kuin yksipuolinen näkökulma ja pakolainen totta kai on paha. Nämä kirjoittelut toki muokkaavat aika ikävästi meidän mielikuvia maasta ja sen ihmisistä. Senpä takia ajattelin itse kirjoittaa hieman toisesta näkökulmasta, että millainen on minun tuntemani nainen Syyriasta.

Olin muutama vuosi sitten globaalissa urakehitysohjelmassa ja tapasin ikäiseni nuoren naisen Syyriasta. Omassa kotimaassaan hän ei enää asunut, vaan oli muuttanut vuonna 2010 Italiaan vaihtoon. Italiassa asumisen piti kestää vain 6 kuukautta, mutta ensimmäisten vaihtokuukausien aikana tilanne hänen kotimaassaan muuttui. Samalla kun hän eli opiskelijamaista dolce vitaa Italiassa, uutiskuvat kotimaassa muuttivat aika surullisiksi.

Kun kotimaan tilanne meni maaliskuussa 2011 huonompaan suuntaan, Rand ymmärsi, että hänen on pakko oppia italiaa, sillä hän ei tule todennäköisesti vähään aikaan näkemään kotimaataan. Italian oppimiseen meni ystävälläni 6 kuukautta ja nyt hän puhuu sitä jo ihan natiivilla tasolla.

Opiskelujen jälkeen Rand tuli samaan yritykseen töihin, jossa minä olin. Kumpikaan meistä ei enää ole samassa yrityksessä töissä, mutta meidän tyttöporukka on silti pitänyt tiiviisti yhteyttä. Rand on tällä hetkellä ehkä yksi menestyneimmistäni ystävistäni. Hän johtaa globaalia projektia Italiasta käsin ja on nuoresta iästään lukuun ottamatta saanut isot kannukset ja korot jalkaan. Tällaisia tarinoita sitä toivoisia itsekin lukevan enemmän, eikä puolirasistisia ja epäluuloisia kirjoituksia.

Meillä oli tyttöjenviikonloppu Pariisissa viikko sitten ja näin Randin pitkästä aikaa. Aluksi en meinannut uskaltaa kysyä, että miltä tuntuu lukea uutisia, mutta onneksi kysyin. Hän ei lue kuulemma enää valtavirran tabloid-uutisia juurikin näiden vääristyneiden otsikoiden takia vaan lukee omasta kotimaastaan uutisia, joissa on ehkäpä hieman erilainen näkökulma. Rand myös muistutti, että ei koko Syyria ole katastrofin alla. Hän myös myönsi sen, että Aleppon tilannetta käytetään aika räikeästi hyväksi, kun Aleppo tarkoittaa mediassa juurikin koko Syyriaa.

Ystäväni ei ole käynyt kotona seitsemään vuoteen ja eikä hän tiedä milloin hän voi mennä sinne takaisin. Hänen koko perheensä asuu nykyään joko Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Aluksi Rand kaipasi lapsuudenvalokuviaan ja joitain tavaroita, mutta tällä hetkellä hän on vain onnellinen, että koko hänen perheensä on turvassa ja jokainen on töissä ja saanut uuden mahdollisuuden uusissa kotimaissa. Helppoa se ei tietenkään aina ole ollut, mutta nyt uskaltaa jo hymyillä.