Jotkut teistä ehkä huomasivatkin, että meillä oli kesälomamme aikana kokki kylässä? Äärettömän hyvä konsepti ja viettäisin lomani niin myös toistekin. Heh..  Menuideat syntyivät toreilla ja ruokakaupassa ja kodin pöytä täyttyi mitä ihanimmista ruoista. Ja mikä parasta, pääsin itse keittiössä seuraamaan mitä ihanimpia kokkaushetkiä ja oppimaan samalla miten pienillä kikoilla saadaan perusjutuista aina himpun verran parempaa.

Koska mökkimme on Italian rajalla, kaupat ja ravintolat ovat enemmänkin täynnä italialaisia vaikutteita kuin ranskalaisia. Sen takia kokkaammekin useimmin pastaa ja muita italialaisvaikutteisia ruokia kuin ranskalaisia ruokia Etelä-Ranskassa ollessa.

Eilen tuli ikävä etelään ja italiaan, niin tein tryffelipastaa ja kopioin Teemun tekniikan ja tein todella hyvän ja nopean lounaan.  Niinkään mitään erikoista ei tarvita ja tryffelitkin voi jättää ostamatta, jos ei löydä kaupasta. Kunhan on hyvää pastaa, yrttejä, oliiviöljyä ja mozzarellaa. Pastana käytin Rummon gluteenitonta pastaa ja öljynä käyttäisin parempaa öljyä.

Tarvitset

2 dl parempaa oliiviöljyä

2 valkosipulinkynttä

1 salottisipuli

Yrttejä (rosmariinia, timjamia, salviaa ja oreganoa)

Mozzarellaa tai burrataa

Pastaa

Tryffeliä

Suolaa

Pippuria

Laita öljy pannulle kuumenemaan. Silppua salottisipuli ja valkosipuli todella pieniksi paloiksi. Lisää sipulit kuumaan öljyyn. Lisää kourallinen yrttejä öljyyn ja anna kypsyä rauhassa 10 minuutin ajan. Lisää suolaa ja pippuria.  Laita pasta kiehumaan suolaveteen.

Tässä vaiheessa keittiössä pitäisi leijailla ihana tuoksu. Maista öljyä ja lisää suolaa tarvittaessa. Kun pasta on valmis, kaada vedet pois ja lisää al dente pasta yrttiöljyn kanssa pannulle. Pyöräytä muutama kerta, että pasta imee itseensä kaiken öljyn pannulta. Lado pasta lautasille ja lisää keskelle mozzarella pala. Lisää vielä tryffeliä pastaan. Hyvää mutta todella helppoa!

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter

Nyt kun olen palannut niin sanotusti normaaliin arkeen, olen palannut myös olemaan enemmän kotona ja elämään jollain lailla rauhallisemmin kuin mitä kesällä. Tämä laittoi miettimään omaa kulutustani, kun näen vähemmän ihmisiä kaduilla ja kuulen yrittäjien tarinoita siitä miten vaikeaa, on nyt kun turisteja ei ole tuomassa rahaa kassaan naapurikahvilaani tai täyttämässä lempiravintolani pöytiä. Amsterdamin keskusta on muutenkin paljon autiompi, kun ihmiset tekevät töitä kotoa niin ravintolat ja muut palvelut ovat ahdingossa vielä senkin takia.

Aloin miettimään omaa kulutustani ja tällä hetkellä minulla ei oikeastaan mene rahaa muuhun kuin ruokaan. En osta vaatteita samalla mallilla kuin ennen, kun ei kotitoimiston takia tarvitse olla ostamassa uutta kauluspaitaa tai mekkoja joka kuukausi. Entisenä kenkäfriikkinä olen helposti ostanut parin kenkiä kuukaudessa tai varustanut kaappini kauniiden asusteiden kera. Tällä hetkellä ei mene käytännössä rahaa pakollisten menojen jälkeen minnekään.

Ja se on huolestuttavaa.

Aloin miettimään lempiyrityksiäni ja -palveluitani, jotka ovat nyt ahtaalla tämän tilanteen takia. Jo kesällä maksoin siivoojalleni joka toinen viikko siivouksesta, vaikka emme olleet kotona.  Ymmärrän miten ahtaalla tietyt alat ovat ja yritän näin auttaa niitä keitä voin. Tiedän, että kaikkia ei voi auttaa, mutta jos pidän edes huolen omalta osaltani niistä, joiden palveluista haluaisin nauttia myös tulevaisuudessa, olen osani tehnyt. Tai ainakin yrittänyt.

Olen vähän jopa ärsyyntynyt median pelon lietsomisesta ja klikkiotsikoista. Se voi koitua monen yrittäjän kohtaloksi, jos ihmiset lukkiutuvat koteihinsa eikä kuluttajalle ole mahdollista saada palvelua nettikaupan kautta. Mietin tässä esimerkiksi hierojia, kampaajia, liikunnanohjaajia, siivoojia… Niin monen palvelua tarjoavan elinkeino on nyt tiukalla ja se ainakin minua huolestuttaa, jos ihmiset eivät enää kuluta normaaliin tapaan. Mitään ostoshysteriaa en ole haluamassa ja toivomassa, että ihmiset ostaisivat turhaan, vaan nimenomaan toimisivat niin kuin ennenkin.

Kyselin teiltä Instagarmissa, että mitä mieltä te olette näistä asioista ja moni teistä oli samalla kannalla. Moni haluaa tukea suomalaista ja pienyrittäjiä tällä hetkellä varsinkin. Moni on kuluttanut jopa enemmän kuin normaalisti ja tarkoituksella.

Ylikulutukseen päivittäisissä palveluissa käännyin myös minä. Ostan kahvini alakerran kahvilasta päivittäin mieluummin kuin vain kerran viikossa. Olisihan se kätevämpää tehdä kahvi kotona, mutta jos minulla menee 5-10 euroa kahviin päivässä, se on ihan ok. Sama on joogatuntien osalta. Nyt kun tunteja ei järjestetä niin paljon kuin normaalisti, ei ohjaajilla ole töitä. Sen takia sovin ystäväni kanssa, että autamme joogaohjaaja tuttuamme niin, että kutsumme hänet kotiin kerran viikossa pitämään meille joogaa. Pieni juttu meille, mutta tuntuu meidän ohjaajamme pussissa.

Koen tämän tilanteen varmaan sen takia jokseenkin omaksi asiakseni, sillä moni ystävistäni ovat pienyrittäjiä. Ihailen ystävieni rohkeutta olla yrittäjiä ja sen takia mielelläni tuen pienyrittäjiä tällä hetkellä. Uskon, että pienillä asioilla ja ostetuilla kahvikupposilla on merkitys, jos jokainen meistä tukee parhaansa mukaan niitä yrittäjiä, jotka ovat itselle tärkeitä. Kaikkia ei yksi ihminen voi pelastaa, mutta suurin osa meistä voi auttaa edes vähän.

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter