Vähän aiempaa postausta sivuten, halusin kirjoittaa asiasta mikä on vaivannut minua monesti aiemmin, mutta varsinkin tänä keväänä. Olen halunnut jo pitkään tilata monia asioita Suomesta tai muista Pohjoismaista Hollantiin tai Ranskaan, mutta se ei monen nettikaupan kohdalla ole ollut mahdollista. Nyt tänä keväänä olen nimenomaan halunnut tukea varsinkin pienyrittäjiä ja suomalaisia yrityksiä, mutta se on ollut todella hankalaa lähettämisen kannalta.

Keskustelin asiasta teidän kanssanne lauantaina Instagramissa ja monet ulkosuomalaiset olivat kokeneet saman. Olisivat halunneet tukea Suomalaisia yrityksiä, mutta lähettäminen ei ulkomaille onnistunut. Ei edes monessa tapauksessa Ruotsiin.

Olen tästä asiasta hieman ihmeissäni ja huolissani. Näen miten Amazon vie täällä yrittäjien mahdollisuudet, ja he avaavat boksipalvelujaan joka puolelle. Jopa meidän kuuden tuhannen asukkaan kylässä on oma Amazonin boksi-piste. Olen itse vähän Amazonia tässä kohtaa vastaan, sillä kun itse haluaisi nimenomaan tukea pienyrittäjää, mutta nyt olen joutunut monesti taipumaan ja ostamaan Amazonin kautta jopa siemeniä puutarhaan.

Olen miettinyt, että mistä tämä johtuu. Miksi se on niin hankalaa lähettää yli Suomen rajojen? Onko meillä jotain tullimaksuja? Eihän pitäisi olla koska olemme EU:n sisällä? Totta kai ymmärrän, että helposti rikkimeneviä peilejä ei mielellään lähetellä, mutta olen nyt halunnut tilata ihan normaaleja tuotteita kattiloista, veitsiin, ja kukkaruukkuihin. Eli en sen kummempaa.

Sitten kun sain perjantaina Gauharin mekon DHL:n kautta kahdessa päivässä, mietin, että kyllä se on mahdollista lähettää myös Ranskaan ja nopeasti. Varmasti jokaisella toimijalla on erilaiset sopimukset lähettifirmojen kanssa, mutta nyt kehottaisin kaikkia tarkistamaan omat sopimukset, sillä jos toinen aalto tulee, olisi hyvä olla digitaaliset kanavat ja strategiat kunnossa.

Jos joku muuten tietää näistä asioista enemmän, niin mielelläni kuulisin lisää. Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla, että onko Suomessa jonkilainen byrokratinen kiemura, joka estää yritysten kansainvälistymisen? Toivon, että ei, mutta tuntuu oudolta, että tässä tilanteessa, jossa olisin esimerkiksi tilannut ruukkuja 500 eurolla, ei lähetystä saatu hoitumaan. Mietin, että miten tässä tilanteessa voidaan sanoa ei? Ranskassa on varmasti saatu digitaalinen murros läpi nyt kun kaupat olivat melkein kolme kuukautta kiinni, pitäisi varmaan myös laittaa Suomessa, niin saataisiin muutosta.

En tarkoita olla tomera tai negatiivinen, mutta kyllä nyt vähän pelottaa, että miten tässä käy, jos Amazon rantautuu samalla tavalla Suomeen mitä tänne. Se nyt vain on niin, että asiakas menee sinne mistä saa haluamansa. Jos ei ole jakelukanava kunnossa, niin tuntuu aika huolestuttavalta. Varsinkin kun viimeistään nyt me olemme oppineet kuluttajina ostamaan kaiken netin kautta – jopa ne basilikan siemenet.

Olisi kiva kuulla teidän mietteitänne ja faktoja millaiset kiemurat ovat näiden lähetysten takana. En ole alan asiantuntija, mutta uskon, että siellä joku tietää enemmän näistä asioista. Mielelläni kuulisin lisää. Tukisin mielelläni suomalaista yrittäjää nyt jos siihen olisi paremmat mahdollisuudet.

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter

Kun poikkeustila alkoi, oli ensimmäisenä huolena minulla pienyrittäjät. Ranskassa kaikki kaupat menivät saman tien kiinni ja huoli siitä miltä meidän kaupunkimme tulisivat näyttämään kevään jälkeen oli suuri. Tätä huolta avasin myös postauksessa Pienyrittäjän asialla.  Kaikki pienyrittäjät eivät ole välttämättä panostaneet nettikauppaan, mutta onneksi lempiputiikkini Gauhar oli. Täten sain ostettua minulle kesämekot maaliskuussa ja samalla tukea pienyrittäjää.

En halunnut, että mekkoja laitettaisiin postiin silloin maaliskuussa, sillä pelkäsin, että Ranskan posti seisahtuu ja mekot eivät löydä perille. Viime viikolla tosin uskaltauduin ehdottomaan, että mitä jos kokeiltaisiin lähetystä. Lähetys lähti Suomesta keskiviikkona ja se oli täällä minulla jo perjantaina. Siis kahdessa päivässä sain mekkoni Suomesta Ranskaan?!

Mekko näkyi minulla eilen Instagramissa aamulla ja sain kymmenittäin kysymyksiä siitä. Mikä koko olisi hyvä, millainen on helma, näkyykö läpi… Koko on aika pientä ja koska minulla on isommat rinnat, valitsen kauluspaidoista ja tällaisista mekoista aina yhden koon isomman. Sen takia suosittelen kokoa M/L  jos sinulla on yhtään isommat rinnat tai olet leveäharteinen. Mekosta ei näy läpi ja myös takaosan helma on hieman pidempi, joten ei tarvitse pelätä, että hameen helmaa tarvitsee olla koko ajan nykimässä alaspäin. Täydellinen kesämekko siis.

Pidän muutenkin reilummista ja hulmuavista mekoista, sillä varsinkin täällä on kesäisin niin kuuma, että ei pystyisi olemaan missään tiukassa ei hengittävässä mekossa. Vaan juuri tällainen rento mekko missä voi vapaasti mennä eikä tarvitse huolehtia helman pituudesta on täydellinen. Juttelin eilen Gauharin ladyjen kanssa ja osa koista myytiin loppuun, mutta niitä on kuulemma tulossa muutaman viikon päästä lisää, eli ei hätää jos nyt on oma koko loppu.

Olemme saaneet mennä täällä nyt vähän vapaammin ja eilen teimme pienen reissun Antibesiin. Pysähdyimme kivikkoisella rannalla ottamassa nämä kuvat ja voi kun se tuntuikin ihanalta. Meidän rantamme on edelleen kiinni, mutta toivon että se avautuisi pian. Onneksi on saanut edes tämän pienen vapauden nyt, niin on voinut tehdä pieniä retkiä oman kylän ulkopuolelle.

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter

Olen huomannut jo ihan työpaikalla, että tällä hetkellä on kahtiajakautumista tämän tilanteen kanssa; toiset haluavat toimistolle, toiset eivät aio enää vuonna 2020 tulla toimistolle vaan aikovat olla etänä. Olen myös huomannut teidän kommenteistanne minun aamulenkkeihini Instagramissa, että moni miettii nyt sitä, että miten sosiaalisesti hyväksyttävää on matkustaa kesälomalla 2020, vaikka se olisi lentojen puolesta mahdollista. Tätä mietin myös minä.

Olen miettinyt, että jos elokuussa tulisin Suomeen kuukaudeksi. Jos se siis olisi mahdollista. Samalla mietin, että miten hyväksyttävää se olisi. Vaikka olen itse ollut täyskaranteenissa kotona, desinfioinut ruokaostokseni ja käyttänyt maskia ja hanskoja, saisinko vihat niskaani, jos tulisin Suomeen.

Samaa olen miettinyt Italian kauppareissujen kanssa. Jos ja kun rajat avataan, menisinkö Italian puolelle kauppaan. Ja varsinkin, postailisinko Italiasta mitään? Vaikka Italian kylä on 30 minuutin päässä ja käytännössä sama, kun menisin Ranskan sisällä vihannesostoksille viereisiin kyliin. Mietin, että saisinko vihat niskaani, jos ihmiset eivät ymmärtäisi, että raja on tuossa vieressä ja lähijunat kulkevat samalla lailla sinne kuin Helsingistä Tikkurilaan.

Mietimme myös, että jos rajat avautuisivat, ajaisimme ystäviemme luokse kolmen tunnin päähän Italiaan kesällä. He ovat myös olleet täysin karanteenissa monta kuukautta eivätkä ole nähneet ketään pitkään aikaan. Tässäkin mietin enemmän miltä se näyttää teille päin? Ehkä tilanne muuttuu kuukausien aikana, mutta huomaan teillä olevan samanlaisia fiiliksiä. Moni miettii sitä, että onko matkailu hyväksyttävää tänä kesänä, vaikka se olisi mahdollista. Saako mökille ajaa tai ottaa lennon Italiaan?

En tiedä miten itse siihen suhtaudun. Jos ihmisillä on maskit ja pitävät välit, en näe ongelmaa varsinkaan silloin, jos lähi-ihminen on valittuna. Riipaisee vain sydämestä yrittäjien puolesta näissä paikoissa, jossa turismi on elinkeino. Tuntuu äärettömän pahalta ajatella, että paikassa, jossa ravintolat ovat auki muutaman kuukauden vuodesta, niiden pitäisi tehdä vuoden tuotto heinä-ja elokuussa, että ne eivät kaatuisi. Eihän se ole millään lailla mahdollista. Olen yrittänyt miettiä, että tuleeko tässä tilanteessa enemmän esimerkiksi itsemurhien kuin viruksen takia kuolleita.

Tämä on hankala tilanne ja tulee aiheuttaa ristiriitoja niin paljon. Kuulen näistä ristiriitatilanteista jo nyt ystävien kautta, jotka asuvat Suomessa. Toiset viettävät illanistujaisia ja toiset ovat todella kovassa karanteenissa.  Toiset vievät lapset tarhaan, ja toiset vievät lapset mökille. Luulen, että jos olisin Suomessa, olisin sopinut muutaman lähimmän ihmisen kanssa, että tapaamme vain toisiamme.

En ikinä riitele mummini kanssa, mutta tällä viikolla minulla meni hermo. Hän on käynyt kampaajalla ja pedikyyrissä. Joo, kahdeksankymppinen mummeli. Ymmärrän, että hän on yksin ja tarvitsee jotain tekemistä, mutta kyllä se harmittaa, jos hän sairastuisi kampaajalla käynnin takia. Tuntui niin pahalta tämän puhelun jälkeen. Mutta tämä on valitettavaa, kun tällaiset tilanteet laittavat ihmiset vastakkain.

Ei varmaankaan ole yhtä oikeaa tapaa ja jokaisen pitää tehdä niin kuin hyvältä tuntuu. Ymmärtäisin jos Ranska ei päästäisi ruotsalaisia tänä kesänä Ranskaan. Jos säännöt ovat olleet erilaiset, ei meidän kolmen kuukautemme karanteeni paljoa auta, jos kesällä ruotsalaiset tulevat tänne ilman maskeja ja olemaan niin kuin aiemmin. Mutta onneksi minun ei tarvitse päättää, että kuka saa matkustaa ja minne. Voin vain tehdä niin kuin parhaimmalta tuntuu ja olla kotona taimieni kanssa. Ei sekään huono tilanne ole.

PS. Olen julkaissut tänä aamuna omia  ja teidän mietteitänne Instagramin Storyssani.

Follow me on:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin,  SoundCloud and Twitter